Ñalnde 1 ut 2019, Muhammed wul Gaswaani lomtiima Muhammed Abdel Asiis e gardagol Muritani. Hol heen ko ɓuri teskeede, hakkunde ummagol Asiis e laamu e gargol Gaswaani e laamu ? So en tuugiima e ko haaletee e ko winndetee, ina gasa tawa ko yahdu Asiis.
Joginooɗo laamu e ɗii duuɓi sappo e go’o haa sappo e nay, woppii walla woppinaama laamu welaaka, caggal nde ronki yultinde feere mum bonnde, so wiyde ina wayla Doosgal leydi ngam laamtaade goɗngol, hade mum ruttaade ɗoon e ɗoon, dartini ndee feere bonnde. O yaaɓani yuɓɓinde woote, ɗe o waɗi feere fof mbele ina mbaawa wonde nuunɗude.
Hono no konngol biyngol « Nguu laamu teettii en fof : ndimaagu men, wellitaare men, ñaawoore men, cellal men, dunli men, boowal men diwooje, nokku men bellitaaɗo, tufnde men, oogirɗe men (hay ceenal), ekkolaaji men… », ine laaɓi tan laamu Abdel Asiis ko kaaɓananoongu no feewi.
Sappo e goo hooreejo leydi tawtoraama piilngal Gaswaani : Makki Sal (Senegaal), Rok Kirisiyan Kabore (Burkina), Alasan Watara (Koddiwaar), Aadama Baro (Gammbi), Jose Mariyo Was (Gine Bisaaw), Alfaa Konnde (Gine Konaakiri), Denis Sasu Ngeso (Konngo), Ibrahim Bubakar Koyta (Mali), Muhammadu Isufu (Niseer), Barahim Gaali (Sahara) e Idiris Debi (Caad). Hay hooreejo gooto leyɗe arabeeje ɗee araani, kamɓe fof ɓe neli ko jaagorɗe.
Piilngal fuɗɗorii ko diskuur Abdel Asiis, ɗo o holliti ko o waɗi e duuɓi 10 ɗi o laamii ɗii. Caggal ɗuum ko hooreejo leydi keso oo, hono Gaswaani waɗi diskuur mum. E nder konngol makko, hooreejo leydi keso oo hollitii geɗe mawɗe ɗe jogori daranaade e manndaa duuɓi 5 mo dottanaa oo.
Ngootaagu ngenndi : O wiyi, maa mi darano « tiiɗtingol ngootaagu ngenndi ndii, mahondiral renndo ngoo e potal ɓiɓɓe leydi ndii kala ».
Ñaawoore e dowla nuunɗal : Ko wonaa ɗuum, o hollitii maa o « hokku tippudi ñaawoore leydi ndii denndaangal geɗe hatojini ngam wonde tippudi njaambureeri, ɓadiindi ɓiɓɓe leydi ndii to bannge ngonka e newuya » E oon bannge, nde tawnoo « nuunɗal kam e potal fartaŋŋeeji wonande denndaangal ɓiɓɓe leydi woni dow ngoƴaaji am fof, maa mi gollano laŋ momtugol denndaangal peeñirɗi fenaande, ɗo ɗi mbaawi ummoraade fof e ko ɗi mbaawi wonde fof. Maa mi ɓur waɗtude hakkille e goomuuji parwuɗi kam e yimɓe ɓe nganndu-ɗaa ɓooyii lorlude e joñeede… ».
Golle e cukaagu : « So Alla jaɓii maa mi darano sosde capanɗe ujunnaaje gollal wonande sukaaɓe men fof ɓe ngalaa golle, yo won jogiiɓe walla ɓe ngalaa dipolomaaji fof ».
Nehdi e jaŋde : « maa mi darano ko neeɓaani puɗɗagol golle dartingol tippudi nehdi e jaŋde leydi ndii, mbele ekkol men na wona ekkol ndenndaandi, ballitoowo naatnaatondiral yontaaji, o wona nokku nehoowo, kebloowo sukaaɓe ɓiyleydeeɓe jogiiɓe ganndal e kattanɗe katojinaaɗe ngam mahde Dowla e renndo ».
Nguura, ndiyam e safaara : « Maa mi gollo mbele ɓiyleydi kala ina heɓa ndiyam, safroo, ñaama tawa tampaani ».
Renndo e pinal : « maa mi darano bellitgol dente renndo, e sosande ɗum en weeyo ƴellitaare moƴƴanngo cofte renndo e weytaare, ɓamtugol e paayodingol pinal e ñeeñe ».
Rewɓe : « maa mi rokku rewɓe kattanɗe jeytoreede haa timma e nguurndam renndo e heɓde hakkeeji mum en, haa teeŋti e hakkeeji nehdi e jaŋde, e cellal, kam e doole njeñu. Maa mi ɓeydu jeyegol maɓɓe e geɗe renndo rewrude e toɗɗagol maɓɓe e postooji e nokkuuji pewjirɗi ».
Sukaaɓe : « Politik wonande cukaagu tuugotoo ko e rokkude golle duumiiɗe, tiiɗtingol kattanɗe maɓɓe to bannge waawde halfineede geɗe laamu, kam e naattingol e coftal renndo…»
Njuɓɓudi laamu : « hono no nganndir-ɗen enen fof, en mbaawaa dañde njeñtudi memotoondi gaa-gaa njuɓɓudi laamu tiiɗndi, njuumtundi, njogiindu kattanɗe e yimɓe waawɓe ». Ko noon kadi « miɗo faami no feewi ciynugol tuugnorgal am ƴellitaare huuɓtodinnde ngal, ina ɗaɓɓi weeyo politik deeƴngo mbele doole laamu fof ina mbaawa huccande golle ɓamtaare ».
Jotondire caggal leydi : « So artii e jotondire caggal leydi, miɗo anniyii gollanaade dipolomasi coftuɗo, juumtuɗo, ɗooftiiɗo ko aadoraa, naftoowo leydi ndii, ƴoogoowo doole mum e heɓtinirde men arab-afirikeere kam e wonde leydi men nokku kawrital hakkunde ɓesnguuji diiwaan oo. E fawaade e ɗuum maa dipolomaasi men saasan gollanaade deeƴre e kisal… »
Politik : « To bannge politik, maa mi gollano sosde weeyo deeƴre ɗo kala baɗoowo politik daratoo darnde nde Doosgal leydi rokki ɗum ndee ». E nder ɗuum « maa mi darano tiiɗtingol e kebbingol cerɗi kumpital e gostondiral e denndaangal gollooɓe politik, yo won luulndo ngoo rewrude e Njuɓɓudi mum, walla partiiji gonɗi e parlemaa walla gonduɗi e laamu, ballitooji tuugnorgal am ».
Ismayiil Sheex Sidiya, hooreejo hilifaaɓe : Ismaayil wul Sheex Sidiya nomaama hooreejo hilifaaɓe ñalnde 3 ut (bowte) ndee. Ismaayil noon wonaa keso e laamu hee sibu o jeyaa ko e sosnooɓe UPR hono parti laamu Abdel Asiis. Hakkunde 2009 e 2014 o wonii kalifu e cili keewɗi. Kono gila ndeen ko o jooɗiiɗo, caggal nde o ittaa e gardagol Nokku bellitiiɗo Nuwaadibu (Zone Franche). Kanko e wul Gaswaani fof ɓe njeyaa ko e galleeji seernaaɓe.
« Sapatoore neɗɗo yo haaɗ e haaniini » : En ngondaani e ƴattotooɓe yimɓe sabu njiidaa e mum en senngo politik walla miijo. Gooto kala ina jogii hakke suɓaade lannda mum, e jogaade miijo mum, tee yimɓe fof ina poti hormondirde to oon bannge. Kono noon, safatoore neɗɗo yo haaɗ e haaniini !
Hooreejo Diiso Doosɗe daraade ina manta hooreejo leydi e saanga piilngal, wonaa huunde woowaande, sibu ɗoo, o foti daraade ko darnde ñaawoowo, ɗum noon darnde jaambureere, nde alaa haaju so wonaa e waɗde gollal ngal halfinaa ngal : fiilde hooreejo leydi keso oo. Kono, hade amen woɗɗoyde, ceedtano-ɗee koye mon :
Jallo Mammadu Bacca, hooreejo Diiso doosɗe wiyi : « persidaa toɗɗaaɗo jooɗaade sara persidaa joofnuɗo manndaa mum », ɗum fof « ko Alla e persidaa Asiis ». O jokki feewde e Asiis « aɗa waawnoo rewde laawol mettungol baylugol Doosgal leydi » ngam waɗde manndaa tataɓo. « Kono cali-ɗaa loppet. Miɗo waawi seedtaade a meeɗaa daranaade goɗɗum (…) A winndii hello ŋarɗungo e nder demokaraasi men. »
Bookara Aamadu Bah
