Juutagol golle Goomu sarɗooɓe ngam ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije

Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije : Juutagol golle

Ñalnde talaata 8 settaambar 2020, Goomu sarɗooɓe ngam ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije yuɓɓinii kewu, ɗo Suudu sarɗi ɗoo, ngam fuɗɗaade golle mum. Tawtoraa kewu nguu ko  terɗe Goomu nguu, kam e jaagorgal Jaŋde...
koninkoooɓe waɗɓe kuudetaa to Mali

Mali : Yahnoonde artii

Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK...
Asiis faade polis, lappol dariima

Ko ɓuri sasa yanii he woyndu

E oo dumunna fof hakkillaaji njowii ko e losko ngo Goomu Losko Dipiteeji (GLD)  ummaninoo feewde e jiilgol laamu Abdul Ajiiju (A.A.), jiilgol leydi Muritani ko ina tolnoo e duuɓi sappo.

Miijo : Doosɗe mbinndiin “ñande”

Laɓɓinde mbinndiin helmere “ñande” ko huunde jojjunde, nde  tawnoo musidɓe heewɓe hannde njahri winndirde ñande ko ñalnde. Mbele ina wellira no ɓe ngaadorii winndirde nii walla alaa ? Jaabawol.
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Losko ñaayngal ngalu leydi : Laawol faade polis ɗiggii

Lappol Muhammed Abdel Asiis (MAA) feewde polis dariima hankadi, ɓayri caggal nde o nanngaa yontere o woppitaa jofnde altine 24 ut 2020, o nodditaama kadi ñalnde talaata 25/8/2020 to polis kalfinaaɗo loskude...
Natal Daari annabaabe

Laɓɓitingol tagegol Aadama (5)

Eɗen njokka nguuurndam baaba Aadama (JKM) fawaade e winndiyankooɓe  adiiɓe. Hono winndiyanke Saalabi wiyi : “ko refti e ɗuum, ko Geno toowɗo Oo, lonngini Aadama (JKM), yo eggu leydi, faya...

Denɗiraagal

Addannoo mawɓe men Afriknaaɓe yuɓɓinde ko ngam newnude nguurdiigu hakkunde yimɓe, ñiiɓnude korsa, tabitinde banndiraagal e njurum, e nder wuurduɓe e yonta gooto. Nde tawnoo neɗɗo wuurii ko e dunndu ngooɗelaaji fiiltiindu...

Radiodiffusion Mauritanie Internationale (RMI-info.com) yeeynii Fooyre Ɓamtaare

Radiodiffusion Mauritanie Internationale hono RMI-info.com ko lowre kabaruuji kuuɓtodinɗi yaltoore e tammborɗe keewɗe (binndol, hito, wideyoo). Sosi nde ko sukaaɓe muritaninaaɓe wonɓe to leydi Farayse. Faandaare lowre ndee ko humpitde kala ɓe...
Limoral faruwal

Limoral faruwal : Wakannde haawniinde

So mi wiyii ma wonde won ɗo wakannde woni tawa ende loowi defte, heen wootere ina tonngi nguurndam maaɗa fof, tawa woppaani hay piccal gootal. Gila ñalnde njibine-ɗaa haa ñalnde nduttoto-ɗaa, ende...
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Goomu losko Suudu sarɗi : to golle njahrata ?

Goomu losko suudu sarɗiyeeji, toɗɗanoongu gila e maayirɗe lewru saawiyee 2020, ina foti joofnɓude golle mum,  artira ɗum e nder ciimtol jahndugol e hawraande sifotoonde holi peeje potɗe ƴetteede e fawaade e...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : « Mo tafi hoore mum, ƴeeŋna mbuure »

Pulaar ene wiya : « so neɗɗo tafatno hoyre mum, ƴeeŋtinta ko kaŋŋe ». Nde tawnoo gooto fof, so wonii e nder fasɓe mum, yiɗata ko faɗɗude. Tawde noon « ko gable tawata gabbel nde...
Natal ŋarɗinirgal yaynirde e binndi diine lislaam

Laɓɓitingol tagegol Aadama (4)

Njokken winndannde tonngoode 191 Eɗen njokka nguuurndam baaba Aadama (JKM) fawaade e winndiyankooɓe  adiiɓe. Ibliis kuɗaaɗo oo, kañum ne yaltinaa-ma dental maleykaaji, o waɗtaama seyɗaani goɗɗitinaaɗo...