Huunde e nguurndam Manndelaa
Nelson Rolihlahla Mandela lollirɗo Madiba mo winndere ndee kala woyata hannde oo, pollunooɗo laamuyel paltoor to Afrik worgo, welditini ɓesngu mum, jibinaa ko ñalnde 18 sulyee 1918; o sankii ko ñalnde 5 desaambar 2013 to Johanesburg , woni o wuurii duuɓi 95 (heen 27 e lebbi 6 e balɗe 6 ko e kasoo.) O ɓuri lollirde ko darnde makko ngam rimɗinde e haɓaade paltoor to Afrik Worgo hono ko anndiraa apartaayd woni njuɓɓudi politik tuugiindi e ceerndugol eddaaji leƴƴi.
Hajju (3)
Holko ko ɓuri moƴƴude e ɗanngal fayde hijjore : mbele ko yahrude koyngal walla ko waɗɗaade ? Hono haafis wiyi : “e nder fat-hi, ko deftere wiyetee noon, ina waɗi luural nder, wonde ko yahrude koyɗe ɓuri moƴƴude walla ko mbaɗɗu. Kono keewal annduɓe mbiyi ko mbaɗɗu ɓuri moƴƴude fawaade e gollal nelaaɗo (MJKM) e mum oo,
Aamadu Jibeeri Sih, cukko kalfinaaɗo pinal
“... Leñol waawaa ɓamtaade tawi ɓamtorii ko pine goɗɗe.Ɗum waɗi pinal men ngal ko ngaal potno-ɗen faarnoraade. Yo en nganndu pine goɗɗe ɗe, ko ɗeen ndenndinten e pine men hanki, cuɓo-ɗen heen enenne ko njiɗ-ɗen bakkoraade janngo. Jibi Hamme Lih wiyi, e deftere makko wiyateende “Dingiral” “leñol to daro tan soƴtaade ñiiƴe mum haa laaɓa ina bakkoo ina wiya hanki hanki, kadi leñol kadi hol to tan naat e pine goɗɗe tawi anndaa ko pine ɗe ngoni.
Koddiwaar : Hooreeɓe leydi ɗiɗo
Caggal nde Fedde Leyɗe Afrik Hirnaange (CEDEAO) ngijorii mo huutoraade doole so tawii o jaɓaani woppude laamu e jokkere enɗam, Looran Bagboo woni ko wullude ina takka Farayse e Amerik yiylaade fewjande ɗum. E wiyde makko leyɗe ɗiɗi ɗe ina mbaɗa doole mum en no potnoo mbaawnoraaji e dow hooreeɓe leyɗe Afrik,
Manndelaa ina “yeewtida e ɓernde mum”
Manndelaa yaltinii deftere hesere tiitoriinde « Miɗo yeewtida e hoore am ». Winndi naatirde mayre ko Barak Obama. Deftere nde yalti ko ñalnde 12 oktoobar e nder ɗemɗe 20 e nder 22 leydi. Deftere nde renndini ko ɓatakeeji e geɗe ɗe o siftorta nde o haɓetee e suuɗaare nde walla nde o woni e kasoo nde e nde o ardii leydi Afrik worgo nde.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ina ñiŋa teettugol kolaaɗe daande maayo
Ardiiɓe pelle jeyaaɗe e Dental pelle Ngenndiije Daraniiɗe Jojjanɗe Aadee (FONADH) njuɓɓinii yeewtere jaaynde ñalnde altine 27 desammbar 2010, ngam ñiŋde tettugol kolaaɗe daande maayo. Mammadu Saar, gardiiɗo Dental ngal teskiima wonde « gila ewenmaaji 1989, leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo
Hay Muritaninaajo gooto moolaaki ?
Ñalnde 25 desammbar 2010, Jokkorde pelle mooliiɓe to Mali e Senegaal yaltinii bayyinaango, ina holliti heen ɗee geɗe :
« Ciynugol nanondiral nattugol woodde mooliiɓe Muritaninaaɓe to Senegaal tuggi maayirɗe desammbar 2010, alaa daliilu. So tawii ko to bannge hakke adunankeejo kala ɗaɓɓaande ummoriinde e laamu Muritani, yowitiinde e ciynugol kuulal « nattude hiisaade muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal » ko mooliiɓe, rewaani laawol.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ina ñiŋa teettugol kolaaɗe daande maayo
Ardiiɓe pelle jeyaaɗe e Dental pelle Ngenndiije Daraniiɗe Jojjanɗe Aadee (FONADH) njuɓɓinii yeewtere jaaynde ñalnde altine 27 desammbar 2010, ngam ñiŋde tettugol kolaaɗe daande maayo. Mammadu Saar, gardiiɗo Dental ngal teskiima wonde « gila ewenmaaji 1989, leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo ceeraani e teetteede, tawi ko e ballondiral e jooɗaniiɓe laamu ngu e ɗiin nokkuuji, yimɓe ɓee fof e hollitde mettere mum en.
Kolaaɗe waalo e jom jawdi en
Alfaa Konnde fiilaama hooreejo leydi Gine
Ko e ooɗoo talaata 21 desammbar 2010, Alfaa Konnde fiilaa Hooreejo leydi Gine. Kanko woni hooreejo gadano garduɗo e laamu woote laaɓɗe, walla mbiyen keptinaaɗe.
Alfaa ɓooyii luulndaade laamuuji Gine. Seeku Tuure ñaawiino mo warngo, soki mo. Kenal demminaare uurkal Demokaraasi to Gine, certukal e Mbooy gulɗo guttoowo Koddiwaar hannde o.
Binnditagol : Yimɓe heewɓe ina paayi
Yimɓe heewɓe ndokkii heen miijo mum en, tee kollitii ɗum na waawi addude caɗeele. Lalla Ayse cukko Fonadh wiyi wonde binnditagol e kisnugol kaayitaaji, ko huunde moƴƴere, fotnde golloreede no feewirta nii, mbele hakkeeji yimɓe fof ina teskee.
Kono, gila golle ɗe puɗɗaa ina famɗi gannduɗo no geɗe ɗe njogori yahrude,
Duuɓi capanɗe joy jeytaare Muritani
Ndenndaani lislameeri Muritani jeyaa ko e hirnaange ceeɓtam Afrik. Wertaango mayri ko hedde 1 030 700 km2. Limoore ɓesngu leydi ndi ina qiimee hedde 3 129 486 aadee. Heedi ndi fuɗnaange-rewo ko ndenndaandi Alaseri (Njuuteendi keerol ngol ko 465 km), hirnaange-rewo ko ndenndaandi Arab Saharawi Demokaraasiijo (1 561 km), Maali to fuɗnaange-worgo (2 237 km, heen 310 km ko mayo Karakoro) kam e leydi Senegaal (1 750 km).
Ɗii keeri fof ko koloñaal en ndiidi ɗum en, so wonaa mayo Senegaal ngo (1 750 km), seekngo reedu Fuuta, woni keerol hakkunde Senegaal e Muritani.
Ngamri e neɗɗaagu
Ngamri e neɗɗaagu : so mi yiyii aɗa ama, mi annda neɗɗaagu maa
Wiɗtooɓe Finlanndenaaɓe njiytii jotondiral hakkunde ngamri e neɗɗaagu gamoowo o, e fawaade e dille ngamri mum. Njeñtudi wiɗto maɓɓe ngo ina haawnii sanne, sibu ɓe tuugotoo ko e beesaali gamoowo o, ngam anndude mbele neɗɗo ko teeyɗo, walla ko dafaaɗo hakkille ekn ….