Wonnoo ko ñalnde alet (dewo) 12 ut (juko) 2018 to meeri Elminaa. Yeewti ko Maamuudu Malal Gey lollirɗo Boobo Loonde. Yeewtoowo oo adii naatirde ko hiño, firo e facciro, wondude e yeruuji laaɓtuɗi hol ko woni pinal e sifaa kuuɓtodinɗo, ko adii ko omo heertina e Fulɓe. O waɗi meeftannde e laamuuji Fuuta tuggi laamu Jaa-oogo haa yettii laamu Tuubakiri. O tabitini nde neɗɗo laamotoo yimɓe alaa e sago wooda ɗo heedani ɗumen, so famɗii e salndu wootoru e calɗi pinal (karallaagal, harbiyankaagal jaŋde ekn.) So en ndokkii yeru e laamu Jaa-oogo addunooɓe mbaylaandi, laamorinooɓe oogirɗe, laamu almameeɓe laamorinooɓe jaŋde. So Dental dowlaaji Amerik daɗii Adunaaru nduu, ina gasa tawa saabii ɗum ko Karallaagal. Kala leñol maa renndo laaminoongo, won ɗo daɗi leƴƴi laamaaɓe ɓee to bannge pinal. O teeŋtinii pinal weeɓaani rokkude anndinoore, heddotoo noon gooto kala ine jogii firo mum heeriingo e fawaade e tolno faamaamuya mum. O hollitii mo alaa pinal nanndi ko e neɗɗo ɗaaniiɗo alaa ko tinata.
Hol no neɗɗo wuurdunoo ko adii ko pinal ine feeñana ɗum ? Hol no pinal aadee ɓosiri haa o waawi eɓɓande hoyre makko kuutorɗe ballitooje mo e moƴƴitingol nguurndam makko ? Hol soklaaji garwaniiji ɗi o adii huccande ngam dakmitaade e nder nguurndam makko ? Ko e ɗee naamnde jeewtoowo oo jaabtanii hoyre mum.
Ko adii ko pinal ine feeñana neɗɗo nguurndam mum e ngonka makko hakkunde makko e jawdi woɗɗondiraano. No o raddirtunoo e no ñaamirtunoo. Nde wonnoo neɗɗo ko joom hakkille, ko ɗum waɗi o faggitii pinal jahdowal e soklaaji makko baɗɗiiɗi. Pinal ine ɓosa, hakkille ine yahda e sokla mum. Ko ngaal pinal addani mo peerndam e peelelaagal gudditiingal. Pinal makko rokkunoo mo woogondirde kaaƴe ngam waawde sehde o daña kaɓtorɗe e beeɓtingol raddo makko. O haaɗaani ɗoon tan, pinal makko ɓosii haa o waawi yiytande hoyre makko jeyngol. Ko ngol ɓosgol pinal rokki mo waawde naftoraade guri kulle ɗe o raddatnoo. Ko wayi no feewnude heen comci ngam suurde ɓanndu makko, e paɗe kaɗanooje mo nguli e ɓuuɓol. Caggal nde o ummii e ñawndande hoyre makko soklaaji ɗi nganndu-ɗaa so o ŋakkiraama ɗum en ine haɗa mo wuurde. Ko wayi no raddude ngam waawde wuurde, dañde kuutorɗe mum ekn. O natti ñaamde tebbuuli kecci, o waɗti ko juɗde ɗiin tebbuuli caggal nde o yiytani hoyre makko jeyngol, o tawi ndeke ko juɗde ndee ɓuri welde, safde e ñaamrude noon. Haa jooni pinal aadee seeraani e ɓosde, ngam ƴeewde yuɓɓitinde nguurndam makko ceniɗam mbaawɗam seerndude mo e kulle. Ko ɗum waɗi o yaaɓani ko dakmitaare e dow dakmitaare.
Ɓosgol pinal yahdata ko e hakkille, hakkille aadee ine yahda e sokla mum. Ndeke neɗɗo jerondirtenooɗo hanki e kulle, so daɗii hannde ɗeen kulle haa waɗtii faggitaade heen ine neha, waɗi ɗum ko hakkille neɗɗo ina waawi yahdude e soklaaji mum. Jawdi, hay so woodii jogaade hakkille, waɗdetaake e mo aadee oo, saka waawa jogaade hattan ƴellitoraade ɗum. Sabu hay so hakkille wonaa pinal, ina gasa tawa hakkille ko e njaatigeeɓe mum jeyaa. Jeewtoowo oo hollitii wonde pinal diiñotaako tan ɗo gootel, sibu kala ko diiñii moƴƴaani. Hay ndiyam ndiiñiɗam waɗtinta ko e luuɓde.
Gila dawaa dawi hatanteeɓe heewɓe seertuɓe fannuyaŋkaagal ceeraani e haɓanaade ƴellitagol pinal (l’évolution culturelle), ɓeya kucci e ƴellitagol renndo (l’évolution sociale). Ko e ɗiin yontaaji hakkillaaji peertuɗi caliiɗi jebbilagol haɓɓaade e geɗe tawaaɗe pilñitii, naatani njiylawu ganndal.
Coobagol Fulɓe e diine Lislaam addanii ɓe waasde inɗe maɓɓe keewɗe, haa ɓe paggitii inɗe aarabeeɓe. Kala renndo waasngo pinal mum, waasortu heen coñce mum. Ɗeen inɗe hannde ɓuri waawde taweede ko e Fulɓe aynaaɓe. O hollirii ine jojji ruttanaade maa wuurtinde geɗe men ɗe hinnde kala heerorinoo, so ɗum alaa so ɗaccaama kelmeendi mum ine hasii maayora heen etee jogii ɗemngal ko kelmeendi.
Wasiyaaji cakkitiiɗi jeewtoowo oo ɓuri abbitaade ko e dame ɗe pelle daraniiɗe Pulaar poti huccande, hono bayɗe no Fedde Tabital Pulaagu winndereyankoore. E wiyde makko pottital baɗnongal ɗoo ngal, ine waawnoo wonande leñol ngol fartaŋŋe baawnooɗo newnande en waɗde lulɗe ( atéliers), joofaade ellaaji ɗi renndo ngoo jogii, ko wayi no gootiɗingol kelmeendi Pulaar, walla yuurnitaade caɗeele Fulɓe guuraaɗe (yeru, caɗeele Fulɓe to Mali). Kono noon ngol laawol wooraama. Tawde ko Fedde Winndereyankoore Fulɓe kay, ine fotnoo nde huccana geɗe kuuɓtodinɗe, jogiiɗe baɗte e jaati e sahaaji gonaaɗi, wondude e hirijino e kuuñɗugol e leñol ngol, wonde ngol leñol timmungol, ngol wonaa suudu, ngol wonaa hinnde. Fedde ndee hannde foti yerondireede ko e pelle bayɗe no Francophonie, League Arabe ekn, ko e ɗeen pelle nde foti fompondirde. Yo wuur pulaar!
Umaar Alhajji Caam (Jaayre Pinal)
