Holi laawol ɓurngol fooƴtaade ?
Muritaninaaɓe fof ina kooƴaa jaŋde moƴƴere e nehdi moƴƴiri. Teeŋti noon ɗo NAYAƁAL ngalu leydi ndi firlittee e nder nehdi e jaŋde. Hol no ɗum feewtirta ? Holi laawol ɓurngol fooƴtaade ? Ɗii dumunnaaji fof lekkolaaji leydi ndii, haa teeŋti ɗi Nuwaasoot, ina iiñti sabu jiilotooɗi iwɗi e ardorde jaŋde leydi ndii, peewtuɗi e kuutoragol sahaaji jaŋde. E ɗum haaɓnii sibu ɗii ndillinii almudɓe e jannginooɓe. Dañii yaltinɓe mijooji mum en. Won kadi ɓe kaalaani hay huunde. Kala gollal aadee foti yahrude ko newaare e dow hormaade e teskaade aadee oo e hoore mum. So a yiɗaa weñaade a reentoto huutoraade feere ɓalliiɓe tan, udditaade e woɗɓe ina adda anndineede ko anndaano. Hannde, yoga e haalooɓe e inde jannginooɓe maa walla lekkolaaji (laamu maa piriwee) ngonaa nelaaɓe.
Miijo hannde ina sarii wonde jannginooɓe leydi ndii ko feñaaji, ngalaa tolno, nuunɗaani. Hakindaade e ɗiin miijooji ina moƴƴi sabu ina hasii kala ɗo bonɗo woni, moƴƴo ina ɗoon. Ina e jannginooɓe ko nuunɗuɓe, hellifaaɓe. Moƴƴinde gollal bayngal no jannginde ko rokkude jannginoowo o ko ina haɗa ɗum yiyloyaade ko alaa. (kaalis keree ko seeɗa e dow caɗeele jannginoowo o wuuri ɗe). Ŋakkeende koɗki, daabaaji, safaara e ko wonaa ɗum tan…
Lekkon Muritani sellaani, ko goonga. Hol no safrirtee? Fannu jaŋde e nehdi niwnetaake foti ko ƴeeweede, iirtee, sunnee, waklitee haa rafi o yiytee, dañanee safaara duumiiɗo, cellinoowo. Oon safaara dañirtee ko renndinde e batuuji haralleeɓe jaŋde e nehdi, pelle jinnaaɓe sukaaɓe e almudɓe, pelle jannginooɓe e pelle ɗe ngonaa laamuyankonje daraniiɗe jaŋde e pinal, tawa ko e dow nuunɗal e kellifuya, mbele ngostondira miijooji e fawaade e humpitooji mum en e humpitooji leyɗe goɗɗe. Tonngude nanondire ɗe e peeje jahdooje heen, saaktude ɗum. Jaŋde e nehdi so feewii tan faggudu feewat, basal eggat, ngootaagu leydi wona goonga (nantingol walla firo haala hakkunde ɓiɗɓe leydi nattat). Hannde oo, fotii nde Ardorde jaŋde leydi ndii e laamu ngu ngummantoo golle ɗee mbele e hitaande faande (2008/2009) ina yiytanee laawol kesol, mahingol e renndo ngo, tawa ina teskii daartol jaŋde leydi ndi gila e dumunna koloñaal haa 2008; cañgol ngootaagu ɓiɗɓe leydi ndi; ittugol baasal e renndo ngo; kisnugol pinal Muritani; teddingol ngenndiyankooɓe; jokkondiral Muritaninaajo e weeyo mum e sato mum…
Njoorto ina jogaa e oon sahaa, jannginoowo maa jogo faayiida e nder leydi ndi, sabu maa waɗe e ngonka moƴƴa haa o waawa huuɓnude njoorto pawaaɗo e makko oo.
Abdullaay Haaruuna Sih
