Saltaare e deestagol (7)
Ñalnde 16 mars 1792, laamɗo Danemark e Norwees ƴetti yamiroore anniyiinde haɗtude yimɓe jeyaaɓe e laamaandi mum julaade ɓaleeɓe, e haɗtude naatnugol jiyaaɓe e leydi mum, tuggi 1803. Biritannaaɓe karmini njulaagu ɓaleeɓe. Dowlaaji Orop keewɗi ndewi heen, hay so tawii keñoraaki ɗum no feewi. Nde ɗi karmini njulaagu ɓaleeɓe, haɗaani jeyaaɓe e majji (ɗiin dowlaaji) jokkude julaade ɓaleeɓe e suuɗaare. Jaraa haala, laamuuji Afrik ndiisnaaka nde ɗee kuule ƴettetee ndee, ɗiin laamuuji jokkuɗi jiyɗinde yimɓe mum en e dow nafoore mum en heeriinde. Ndeen Orop haɗtii njulaagu nguu, Oropnaaɓe mbaɗti etaade hoɗde e Afrik ngam remde heen hono ko ndematnoo to Amerik koo. To Senegaal, Federba haɓiima ndeen feere.
E hitaande 1807, Dental dowlaaji Amerik e Laamaandi Ndentundi laawɗinii karmingol njulaagu ɓaleeɓe. Leyɗe Orop keddiiɗe ɗee ngabbii heen e Mooɓondiral Vienne (Wiyen) e hitaande 1815. Kono ɗuum haɗaani njulaagu nguu jokkude e suuɗaare, duuɓi capanɗe. Nuldal cakkital jiyaaɓe cuuɗingal ummaade Mosammbik faade Beresil waɗi ko e hitaande 1862.
To Farayse, njulaagu cuuɗiingu nguu jokkii wondude e nooynagol laamu. Hujja majjum ko ɗum yiyranoo ko no feere dartorde Biritannaaɓe, tuumanooɓe yiɗde leefɗinde faggudu Farayse. Ko maa hitaande 1820 nde konu diƴƴe laamu Farayse waɗti haɓde no haanirta nii e tarafikaa en (wujjittooɓe).
Kono, e ko tabiti, ko ittugol njiyaagu (to Biritaan e hitaande 1848 to Farayse) dartini haa laaɓi dagagol njulaagu ɓaleeɓe to tuubakooɓe Biritaan en e Farayse en. So wonaa tan, hay so Londres ittii njulaagu nguu to geec iñnjeejo gila 1812, kaɗtugol njulaagu nguu nder duuɗe biritannaaje laawɗinaa tan ko e hitaande 1843, njiyaagu kaɗtaa toon ko e hitaande 1862.
Njulaagu ɓaleeɓe feewde leyɗe hirnaange fuɗɗii deestaade ko e naatirɗe teeminannde 19-ɓiire. Kono tan ngu jokkii haa e hitaande 1850 ɗo ngu ustii no feewi, hade maggu dartaade caggal 1867. E teeminannde 19ɓiire, mbaadi njulaagu nguu wayliima, sibu, ɗo ngu wonnoo gollal dagingal, ngal laamuuji keerorii, haa nde ngu wellitaa, haa ngu natti dagaade. Kono tan, haa e oo sahaa, ɗo yeeyee ina woodi – yeru Beresiil haɗti njiyaagu tan ko e hitaande 1888, duuɓi 2 caggal Kubaa -, tee e oon sahaa sariya winndereejo ina leefi, ɗuum waɗi ngu jokkude e suuɗaare.
Nii woni ko maa nanondiral waɗi hakkunde leyɗe Orop e hitaande 1841 kam e ciifgol Nanondiral Bruxelles e hitaande 1890, nde laaɗe konuuji gooto e Dowlaaji jeyaaɗi e nanondire ɗii, ndokkaa mbaawka faddaade e dartinde laaɗe tarafikooje jiyaaɓe leyɗe goɗɗe. Ko ndeen kadi Dowlaaji ɗo njiyaagu luttunoo woodde kunii haɗde njulaagu nguu.
To Gine Konaakiri e to Senegammbi, hitaande kala 5 000 ɓaleejo ina ndahetenoo ɗoon, haa e hitaande 1850. Lagos e Uwida (Ouidah) ina njeeyatnoo 60% dahaaɓe ɓee, nawetenooɓe Beneŋ (10 000 dahaaɗo hitaande kala haa hitaande 1850). To sorfundu Biyafara ko hakkunde ujunnaaje 9 haa 12 dahaaɗo hitaande kala haa 1840. Konngo e Anngolaa ina njeeyatnoo 48% dahaaɓe feewde lappol hirnaange, haa teeminannde 19ɓiire.
Hol keeweendi ɓaleeɓe taccinaaɓe e njulaagu hirnaange ?
Dumunna juutɗo, hay gooto anndaa no ɓaleeɓe Afrik dahaaɓe, taccinaa feewde Amerik walla Orop (teret hirnaange) poti. Ma a taw nii, ko ɗum huunde suuɗetenoonde. Ko maa hitaande 1969, nde daartoowo ameriknaajo gooto ine wiyee Philip D. Curtin (Filip D. Kurtin) yaltini deftere tiitoriinde « The Atlantic Slave Trade », ɗo o etotoo ɓetde keeweendi dahaaɓe ɓee. Go’o ko ndee huunde ina yuurnitee. Nii woni jeewte mawɗe puɗɗii heen, tammbiiɗe wiɗtooji keewɗi. Caggal ɗuum, ko e hitaande 1999 ɗoo tan, CD-Rom* yalti, ɗo wiyetee wonde 27 233 « raddo » ɓaleeɓe njuɓɓinaama hakkunde 1595 e 1866.
Wiɗto woɗngo yalti e hitaande 2001 ngam timminde limooje CD-Rom ɗee. Ɗuum waɗi, hannde, njulaagu atalantik ɓuri teretaaji keddiiɗi ɗii fof anndeede. « E nder daartol aadee en, alaa fof fergo (teyaango walla waawnaango) aadee en ɓuri teret hirnaange wiɗteede haa e nder geɗe mum ɓurɗe famɗude ».
« Ko goonga noon, yimɓe ina luurdi tawo to bannge limooje ɗee. E hitaande 2002, Joseph (Sosef) Inikori rokkii limoore 12 700 000 Afriknaajo taccinaaɗo rewrude e Atalantik. Kono, yimɓe peewi ko e nanondiral kuuɓtodinngal wonande limooje Kurtin (Curtin) yaltinnoo ɗee. E wiyde makko, fotde miliyoŋaaji jeenay e feccere Afriknaajo naatnaama e koloniiji Amerik. Ɗuum noon, so hiisaama won heddiiɓe e yolnde, e befagol hee, limoore dahaaɓe Afrik ɓee ina waawi yettoyaade miliyoŋaaji 11.
E hitaande 2001, Eltis yettiima 11 062 000 Afriknaajo dahaaɗo, jolnaa e laaɗe, kono ko yettii heen Amerik ko 9 599 000 jiyaaɗo, hakkunde 1519 e 1867. Ko ɗee limooje teskaa ɗoo, sibu ummorii ko e iwdiiji keewɗi, ceertuɗi, keniiɗi, ummoriiɗi e duuɗe jeytoranooɗe e dahngo ngoo fof (Afrik, Amerik e Orop) ».
E hitaande 2008 (hanki tan ɗum noon), David Eltis saakti Faawru keɓe mawndu yowitiindu e njulaagu ɓaleeɓe rewrude e atalantik : The Trans-Atlantic Slave Trade Database. Ndu feeñninii 12 521 336 taccinaaɗo (dahaaɗo) hakkunde 1501 e 1866 (Portugaal/Beresil : 46,7 %, Angalteer : 26 %, Farayse : 11 %, Espaañ/Urugaay : 8,5 %, Pays-Bas : 4,4 %, USA : 2,4 %, Danemark/Baltik : 0,9%).
Keeweendi taccinaaɓe fawaade e daawe
- Dumunna Limoore jiyɗinaaɓe Santaas
- Hakkunde 1519 et 1600 266 100 2,4 %
- Hakkunde 1601 e 1650 503 500 4,6 %
- Hakkunde 1651 e 1675 239 800 2,2 %
- Hakkunde 1676 e 1700 509 500 4,6 %
- Hakkunde 1701 e 1725 958 600 8,7 %
- Hakkunde 1726 e 1750 1 311 300 11,9 %
- Hakkunde 1751 e 1775 1 905 200 17,2 %
- Hakkunde 1776 e 1800 1 921 100 17,4 %
- Hakkunde 1801 e 1825 1 610 600 14,6 %
- Hakkunde 1826 e 1850 1 604 500 14,5 %
- Hakkunde 1851 e 1867 231 700 2,1 %
- Fofof 11 061 800
Bookara Aamadu Bah
