So ɓennii kawgel fuku winndere, ina gasa tawa kewu ɓurɗo lollude dewɗo heen ko pijirlooji Olempiiji juɓɓinteeɗi duuɓi ɗiɗi kala, e kitaale teeltuɗe. Ina waɗi heen juɓɓineeɗi dabbunde (dow galaas) e ceeɗu (hono ɗi hikka ɗii), ɗum woni, heen fannu fijirde fof ina yuɓɓinee laawol gootol duuɓi nay kala. Hikka ɗi njuɓɓinaa ko wuro London, to Angalteer, tuggi 27 sulyee haa 12 ut. Ina wiyee wonde pijirlooji ɗii puɗɗii yuɓɓineede ko 776 ko adii Iisaa (2 788 hitaande hannde). E oon sahaa pijirlooji ɗii ko ɓuraa, paatuɗo e dogdu, yahdu, diwngo, berle, sippiro, lummbagol, ekn… hono ko anndiraa atletisma koo, kono ko worɓe tan ɗi toɗɗinoo, tee ko Gerek en tan. Leƴƴi goɗɗi naatti heen tan ko caggal nde romee en naati Geres (146 idii Iisaa haa 330 caggal Iisaa). Kono, pijirlooji ɗii, e mbaydi mum en hannde ndii, puɗɗii yuɓɓineede ko e maayirɗe….
Ko ɗee ɗoo leyɗe koonii e pijirlooji cakkitiiɗi ɗii :
Leydi G Galaŋ kaŋŋe Galaŋ kaalis Galaŋ kiri Fofof
- Amerik 46 29 29 104
- Siin 38 27 23 88
- Angalteer 29 17 19 65
- Riisi 24 2ɓ 32 82
- Koree worgo 13 8 7 28
- Almaañ 11 19 14 44
- Farayse 11 11 12 34
- Itaali 8 9 11 28
- Hongiri 4 5 17
- Ostaraali 7 16 12 35
Olempi ko nokku dewal ganni gonɗo to Geres. Ko ɗoo pijirlooji ɗii mbaɗetenoo ndeen. Ko đum tagi ɗi innireede nokku oo. Haa e ñalawma hannde oo lewlewndu pijirlooji ɗii (lewlewndu olempiiru) ina hubɓee ɗoon lebbi seeɗa ko adii udditgol pijirlooji ɗii teem XVIIIɓiire, nde wiiɗnde Olempi yiytaa ndee. Yeru 1796 e 1797 e 1798 to Pari. Daraja majji adii fuɗɗaade feeñde tan ko e hitaande 1896 to Ateen e 1900 to Pari (ko ndeen rewɓe puɗɗii naatde heen). Kono tuggi ndeen fayde hannde yolnde mawnde taƴtaama, sibu, e hitaande 1896, ko 241 fijooɓe e leyɗe 14 tan tawtoranoo. E pijirlooji ɓennuɗi ɗii 204 leydi tawtoraama, kam e 10 500 pijoowo.
