Hol ko addani Biraam duppude defte laawol Maalik

Ko ñalnde 27 abriil biyeteeɗo Biraam wul Daa wul Abeyd duppunoo huunde e defte tuugorɗe laawol Maalik, ngol yoga e juulɓe Muritani e leyɗe hirnaange Afrik e Magreb tuugii ngol. Daliilu ngool duppugol defte, e wiyde makko, ko ɗeen defte ina cemmbini njiyaagu. O wiyi, e nder yeewtere nde yuɓɓini caggal ɗuum wonde « defte Kaliil e Ibnu Aseer, e Risaala e Lakdari e goɗɗe, ko defte dagnuɗe njiyaagu. »

Hol ɗee pelle keɓtuɗe rewo Mali ?

Goomuuji keɓtuɗi rewo leydi Mali ɗii kala ko jogitiiɗi haa teddi, ina njogii otooji 4X4 jooɗɗi, e telefoŋaaji ɓurɗi fof moƴƴude, aɗi njogii bakane bakane kaalis ooroo e dolaar. Ɗee geɗe kala ngaddani won heen wiyde « ɓeeɗoo yimɓe mbeeɓaani faddaade ». Eɗen njenanaa kam wonaa konu Mali nguu, konu ‘ɓoortungu tuuba mum’, waawi faddaade ɓe. Wonaa Aamadu Hayaa Sanogoo en,

Miijo (2) : Juutde balɗe …

Kala ko woodi ma nattu haa heddoo joomiraaɗo. Ko woodi fof  noon, ɓetirtee ko sahaa e njuuteeki mum. E ɗum waawi ɓetireede leƴƴanɗe, walla hojomaaji, waktuuji, ñalawmaaji, jonte, lebbi, kitaale e ko ɓuri ɗum. Geɗe nannduɗe e koode, walla e naange, ene mbaawi wuurde (woodde) duuɓi miliyaaruuji. Juutgol nguurndam neɗɗo, heewaani ɓurde 150 hitaande. Kono paamen tawo hol ko woni hitaande. 

Kaawisaaji : otooji nawooji koye mum en !

  • Google : Otooji ɗi wumɓe konndirta

E ko ɓenni, en kaaliino ko faati e otooji Google nawooji koye mum en, ɗi ɓe ngoni e jarribaade ko ina wona duuɓi ɗiɗi jooni. Sikke alaa, ɗiin otooji ko keewoyooji nafoore, gila e konndirde tawa ina waɗa goɗɗum haa e ustugol uddooji e aksidaaji kam e ñaamgol isaas… 

«Heɓtinaa woyi, saawaani jam»

 

Ñalnde 25 mee 2012, Abdullaay Wad noddii jaayɗe to galle mum, ɗo Ndakaaru ɗoo, ngam hujjikinaade e riiwtude sikkeeji ɗi fawetee kam e yimɓe mum, ina mbiyee porlii jawdi ndenndaandi, haa arti noon e haala otooji 600 jaltinaaɗi persidaas, majji (ngujjaa) ndonkaa yiyteede ɗii.

Hayaa Sanogo addii jiiɓru

 

Hare hakkune Fulɓe e Dogon en waɗii, sara keerol hakkunde Mali e Burkinaa. Fotde 30 pullo mbaraama heen. Ko famɗi fof 1 000 neɗɗo ndogii mooloyiima Burkinaa. Ko Guwerneer diiwaan rewo Burkinaa jaŋtii ɗum. E wiyde makko, hare ndee waɗi ko e wuro Sari, e nder leydi Mali. E ko rajooji kaali, « huunde e maayɓe ɓee, nduppaa ko ina nguuri, ɓalli mum en ngoppaa boowal »

Miijo : neɗɗo e winndere

Kaalen ko fayti e yowitaare walla jowitagol huunde e huunde. Kaalen heen kaawisaaji. Ma en eto werlaade miijooji men e ngonka men e aduna he, e ngonka men e winndere nde.

Tageefo, ko ɗum tuubakooɓe mbiyata “kosmos”; eɗen mbaawi kadi wiyde ɗum “winndere” e sikke am. Sabu kosmos walla tageefo, ko leydi e denndaangal kuule ɗe njiyaten e nder asamaan oo : naange, lewru, koode, “laawol jeeri e waalo” (ko njiyaten ena niwɗa e dow asamaan, won wiyooɓe ɗum baawal, eɗen mbaawi wiyde ɗum “dental koode” walla jiiryiirle (galaksiiji)

Wasiyaaji cellal

Aspiriin ina moƴƴi e kaaseer

Duumaade e ƴettugol aspiriin ñalnde kala, ina usta ñawgol kaaseer walla ina haɗa ɗum ɓeydaade layde. Habri ɗum ko jaaynde mawnde wiyeteende Lancet (Angalteer). Haali ɗum ko wiɗtooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford : so neɗɗo reggondirii duuɓi tati ina ƴetta ñalnde kala aspiriin, ɗuum ina faddanoo ɗum kaaseer fotde nayaɓal so ƴeewdaama e mo ƴettataa ɗum oo

Teewu mboɗeewu kala moƴƴaani e cellal

 

Teewu mboɗeewu kala moƴƴaani e cellal, no ngu foti fof, e ko ngu waawi wonde fof. Maa wood wiyɓe « ɗum ko maayka, min njaɓaani, wonaa goonga ». Ɓe pelnaaki, sibu ko ɓuri heewde e nguura yimɓe ko teewu. Teewu mboɗeewu woni teewu ndariindi ko wayi no na’i e baali e be’i e gelooɗi ekn… Teewu ndiwri (gertogal ekn) walla liɗɗi wonaa teewu mboɗeewu.

Nguurndam e maayde ɗemɗe (1)

Maayde ɗemɗe wonaa huunde hesere. E nder duuɓi 5 000 ɓennuɗi ɗii, fotde 30 000 ɗemngal njibinaama, maayii, majjii menndeŋ. Ɗum ɓeydiima no feewi gila tuubakooɓe mbaɗti yahde ina kalfa leyɗe goɗɗe e leƴƴi goɗɗi. E nder Afrik, fotde 200 ɗemngal ina ngoodi, tawi haalooɓe heen gootal kala ɓuraani 500 neɗɗo.

A jaaraama Aamadu Tumaani Tuure

Kabaaru cakkitiiɗo : Jaaynde Faraysenaare wootere wiyeteende "Le Nouvel Observateur"  (Ƴeew ɗoo) ina yaltini, e tonngoode mum 2475 ñalnde 12 abriil 2012, winndannde takkoore Sarkosi e Abdel Asiis wonde caggal dillere Tuwaareg en. Ndeen winndannde ina holliti wonde ko ɓe aanduɓe e ndeen feere, sibu mum yuumtude e ko ɓe njaakorinooka, so garditagol AQMI e njanngu mbaɗngu to rewo Mali nguu. Winndannde ndee ina holliti ngaanumma mawɗo keɓtiiɗo laamu Farayse,

Bayyinaango : heblo 40 jaaynooɓe e nder eɓɓaande Sariya e ballal Dental Orop

Tuggi ñalnde 15 haa 26 lewru abriil 2012, capanɗe (40) jaaynoowo – tawi heen nayo ko rewɓe – maa keble e nder gollorɗi ɗiɗi e ko feewti e no sariya Muritani gollortoo, kam e karallaagal binndugol jaaynde jahdungal e sariya : ɗum toɗɗii ko jaaynooɓe Rajo e Tele e winndooɓe, ɓe laamu e ɓe ngonaa laamu. Ɗum yuɓɓintee e ko nder Eɓɓaande Tiiɗtingol e Peewnitgol Sariya, e dow ballal kaalisaaji Dental Orop feewde e Muritani.