Miriam Makeba, ganndiraaɗo « Mama Afrika », oo debbo kaɓinooɗo Apartaayd e nguurndam mum, jimoowo ŋanaa mo hono mum weeɓaani, hootii e joom mum ñalnde jofnde altine 10 noowammbar 2008 ina yahra e duuɓi 76. Oon jamma tan omo ummii hiirde to wuro ina wiyee Naples, to Itaali. Sabaabu maayde makko ko taƴam ɓeram.

Daartol ko fannu ganndal jaŋtotooɗo dille jawtuɗe,  sifoo nguurndam,  goowaaɗi e gañaaɗi,  donaaɗi e jiggaaɗi yimɓe ɓennuɓe,  ngonka laamaaɓe e laamiiɓe,  jotondiral maɓɓe e jotondiral maɓɓe e yimɓe heediiɓe kam e laamaaɗi keediiɗi.  So en njiɗii jaŋtaade daartol Fuuta Tooro e yonta almamaagal,  en njaltintu kaɓirɗe e kuutorɗe Sileymaani Baal haa waawi yandinde satigaagal, kolliren holi Sileymaani Baal ; cifo-ɗen no nguurndam fuutankooɓe woorunoo oon yonta,  no ɓe njiyrunoo lefol satigeeɓe e no ɓe njaɓɓorii dillere Sileymaani Baal (kitaale 1771 haa 1776) ; 

Ko ñalnde 20 sulyee 1969 koyɗol mawngol laatinoo goonga, Ameriknaaɓe ɗiɗo, hono Neil Amstrong e Edwin Aldrin mbinndi e daartol winndere nde kewu mo yaawataa yejjiteede. Oon ñalawma ko teskinɗo sibu, so en teyii mbiyen wonde ɗum hirjinii aadee, hokkii ɗum softeende jokkude golle ganndal ngam faamde e eeltude sato mum, sato ɓalliingo e woɗɗungo fof, ɓurngo mawnude e ɓurngo famɗude kala, ɓurngo faaɗde e ɓurngo yaajde kala.

Gine mawninii hitaande 50ɓiire jeytaare mum, kono ko e nder caɗeele teeŋtuɗe.

Gine woni leydi ngadanndi e nder Afrik worgo Saharaa heɓde jeytaare mum.

Ñalnde 25 settaambar 2008, leydi Siin naatii « fedde mawɓe », fedde leyɗe kattanɗe yahde kam en tan nder weeyo. Ko leyɗe tati tan ngoni e ndee fedde : Riisi, Amerik e Siin. Ɗumɗoo noon ƴellitii faayiida ndii leydi caggal faayiida mawɗo ndi heɓi e juɓɓingol « pijirlooji Olempik » e nder karallaagal e ñeeñal mawngal winndere ndee kala seedtii.

Yimɓe heewɓe ina luurdi hannde e batte ɗe kuuge leeyɗeele aduna oo nganniyi ƴettude feewde e Moritani caggal nde goomuyel militeer en folli laamu ngu ardinoo Siidi Wul Sheex Abdallaahi ngardonoongu e waame demokarasi wooteeji marsa 2007. Darnde pelle adunayankooje ɗee noon foti faamreede ko kuuge ɗe ɗe ƴetti feewde e Moritani ko geɗe kawranooɗe e nder pelle he (Moritani ko nduubaan e nder Dental Afirik, e Dental Adunayankoore ekn..) etee wiyaa heen kala jaɓɓuɗo won ɗiin sarɗiiji, kuule ɗe ina poti faweede e mum.

ANC suɓii Kgalema Motlanthe yo o lomto Thabo Mbeki ko ñalnde 25 Settaamburu 2008. Nde Jakkaa Ngenndiijo (« Assemblée Nationale ») jooɗii, fotde daaɗe 269 ngootanii mo, 41 njaamboriɗii, 50 ngootaanii biyteeɗo Joe Seremane mo Democratic Alliance (heerto Maalde Demokoriseejo). Ko kanko joofnata edda mo Mbeki taƴananoo, potnooɗo gasde e maayirɗe hitaande 2009.

Kanko woni hooreejo dowla Afiriki-Worgo tataɓo ko Aparttheid yani e 1994 e jooni. O rewi ko e Nelson Mandela e Thabo Mbeki mo ANC yandini ngam nattude ɗum hooleede. Ko e jagge « syndicat » COSATU ɓurɗe laaɓtude Kgalema Motlanthe jeyanoo.

Thabo Mvuyelwa Mbeki jibinaa ko ñalnde 18 Suwee e hitaande 1942. Ndeke omo yahra hikka e duuɓi capanɗe-jeegom e duuɓi jeegom. Ko o gorko ganndaaɗo e dawrugol to Afiriki Worgo, tergal African National Congress (ANC : Kawtal Ngenndiwal Afiriki). O wonii Cukko-Hooreejo dowla Afiriki-Worgo nder kitaale 1994 haa 1999. O wattindii wonde Hooreejo dowla leydi ndi e hitaande 1999 haa ndee hitaande 2008.

TERGAL ANC CEEDTINNGAL

Thabo Mbeki naatii heerto ANC gila ina yahra e duuɓi 14, e hitaande 1954. Nde Afiriki-Worgo woni e kiiɗal leñamleñamaagu Apartheid (apartaayid), o jooɗaniima ANC caggal leydi maɓɓe haa e hitaande 1967.

Nyalnde 6 ut 2008, yimɓe piniri fiddeende sabu nande e jaaynirɗe ko wayrunoo naneede so «Kominikee n°1» kolliroowo wonde kuulal ngal Hooreejo leydi ƴettunoo ngam ittude e golle mum en hilifaaɓe konu ceŋde nay ɗee fof, sabu makko tuumde ɓe ko kamɓe

Alhajji Saydu Nuuru Taal, ceernaajo ganndo ganndaaɗo nder duunde Afrik, ko taani mum (taanum) Alhajji Umar Taal. Cuddiiɗo makko wonnoo ko gooto e ɓiɓɓe Alhajji Maalik Sih to Tiwaawoon. O yiyi aduna ko e hitaande 1862, o yalti mo ko e 1980. O wuurii duuɓi teemedere e duuɓi sappo-e-jeetati (118).

Nammaadi : Siro ko ina safra reedu dogooru. Ko waɗetee ko e ndiyam, aɗa yara heen ; ina hasii reedu ndu daroo.

-     Siro ko ina safra kadi gite ñawɗe : a ƴakkat siro ko haa ɗigga, cirƴaa ɗam e newre ma, aɗa toɓɓita e yitere ñawnde nde. Ina hasii nde sella ko leelaani.

-     So tawii ko baajo ngol, taw ko keccol, so haɓɓaama e ñawannde hesere sellat ko yaawi.

Oo ñalawma ko huunde mawnde to am. Teskuya : Fedde Pulaar idii soseede ɗo e hitaande ujunere e teemedde jeegom e capanɗe jeegom e nay. Sosnoo nde ko Kumaandaŋ Gay, ɗum ina foti siftoreede. Ɗum ko geɗel gadanel.

Geɗel ɗiɗmel ngel on nganndii caɗeele goodaaɗe : heblude teemedde joy jannginoowo e waasde jogaade jannginooɓe, ko caɗeele. Oɗon nganndi kadi hol ko foti wonde hakkunde pinal e ɗemngal, tawde ɗemngal ko daabaa pinal.