Siin hoolkisimma misil pattamhito
Daawal kesal he daɗndu nder wolde koode E wiyde jaayɗe leydi Amerik, leydi Siin hoolkisiima misil pattamhito baawɗo roondaade werlere. So ɗuum laatiima, firti ko Siin marii karallaagal ngal Amerik e Riisi...
Ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde
Caggal diisnondire diiwanuuji paatuɗe e Tippudi Nehdi e Jaŋde (TNJ) ɗo yimɓe men pamɗunoo keeweendi, en mbiyiino miijo men jaɓraama e paamondiral, winndaa e ciimti 2/3 gollorɗi ɗii. Ine laaɓi en mbaawii jaɓnude keeweendi tawaaɓe ɓee dalillaaji men tiiɗɗi ɗii.
Alaseri e Maruk : bone dee piltat !
Ñalnde goo noowammburu 2021 « konu Maruk bommbii otooji tati mawɗi jolnunooɗi marsandiis ina ngummorii Alaseri, wuro Wargalaa, feewde Nuwaasoot ». E wiyde hoohooɓe Alaseri, yimɓe tato maayii heen, doknatnooɓe otooji ɗii. Otooji ummotooɗi...
Holi ko kewi to Ecopia mo Hayle Selaase ?
Hare mawnde leñƴiire inan laya nder Ecopia, hakkunde laamu Ecopia e diiwaan mum inniraaɗo Tigere. Ciftinen njuɓɓudi laamu Ecopia ko dental dowlaaji, dowla fof ina jogii won ndeen wellitaare, ɗi nduttii ɗi...
Jokkondiral hooreejo FƁPM e Le Calame
Bookara Aamadu Bah, hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM), hooreejo saakto jaaynde Fooyre Ɓamtaare : « Tippudi Nehdi e Jaŋde men yettiima nokku mo waawaa jaastude, ndi yettiima fonngo ».
Le...
Pulaaku e ngonki mum
Ko mbinndat-mi ɗoo koo toɗɗii ko fulɓe. Fulɓe mbiyi “ cukuñaagu yumma, ko ɓiɓɓe yumma kaaldata ɗum ”. Ko ɗum saabii mi winndaani ɗum e ɗemngal goɗngal ngal wonaa Fulfulde. Ina tijjaa heen maa...
Njeenaaje Nobel : hooniiɓe 2021
Njeenaari Nehsuwal-selliwal : tingol wulɓuuɓdi (temperatiir) e memo.Hooniiɓe (rokkaaɓe) njeenaari Nobel Nehsuwal-Selliwal 2021, Ardem Patapoutian e David Julius. Ɓee ameriknaaɓe ɗiɗo keɓi njeenaari mum en ko altine 4 oktoobar. Ɓe ndokkiraa njeenaari...
Njillu Gelongal Fuuta e Jaatayaa
Kaaliidu Buubu Manngaan mo Ƴaga Awgaale ena wiya: « So baañoowo fellii ñiiwa, warii, fotaani jokkude njiilaw sabu dañataa haŋkadi ko ɓuri ñiiwa mawnude e ladde ». Enen ne, so tawii wonnoo...
Hol ko aldi Farayse e tiimaale mum ?
He ɗiiɗoo lebbi ɓennuɗi, duko ummiima hakkunde leydi Farayse e leydi Mali e Alaseri haa ɗum annominiri no aadoraaka to bannge ɗemngal potngal wonde hakkunde dowlaaji ko anndiraa dipolomaasii.
Ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde
Tuggi alkamiisa 21 haa alet 24 oktoobar 2021, ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde (TNJ) leydi Muritani njooɗiima he laamorɗe diiwanuuji Muritani kala. Jooni, caggal nde ciimti ɗii tonngaa,...
Duuɓi 48 hare Kippuur
Min taranii on « aduna hanki. Sahaa nde Israayiilnaaɓe e aarabeeɓe njaggonditunoo tawo ɓalndu e ɓalndu he kareeli jogitaaje ». He kuɗol Frédérik Lewino
Ñalnde 6 oktoobar 1973, tawi...
Kaalden Goonga: « en tampii » alaa e hare !
Mbele eɗen nganndi ko njiɗ-ɗen? Walla tawa ko won e men ɓe nganndaa ko njiɗi. So mi wiyii enen noon, ko enen wiyooɓe mbiy mi, wiy mi e wiymaa mi. Haa teeŋti...