Sahel ko lefol wertaango leydi ceerndungol jereende heedtunde rewo duunde Afrik e lefol leydi keedtungol worgo walla mbiyen ɗum nii « jeejegol ». Heedi ɗum bannge hirnaange ko fiiltiingo « Atalantik », bannge fuɗnaange ko maayo « woɗeewo». Hiisetee hannde jeyaa e leyɗeele Saahel ko Muritani, Senegaal, Mali, Niiseer, Burkinaa Faso, Niiseriyaa, Caad, ekn… Teskaa ko ɗum nokku gulɗo, joorɗo, sabu ko nokku mo ndunngu mum juutaani (so heewii ko lebbi3), yooro ina heewii he mum.
Ko ɓuri wonde ngoƴa men he oo nokku hannde, ko jiiɓru wonndu toon, ngarngu e duumaade. So en njiɗii mbiyen ko yerɓinnoo leyɗe aarabeɓe, ko lollirnoo « Printemps arabe » walla Demminaare aarabeeɓe, hono murto jolnoongo toon haa yooɓii yoga e laamɓe, rokki won ɓeen luulndiiɓe no ƴellitri pelle mum en, yeru « Etat Islamique », « Al Qaydaa » ekn. tuugiiɓe he diine lislaam. Ɗum addani leyɗe hirnnange, rewrude e dental mum en lollirngal OTAN e gardagol leydi Farayse cemmbinde ɗum, felliti yooɓaade Kaddaafi, hooreejo Libi, sabu mum wonnoode laamɗo calliiɗo ɓe, etee yoga e ɓe fuɗɗii jotondirde e wallondirde e banngeeji ɗii kala (faggudu, konu, dawrugol ekn.) nder leyɗe Saahal walla worgo mum, teeŋti noon e leyɗe ɓaleeɓe ɓee, tawi ko he tiimaandi Farayse njeyanoo. Ko he nduun jiiɓru, yettinoondu Libi, addani leyɗe hirnaange ƴaañde luulndiiɓe haa liɓa Kaddaafi, mbara ɗum. Kono caggal makko finnirii leyɗe Saahal, sabu teskanoo ko yoga e pelle seɓɓitiiɓe diine, maa ɗaɓɓatnooɓe faltaade ( Asawaad) e leydi Mali, ina tuddinnoo toon, kono ko kanko hanndinoo ɗum en (teeŋti noon e Tuwareg en joginooɓe kaayitaaji Muritani, ɓe o waɗnoo reenooɓe mo).
Nde o yahi, « sahre korndolli ɗii fusi » sarii he leyɗe Saahal. Ina wiyee nii yoga e jihaadiyankooɓe ko Muritaninaaɓe, gila he oon sahaa iiñturu mawndu naati Saahal, fuɗɗoraade leydi Mali (leydi Farayse e gardagol SARKOSI ina tuuma a newnande ɓe tellitagol faade Mali), sabu, sinno wonaa dental adunayankeewal ngal (Minusma) e ballondiral e won e paabagol leydi fFarayse e gardagol HOLLANDE e hitaande 2013, tawatnoo haala Mali nattii haaleede, walla kam jihadiyankooɓe keɓtii ɗum, sabu ɓe tellitiima haa ɓe pecci leydi ndii, ɓe njaaɓani Bamako sabu ko leydi Farayse riiwti ɓe haa nawti ɓe haa K IDAAL rewo leydi ndi, woppiri toon fedde wiyeteende ASAWAAD leñol Tuwaareg en, hol ko saabii ɗum ?…
Gila e oon sahaa feewde jooni, jihadiyankooɓe (Etat Islamique, Al Qaida) e calsalti mum en kala (Jnim, Aamadu kuufa ekn.) ngoni ko e reɓde haa njettii yoga e leyɗe Saahal (Niseer, Burkina Faso hay Koddiwaar) anndaaka tawo hol ko haɗi ɓe yettaade Muritani. E oo sahaa nii ina jeyaa e faandaare maɓɓe, ɓurde tellitoyaade worgo Afrik : Benee, Niiseriyaa, Togo, Mosammbik… Newni ngool tellitagol noon ko tuddule duumiiɗe ɗe ɓe njogii he won e leyɗe catiiɗe ɗiin nokkuuji, ko wayi no Mali, Burkinaa e Niiseer. Ine yaakoranoo tawde ɗeen leyɗe tati ko koninkooɓe ngardii ɗum en, maa kisal ƴellito he nder majje, kono ellee ɗum ɓeydii ko bonde, teeŋti noon he nder Mali, haa ɗum addani yimɓe heewɓe, haa teeŋti e malinaaɓe, hiisaade wonde hannde, leydi ndii woni ko e ɓoccitaade juuɗe laamu kooninkooɓe, tawde wonii jihaadiyankooɓe ɓee ina carɗa he won e nokkuuji, ciyna ɗum tawa alaa ko laamu militeer en waawi heen (yeru kuulal pawangal e rewɓe maa muurnoo cuumoo so wonaa ɗum ɗannotaako he otooji). Uujɓe hannde mooliiɓe e nder Muritani tolnoyiima e 170 000 aadee e nder wuro Mbeera, diwaan Hod fuɗɗaange oo, dogɓe jihaadiyankooɓe Mali sabu ŋakkere kisal. Mbeera hannde wontii wuro malinaaɓe etee ina faayaa nii jihaadiyankooɓe ine mooltii he maɓɓe, etee ina njokki naatoyde Mali ina mbaɗa toon bonanndeeji mum en. Ɗuum ina addana en wiyde hannde Muritani jooɗii ko he « tonndu mbaangu, yiɗde ɗum moolde dogɓe fitinaaji, moƴƴina hakkunde mum e hoɗdiiɓe mum ɓe nafondirta tawde kadi ina waɗi dañal ummoraade HCR e suurde jihadiyankooɓe hay so tawii wonaa e yiɗde mum, sabu so a nanii « hoto joorngol sumor keccol tawata ko ndarodaaki ». Ko Muritani hulanaa koo ina foti faaynude, sabu renndude e Mali ko ɓuri 2 000 km keerol, etee yoga heen ko ladde tuula heela ɗo kisal alaa, nokuuji bewirɗi owbeeleeɓe e kala daraniiɓe ko dagaaki (yeeyooɓe dorog e simmeeji, tarafikaaji ekn.) Hay so tawii laamu Muritani ina faarnoroo wonde Alla daɗndii ɗum e caɗeele gonɗe Mali ɗee tan « ko teeŋtinde kisal mum haa waawi hanndaade leydi ndi », kono, ɗum ko haa mande ? Ɓee ɓe ñallinaani mballinaani, fefooɓe jawdi njananndi, yeeyooɓe ko dagaaki, jiidaani e dañirɗe ummortooɗe ɓe e juɓɓule dowrowe ɗee, sabu hare nde ɓe ummanii ndee ɗaɓɓi ko jawdi keewndi. Sukaaɓe heewɓe ina nootitoo e maɓɓe sabu ngaannuma mo kawrata he leyɗe mum en : baasal e donkal golle e ronkude yiyde kappanɗe juumtooje he yonta keso he nder leyɗe mum en.
Ko laaɓi koo tan, Muritani hoto sikku bone keɓtiiɗo leyɗe Saahal ɗee daɗii heen. Ko ɗuum waɗi nafata leydi ndii tan ko :
- teeŋtinde kisal he nder leydi hee, ɓura waɗtude hakkille he keerol hakkunde mum e Mali e tuddunde to mooliiɓe malinaaɓe ɓuri heewde hannde ɗoo ( Mbera), tawde wonii yoga e mum en ko luulndiiɓe laamu militeer en to Mali, kono ittaani laamu Mali ina he nder nokku hee, laamu Muritani majjaani ɗum ;
- rewindaade geɗe faggudu kala, teeŋti noon e nguura mooliiɓe ɓee e waali wuro en ɓee, ko aldaa e paltoor e ballondiral e HCR, hoɗɓe e nokku hee kala, tawde ko aynaaɓe jom jawdi en, wallondirde e mum en no jawdi mum en hisiri.
- - Jeertaade no fotiri yimɓe daraniiɓe njeeygu fannuuji kala ngu dagaaki, sabu ko heen waɗboniiɓe ɓee mooltotoo.
Sahaal hannde woni ko he caɗeele mawɗe to bannge kisal. Mbiyen nii leydi Mali woni ko he « kaayaa mbeyaa », won e ɓiɓɓe leydi ndi nii kiisii ko hannde ko laamuuji ɗiɗi ngoni toon : laamu militeer en e laamu jihaadiyankooɓe, sabu ɓeen, yoga e nokkuuji leydi ndii ko kañum en carɗata ciyna, tawa laamu militeer en alaa ko waawi heen.
Yo Alla faaboo Mali, daɗnda leyɗe Saahal. Aamiini
Maamuudu Haaruuna Joop
