Njuulu jarnugol ko njuulu so tawii hokkere mawnde waɗii haa ko fuɗnoo fof yoorii, yimɓe e jawdi wuro e lakde fof tampii. Ngaan sahnga, yimɓe e Almaami wuro fof ngummoo njalta wuro walla ɗo ɓuri lakkitaade, hay sinno ko ɗum Jamaa, ɓe mbaɗa gori e gardogol Almaami.
Ɗum juulantee ko darɗe ɗiɗi kala, heen darnde fof Almaami o janngata ko udditirde e simoore e peññingol daande dow. Alaa tanaa noon e jokkude njuulu nguu e balɗe keeriiɗe, so tawii ɓe keɓaani faabu haa nde ɓe keɓi ɗum fof, beeli e caaɗli e ɓulli caroo ndiyam.
Njuulu jomnogol
Anndu aan juulɗo, gorko e debbo, so tawii a fellitii waɗde fiyaaku e nder fiyakuuji maa dagiiɗi, ina waɗɗii nde mbaasataa heñaade, e kadi yomno to Alla, ko kañum anndi, ko kañum kadi ɓuri anndude ko moƴƴi e maa e ko boni maa. Waɗi noon, njuulu jomnogol ko njuulu nde neɗɗo dañi sokla, ko wayi no ɗanngal walla dewgal. E ngaan sahnga kanko neɗɗo oo, o anniyoto e dow ɗuum ko o yiɗi waɗde koo, o salliginoo caggal laaɓal ɓalndu makko timmungal. So ɗuum ɓennii o yaaɓana jomnogol ngol, no islaam yamiriri ɗum nih.
Laawol jomnogol noon juulantee ko darɗe ɗiɗi, caggal ɗum ɗoon o jannga oo ɗoo duwaawu garɗo e yeewtere Nulaaɗo Alla (JKM), e nder duwaawu oo kanko neɗɗo oo, so o fuujaaki heen etee ɓernde makko ina deeƴi heen, maa Alla Toowɗo Joom baawɗe Oo hokku mo sago makko he ko o yiɗi koo. So tawii noon o fuujiima, yo o tuuttu e leydi, o refta heen kadi laawol ɗiɗmol. So o fuujiima kadi yo foofto haa dumunna goɗɗo. Firti ko o annoyii koo moƴƴaani e makko. Kono so o fuujaaki etee ɓernde makko ina deeƴi nde o janngata ɗum ndee, firti ko anniya makko moƴƴii.
Hono Jaanira bun Abdallaahi yo welemma Alla (WM) o wiyi : laatiima nulaaɗo Alla (JKM) ina jannginatnoo min no min njomnortoo e nder fiyakuuji kala so tawii sokla jolanii gooto e amen e nder fiyakuuji aduna, hono no o jannginirta min simoore khuraana nii. Kanko Nulaaɗo Alla o wiyi : “ so gooto e mon dañii sokla yo o juul darɗe ɗiɗi ɗe ngonaa farilla ”.
O wiya : “ Alla, miin dey miɗo yomnoro ma e ganndal maa, miɗo wallikinoo e kattanɗe maa, miɗo naamndo maa e ɓure teddungal maa, e tigi ko aan hattani, miin mi hattanaani, e aan anndi miin mi anndaa, ko aan anndinta ko wirnii. Alla tigi so a laatiima aɗa anndi oo ɗoo fiyaaku ɓuri moƴƴude wonande mi e fiyaaku am e nder diine am e nguurndam am e gaa fiyaaku am e lajal mum, hoddir ɗum wonande mi e newnanaa ɗum wonande mi, rewti nafiraa ɗum wonande mi nder heen.
So laatiima aɗa anndi tigi oo ɗoo fiyaaku ko ɗum bone wonande mi e nder diine am e nguurndam am gaa fiyaaku am e lajal mum, ruttin ɗum gaa am, e ruttu am gaa majjum. E hoddir wonande mi ko moƴƴi kala ɗo laatii rewti njiɗnaa mi ɗum. ” (kaalaa sokla maa). Naniraa ɗum ko Bukaariyyu, Abuu daawuud, Termisiyu, e Nisaa’iiyyu.
Jeertingol kimmungol
Waktuuji kaɗaaɗi juulde heen naaflugol ɗiin ngoni ɗiiɗoo :
- caggal njuulu takkusaan
- caggal nde weetndooga ƴellitii e peeñgol naange.
- e nder yeewtere imaam ñalngu mawnde, kono ina juulee calmingol jamaa.
- so waktu yettiima njuulu darnaama.
- caggal nde waktu baɗɗiiɗo o ɓennii.
Renndinde juulɗeeɗe ɗiɗi
Renndinde juulɗeele ɗiɗi juulda ɗum en laawol gootol. ɗee juulɗeele noon ko ɗe ɗiɗi : tiisubaar e takkusaan ndenndata, futuro e geeƴe ndennda.
Yeru ɓeen fotɓe waɗde ɗuum ɓee ko ɓee ɗoo :
- Oon ɗanniiɗo e laawol juutngol les haa tiisubaar tawa mo heen o dañaani no juuliri o fada haa takkusaan ɓadoo o juula waktu tiisubaar o, o fawa heen takkusaan e waktu mum. Futuro kañum ne ko noon so mboɗeeri mum wirniima tan, waktu mum ɓennii hankadi, ina waawi renndineede e geeƴe, e fuɗɗoraade juulde futuro ngoo so o haljitii o fawa heen geeƴe.
- e nder fiyaaku toɓo ngo anndaaka ɗo haaɗata, ɗuum kadi so tawii ko ñalawma haa waktu tiisubaar yontii yimɓe juulii toɓo ina jokki dartaaki, so Almaami o faamii ngoo ɗoo toɓo yaawataa dartaade, omo waawi yamirde yimɓe ɓee yo pad seeɗa haa timma, noddinoowo noddina, ɓe njuula tiisubaar oo, ɓe pawa heen takkusaan oo e waktu mum.
Jibril Muusaa Joop
