Aan juulɗo gorko e aan juulɗo debbo, nganndee juulgol ñalngu Mawnde ko Alla waɗɗini ɗum e dow kala juulɗo gorko e debbo. Tee Omo foti huurde sarɗiyeeji mum, hoto o yeebo ɗum.
Yimɓe fotɓe siftorde ɗum ko ɓee ɗoo : kakkilɗo, jontuɗo, dimo, duumiiɗo, koɗɗo, celluɗo. (ɗoo noon Banndiraaɓe mbaɗten hakkillaaji men e helmere dimo ndee, ngam so dimo haalaama tan, anndu won mo rimɗaani nani ɗoon. Hol sifaa oon ? Oon woni dahaaɗo e dow waawnere ina huutoree e dow alaa e sago, walla baɗɗo maa tuumaaɗo waɗii ko boni nanngaa, sokaa, haɗaa wellitaare mum. Kala waaɓe nih kiisetee ko yimɓe ɓe ngalaa kattanɗe waɗde yoga e geɗe, to bannge diine jebbillaare (diine lislaam), ɓe kiisetee ko ɓe halfaaɓe. Pulaar noon wiyi “ jeyaaɗo jeyaa ko roondii ”. Hay sinno ko ɓe juulɓe, ɓe ngalaa kattanɗe waɗde geɗe garooje ɗee : hijjoore, tawtoreede kala njuulu ñalnde mawnde, walla hokkeede asakal, ngam kala e maɓɓe keɓɗo asakal, kaliifa mum keɓtat. Ko ɗum tagi hay debbo kalfaaɗo oo, lislaam hoyfinani ɗum eddagol (joɗnde), so gorko makko sankiima.
Jooni noon musiɗɓe juulɓe tedduɓe, alaa e sago ngannden hol mo kalifaandi haɗi yahde hijjoore tawa omo jogii jawdi makko laaɓndi, kadi omo jogii cellal ɓalndu makko, etee hay gooto jogaaki mo so wonaa Alla hoore makko ? Jooni woni juulɗo mo alaa kattanɗe hijjoore walla hokkeede asakal, ko neɗɗo cokaaɗo to dummbirdu walla kalfaaɗo mo nguurndam mum yowitii e halfuɓe ɗum ɓee. Jooni eɗen nduttoo e njuulu ñalngu Mawnde e konngol Alla toowɗo oo : “ ee hey mon goongɗinɓe, so tawii ñalngu mawnde noddaama kuccanee siftorde Alla, njoɗɗinee njeeyguuji ɗum ɓuri moƴƴude e mon, tigi ne so laatiima oɗon nganndi ”. simoore mawnde: (9)
Nulaaɗo (JKM) joopiima jangtooje keewɗe paytuɗe e moƴƴere njuulu ñalnde mawnde e baaraaji mum e njoɓdi mum ndi mganndu-ɗen tuma nde juulɗo toppitii walla teddini waɗde ɗum; hono no Alla yamiri ɗum nii.
Abii Hurayrata (Yo Alla wele mo) wiyi, nulaaɗo Alla (JKM) wiyii “ oon mo salliginii tee moƴƴini salligi mum, rewti o nootoyii e njuulu mawnde, o heɗtii o deƴƴi, yaafee ko woni hakkunde mawɗe ɗiɗi ɗee, o ɓeydanee heen balɗe tati goɗɗe. Oon nootiiɗo mawnde ina waɗa gaatuleeje, oon fukkii baraaji mum. ” (naniraa ɗum ko Muslim e Abuu daawuda, Termiisiyyu, Ibnu Maajah).
KO WONI SUNNA KO : ko nde juulɗo ɓuuɓtotoo e nder keblagol nootaade njuulu ñalngu mawnde. E ngaal lootngal kadi yo o looto hono no o lootortoo janaaba nii, ko adii kadi omo yalta galle faade jamaa. Ena ɓuri yiɗeede kadi nde juulɗo ñaantotoo comci jooɗɗi moƴƴi, o usta leeɓi toyre ndee e hooltaade cegeneeji makko, o soccoo hunuko makko bannge nano e ñaamo fof, kadi o wisoo walla o moomoo ko uuri no fotiri fof.
Hono Salmaan (MWM) wiyi, nulaaɗo Alla (JKM) wiyi “ so neɗɗo ina lootoo ñalngu mawnde omo laɓɓina ɓalndu, ɗuum ko o hattani e laaɓal timmungal, o foppoo, o mema ko uuri, caggal ɗuum o yalta galle makko feewde to jamaa, so o yettiima o salmina jamaa, o jooɗoo o heɗtoo o deƴƴa, o heɗtoo yeewtere Imaam, oon yaafaama bakkatuuji hakkunde mawɗe ɗiɗi ɗee kala. ” (naniraa ɗum ko Bukaariyyu).
So ɗum ɓennii, ena waɗɗi kala juulɗo gorko e debbo nde hebbinta juulde e dow koohowo nulaaɓe e adinooɓe ɗum, koohowo men Mohammadu Bun Abdullaahi, juulɗeele Alla e dow makko e koreeji makko moƴƴuɓe laaɓɓe.
Ɗuum noon ko ñalnde kala, jamma e ñalawma, haa teeŋti e jamma mawnde.
Hono Anas (MAM) wiyi, nulaaɗo Alla (JKM) wiyi “ tigi ɓurɗo e mon ɓadtaade mi ñalngu darnge, ko kala neɗɗo ɓurɗo hebbinde e am njuulde e nder aduna. Oon mo juuli he am nder ñalngu mawnde, e jamma mawnde, Alla ñaawana mo teemedere moƴƴere fiyaaku e capanɗe jeeɗiɗi. Ndeen maa Alla halfin ɗum maleyka addana mi nder yenaande am, o humpita mi juulɗo e am oo, hono no naatirta dow mon peewal, innde mum e yettoode mum. Hono Awsa bun awsa yo welemma Alla won e makko o wiyi, nulaaɗo Alla (mjk) wiyi: tigi-ne ɓuri moƴƴude e ñalɗi mon ko ñalngu mawnde kebbinee heen juulde e am.
Ee hey ma juulɗo, reen njuulu ñalngu mawnde no ɓuri tiiɗirde e deengol, kadi reerɗu e majjum hoto laato iwde e huddiiɓe, ɓeen yeebiiɓe ɗum, kadi njuulataa ɗum, nulaaɗo (JKM) joopii ɗoo ko bone leepte mum en, tigi-ne so ɓe nduttaaki o laɓɓitini tigi ko ɓe woofɓe saaysaayeeɓe, eɗen ñaagoo Alla nde feewnata ɓe, nde o waasata waɗde en yeruuji maɓɓe.
Naniraama gaa Jaabira (MWM), o wiyi, Nulaaɗo Alla (JKM) yewtanii min, o wiyi “ ee hey mon yimɓe ndutto-ɗee feewde e Alla ko adii nde maayaton, e mbaɗdee adaa e gollaade golle moƴƴe ko adii nde kaljaton. Njuulee e oon gonɗo hakkunde mon e joom mon, e hebbinde ciftorgol wonande mo. Nde kebbinton sakkaade ko suuɗii e ko feeñi, njeɗee kadi mballee, kabbiree, nganndee ko Alla fawii dow mon ñalngu mawnde e nder nokku am oo ɗoo. Nder ñalngu am nguuɗoo. Nder lewru am nduuɗoo. Tuggude e hitaande am ndee ɗoo haa ñalngu darnde. Oon mo woppi ɗum nder nguurdam am walla caggal am ina woodani mo wonde juulnoowo nuunɗuɗo walla ooñiiɗo koyfinoowo ɗuum e gubboowo ɗuum, ndee ɗoo ko mawnde Alla wonande mo, o alaa nafoore wonande mo e nder fiyaaku wonande mo, o alaa njuulu wonande mo, o alaa asakal wonande mo, o alaa hijjoore wonande mo, o alaa koorka wonande mo, haa ruttoo, oon mo ruttii e Alla, Alla jaɓana ɗum nduttagol. ”
Jibiriil Muusaa Jooɓ,
34 46 64 47 | | 46 56 51 10 | | 36 56 51 10
Njuulu ñalnde Mawnde (Aljumaa)
