Sammba Gelaajo Jeegi, laamɗo deeniyaŋke, jaambaaro cañɗo, tuddinnooɗo e Duunde Jeeriyel Tummbere to Jiinge haa ɗacci ɗoon batte mum (Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi), baɗnooɗo wolde ɓurnde mawnude e battinde e hakkillaaji Fuuta Tooraŋkooɓe to Bilbasi Jowol, wattindii ko to wiyetee Jam Weli e nder diiwaan Ɓunndu. Ko toon o sankii caggal rafi, ko toon kadi o ubbaa. Ngam humpitde janngiyaŋkooɓe Fooyre Ɓamtaare Pulaar e denndaangal naftortooɓe binndol Pulaar, en njahii haa toon, en njiyri gite men, kadi en njokkondirii e banndiraaɓe humpitiiɓe taariik nokku oo…
Sammba Gelaajo Jeegi, laamɗo deeniyaŋke, jaambaaro cañɗo, tuddinnooɗo e Duunde Jeeriyel Tummbere to Jiinge haa ɗacci ɗoon batte mum (Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi), baɗnooɗo wolde ɓurnde mawnude e battinde e hakkillaaji Fuuta Tooraŋkooɓe to Bilbasi Jowol, wattindii ko to wiyetee Jam Weli e nder diiwaan Ɓunndu. Ko toon o sankii caggal rafi, ko toon kadi o ubbaa. Ngam humpitde janngiyaŋkooɓe Fooyre Ɓamtaare Pulaar e denndaangal naftortooɓe binndol Pulaar, en njahii haa toon, en njiyri gite men, kadi en njokkondirii e banndiraaɓe humpitiiɓe taariik nokku oo.
Ñalnde 15 morso 2023, en ndañii fartaŋŋe tiimde e yanaande Sammba Gelaajo Jeegi to Jam Weli Ɓunndu, diiwaan Tammbaa Kunndaa, falnde Bakkel, tunndo Beele, ngalluure Siñcu Fisa to bannge fuɗnaange leydi Senegaal. Oon nokku jeyaa ko e Ɓunndu. En tawaani ɗoon alaama yanaande kono en njiyii miimol hoɗorde e looɗe. Hoɗorde ndee jogii ko mbaydi naykiɓɓal. Taartaarol mayre ɓeti ko 92 felo koyngal. Hay so en ngondaani e ɓetirde ganndinooje en ɓooygol ɓarake walla kuutorɗe ganni, ko woni e jeese men koo kam sikkitaare alaa e ɓooygol mum fotde teemedde duuɓi. E wiyde Sammba Ɓan e Usmaan Sih, jeyaaɓe ɗoon e Jam Weli, Sammba Gelaajo Jeegi ko ɗoon hoɗnoo, ko ɗoon kadi ubbaa caggal nde saŋkii. Ɓe keɓi ɗiin taawilaaji ko e jinnaaɓe maɓɓe kadi yimɓe diiwaan oo fof ena kawri heen. E wiyde maɓɓe, haa hannde, hay Farba Salli Buggal Sek ariino haa ɗoon ngam yiyde yanaande ndee.
En njiɗiino naamndaade ɓe ko faati e tabitgol yanaande ndee e cakkitte Sammba Gelaajo Jeegi e aduna kono ɓe ngalaa humpito e oo jaambaaro leliiɗo ɗoon so wonaa ko ɓe nannoo jinnaaɓe maɓɓe ena kaala.
E wiyde Saydu Oolel Kah, meer Beele, nanii ena wiyee wonde Sammba Geelaajo Jeegi ko ɗoon e Jam Weli hoɗnoo. O maayi ko caggal rafi reedu muusooru hiisndu. Haa hannde kadi, e wiyde makko, kaŋko Meer Beele, Jam Weli wonaa ɗo hoɗi jooni ɗoo wonnoo. Ngo hoɗnoo ko funnaange nokku ɗo ngo hoɗi jooni ɗoo, heedde 5 km. Ko biyeteeɗo Sammba Njaarnde ummii toon, ari siñci ngoo ɗoo wuro, innitiri ngo kadi Jam Weli to ummorinoo too. Kono to bannge kaayitaaji laamu, wuro ngoo wiyetee ko Siñcu Sammba Njaarnde.
… Heewɓe ena nanngunoo wonde Sammba Gelaajo Jeegi ubbaa ko e Jiinge e nder diiwaan Gorgol Muritani. Ena woodi, ko ɓuri heewde e sahaa makko, o waɗi ɗum ko ɗoon, e nokku ɗo wiyetee Jeeriyel Tummbere, ko ɗoon ne kadi ɓokki makko darinoo haa e hedde hitaande 1980 kono o maayaani ɗoon saka o ubbee ɗoon. Ubbaa ɗoon ko Ceernoo Suleymaani Baal. Sammba maayoyi ko nder Ɓunndu. Won miijooji mbaɗnoo o maayi ko to wiyetee Jammel Mucci-Maaya sara Bakkel kono tawtaama o maayi ko Jam Weli caggal rafi cellal.
Hannde oo, kumpa nattanii en haade en njiimii e yanaande makko to Jam Weli.
Nanalla jiytugol yanaande Sammba Gelaajo
Nanalla jiytugol yanaande Sammba Gelaajo Jeegi ummorii en ko e biyeteeɗo Abdullaay Basiiru Hammadi lollirɗo Bilaali Giro to sahre Girooɓe. Nde o nani kabaaru oo, o huɓɓi werlaa makko, o yahi haa toon, o jokkondiri e yimɓe nokku oo ngam laaɓtindaade. Ndeen o yiyii nokku oo, o wiyi alaa e sago Njaay Saydu Aamadu tintinee ɗum haade ena daraninoo geɗe bayɗe nii to wuro mumen Jiinge gila e lortaade ɓokki ngoɗki ɗo Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi darinoo ɗoo haa e wuurtinde geɗe Ceerno Sileymaani Raasin Baal e mahde “rawda” mum. Ko e oon sahaa o jokkondiri e men, o habri en kabaaru oo. O holliti en kadi haa hannde alaa ko jogiri waɗeede heen so wonaa nde ngar-ɗen.
Yahdu men to Jam Weli Ɓunndu
Fulɓe ena mbiya : « yetto njiyaa ɓuri sooynaade walla heddaade e nanalla » Ɓe nduttii kadi ɓe mbiyi : « nande laabi ujunere, yiyrude yitere mum laawol gootol ɓuri. Nde tawnoo ko jahoowo woni jiyoowo walla nanoowo kono ko gartoowo woni kabroowo ».
Ñalnde 8 lewru morso 2023, mbayni-ɗen Jiinge Jeeri, ndew-ɗen Dimmbee, taƴtir-ɗen Gurel Umaar Lih. Ko ɗoon mbaɗ-ɗen yamiroore taƴtugol. En ndaraaki, pay-ɗen Hoore Foonde Cile Bummuy Njaay, wuro Abdul Malal Joop e Aamadu Ndaw kono kadi ko sahre Mamma Haajaa Sih, baban Accaa. Njuuloy-ɗen tiisubaar e Wuro Soogi, wuro Mammadu Bannja, jatti Alasan Jah e Maamuudu Demmbele, jahruɗo cukaaku, diiri Sammba Kudi Bah taƴɗo goddi, bonnuɗo yaakaare. Ñalnde heen mbaaloy-ɗen ko Girooɓe to Bilaali Giro e Maamuudu Giro.
Ñalnde 9 morso, ndawan-ɗen ko Gudiiri, juuroyaade Aamadu Jibi Bari, jaayndeyaŋke mawɗo jogiiɗo kumpital diiwaan oo, caggal nde Bilaali Giro e Aysata Maamuudu Tammbadu nduusi en haa joofnde werlaaji Kiidiira. Aamadu Jibi Bari arani en e tutut (moto) to joofnde werlaaji Gudiiri. Ko ɗoon ñaldu-ɗen e makko, yeewtude e habrondirde. Hiiri, njokkoy-ɗen enɗam to Aaltu Kanhanɓe wuro Ceerno Idriisa Kan caggal nde njuuroyi-ɗen Ceedel Jallo, meer ngalluure Gudiiri. Oon jeyaa ko e adiiɓe jannginde pulaar e daranaade geɗe ɓamtaare e nder diiwaan hee. O jeyaa ko Siñcu Buubu. Nde ngummiti-ɗen Kanhanɓe, ngartu-ɗen e Gudiiri, ñalnde 9 ndee, en njuuroyiima kadi cukko mawɗo falnde Gudiiri (sous-prefet Gudiiri) ena wiyee Ceerno Haamiidu Soh, ena jeyaa Kanel to diiwaan Damga Senegaal. Weeti, o nawi en e tutut, kaŋko Aamadu Jibi Bari ngam holloyde en gure catiiɗe Gudiiri. En ndewii e Gurel Seydi, ngoomi-ɗen Dugge, ngar-ɗen e Diyaala, Jeylaani, Sututa, ndarti-ɗen e sahre Jaŋke Maxa ngam fooftaade e hacitaade. Joom ñaamirdu ɗo ndartino-ɗen ɗoo ko puɗɗotooɗo. O maraani kaɓirɗe keewɗe saka siilaaji ñameele keewɗe. Ñaam-ɗen ɗoon ñaamdu Sihsihɓe ; Joobɓe e Jaakɓe, njokku-ɗen ɗanngal men. Ngar-ɗen e sahre Beeli Puri, Bookolaako, ɓennu-ɗen e Ciipi e Ŋooŋoya. Beetawe toowɗo, naat-ɗen e Siñcu Saalif. Hakkunde ɗoon e Gudiiri ko 107 km. En njiyii laddeeji cukkuɗi gip no « mustaas Federba », laddeeji moraaɗi, ɗi tinaani batte yooro, maataani tanaa jeereende. En njiyii yimɓe ɓe aadaaji ceertuɗi tawi gooto fof kadi ena ŋottilii e ko jeyi koo haa tiiɗi.
Ñalnde 11 morso 2023, hawri ko e toɓannde mawnde. E kaawisaaji Geno, ƴiiwoole keewaani saayde e oon nokku kadi mbaɗataa henndu saka ngummina funndu. Ko ñalnde heen mbayni-ɗen Siñcu Saalif, mbayni-ɗen Ceerno Aadama Alfaa Bah e miñiraaɓe mum e ɓesnguuji mumen. En tawaani ɗoon kodda galle oo hono Mammadu Turwaa Bah. Ko oon woni meer ngalluure Butik Fara. Aamadu Jibi Bari ko teddondiraaɗo e nokku hee haa ko foti alaa. Nde wonnoo ko o newiiɗo, nehiiɗo, sahre ndee fof jaɓɓiima mo, teddinii en sabaabu nde makko.
Nde duusooɓe e duuseteeɓe ceerndi njooɓaaje, nanngit-ɗen laawol mettungol, kaaɓningol hakke e taato e lofu. Nokku oo ko mettunooɗo gila nde toɓaani sabu werlaaji njahataano toon. Jahoowo toon huutortoo ko welo tan so ɗum alaa tutut. Ko Gudiiri tawtu-ɗen Shiraaji Aali Bah, gorko Ayni Mahdi, gorko newiiɗo, laaɓɗo reedu, baawɗo ngondiigu. Ɓooytaani Abdul Paate Lih nootitii e garal men.
Ñalnde heen mbaaltoy-ɗen ko Aaltu Kanhanɓe ngam huuɓnude fodoore nde podanno-ɗen Ceerno Idriisa Kan, ceerno joom dokke, newiiɗo, muñɗo, tedduɗo, gannduɗo fotde. Ñaltu-ɗen ɗoon janngo mum, ñalnde njeslaari ndee haa ngotti-ɗen, kirndan-ɗen Kiidiira. Ɓooytaani, Bilaali Giro neldi en werlaa, mbaaltoy-ɗen Girooɓe. Janngo e mum ko naasaande ñalli, ñallu-ɗen fooftaade e habrondireede. Weeti, ñalnde mawnde, ndawan-ɗen Seeno Debu (Sendebu). Nde ndaw-ɗen e Girooɓe, pay-ɗen ko Kiidiira, ƴaaŋoyde Jibi Bah, jaayndeyaŋke to Rajo Kiidiira. Nde naat-ɗen e Kiidiira, Bilaali Giro hollondiri en e biyeteeɗo Seegaa Lih, joom-wuro Himadu. Seegaa Lih humpitii en geɗe keewɗe jowitinooɗe e keblugol sallu-ballu baɗanooɗo ngam yiytude yanaande Alhajji Maalik Sih Mawɗo e hitaande 1956. Geɗe ɗee fof keblanoo ko e nder suudu gorgol makko e yeeso makko, kaŋko Seegaa Lih. Tawdu-ɗen mo ko e Haamiidu Jallo mo Wuro Himadu e Abuu Jallo mo Kiidiira, ndañ-ɗen e maɓɓe ko heewi. Ɓennu-ɗen to nokku Jibi Bah. Ko ɗoon kadi Bilaali Giro hollondiri en e joom-wuro Sendebu hono Abbaas Hammadi Seegaa Billo Sih. Ƴettu-ɗen ɗoon werlaa, mbirti-ɗen Naay e Beele sara raay, ngoomi-ɗen Giita, taƴ-ɗen Caanngol Jaalaa, naat-ɗen e Sendebu heedde 10w45 hojom. Caggal ɗum ɓennu-ɗen to Tata Almaami Saada heedde 11w 05 h. Caggal njillu men e tata Almaami, en ƴaaŋii galle Tammbadunaaɓe. Sukaaɓe tato njahdi e men : Kummba Maccel Tammbadu, Kajjaa Maccel Tammbadu e Makka Abuu Tammbadu. Njuuroyi-ɗen yanaande Tafsiiru Sileymaani Tammbadu lollirɗo Tafsiiru Boɗewal. En ngonii ɗoon fotde 25 hojom. Tafsiiru Boɗewal jeyaa ko e 99, hakkunde tafsiiru e alfaa, yahdunooɓe e Sayku Umaar Taal e sahaa nde ummini fiyannde jihaadi. Nde mbayni-ɗen Tafsiiru, en kollaama Tufngel Peñcu. Ɗoon ne kadi won kaawniiɗe ngoni ɗoon. So woodiino luurduɓe walla tuumondirɓe bonnannde, so ngarii haa ɗoon, puybiima e tufnde ndee, keedɗo e fenaande fof ƴeeŋataano so wonaa nde jebbilii. Nde njaltu-ɗen Sendebu, pay-ɗen ko Tufnde Faabooli caggal nde njuuw-ɗen e Caanngol Paraaje. Faabooli ko tufnde kono wuro ngoo wiyetee ko Ari Haara walla Gurel Bookar Sammba. Faabooli ko tufnde nde Demmba Jeey mo Siiwre Caamɓe jimannoo walla daarannoo Gellaay Aali Faal, gorko Aram Sahre. Waɗnoo ɗoon ko wolde mawnde hakkunde Abdul Demmba Maadi, Abbaas Sammba Jam Demmba e kaŋko Demmba Jeey e mbaroodi maayo kaɗnoondi yimɓe e jawdi tellaade e tufnde ndee fotde duuɓi joy.
Fulɓe ena mbiya : « kala ɓurɗo ma tuutaaɗe ɓurat maa waawde muuɗde lacciri njoorndi ». Subalɓe ena keewi tooñde Balla, mbiya: « Balla hootii rimndaani ». Kono ñalnde Faabooli, so Balla ena tawanoo walla taani mum Balla ena tawanoo maa jal haa talloo e leydi walla haa reedu mum muusa. Ɗo mbaroodi ndii habbirani laana maɓɓe, won e maɓɓe kulɗo haa juuwdi e dolokkaaji mum e ndiyam, naati e jaljalɗe, sikki ko keeleele daande maayo.
Nde ngummiti-ɗen Faabooli, hawri ko e musiɗɗo men sabu Geno ena wiyee Baaba Ndonngo, ena jeyaa Fanay Ndooro Galle Alla jokkondirii e Ceerno Haabuus Jallo, almaami raatib jumaa Kiidiira ngam habrude oon garal men e diiwaan hee. Ceerno Haabuus jaɓɓii en, kañum e ɓesngu mum, teddini en. Ko ɗoon njuul-ɗen tiisubaar. Nde njuulu timmi, o habri jamaanu nguu garal men ɗoon, o sakkiti duwaaw keeriiɗo feewde e Leñol ngol e daraniiɓe ngol. Ko ɗoon njiy-ɗen Yero Sillaa mo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije Muritani. Kala wondunooɓe e beldal, ceerti kadi e teddungal, so njiytondirii bannge goɗɗo tan njaɓɓondirat. Ko ɗuum rewdi hakkunde men e Yero Sillaa. Nde ceertu-ɗen e Yero, njoltu-ɗen e werlaa men fayde galle Ceerno Haabuus. Ko ndeen njokkondir-ɗen e Saydu Oolel Kah, meer Beele, neɗɗo teyliiɗo, juumtuɗo hakkille mo heñaaki. Nde mbayni-ɗen galle Ceerno Haabuus, ɓe kolloyi en Duɗal Ɓamtaare Afrik, ɓe kaalani en payndaale maggal. Nde ceertu-ɗen e alhaali duɗal ngal, en njuuroyiima Yero Sillaa.
Nii woni, ñalnde 14 morso 2023 ndee, mbaaltoy-ɗen Girooɓe. E ngol lappol, ngoni heen ko Abdullaay Baylaa Basiiru Hammadi lollirɗo Bilaali Giro e jeewo mum Aysata Maamuudu Tammbadu, Jibi Bah mo caloka Kiidiira e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu.
Ñalnde 15 morso 2023 woni nde ndawan-ɗen Jam Weli. E oon sahaa, eɗen ngondi e Saydu Oolel Kah, meer Beele, Bilaali Giro, Jibi Bah jaayndeyaŋke Rajo Kiidiira, Umaar Dikko, jeyaaɗo to Siñcu Jooye, jeeyoowo to Jehre Kiidiira, Haaruuna Kan jeyaaɗo to Beele, Aysata Maamuudu Tammbadu. E nguun ñalngu, nde mbayni-ɗen Girooɓe, ndew-ɗen ko Kiidiira ƴeftude Jibi Bah, ƴaaŋ-ɗen Saydu Oolel Kah to Naay, mbirti-ɗen Beele, pay-ɗen Siñcu Fisa. Nde ngummiti-ɗen Jam Weli, ñaltoy-ɗen ko Naay to galle meer Beele. Ko ɗoon e Naay, lappol ngol waɗi duwaaw, waynondiri. Ummorinooɓe Gudiiri ƴetti tututaaji mumen, payti Gudiiri, heddiiɓe ɓee njolti e werlaa mumen kucci Girooɓe. Kikiiɗe mum, gorko biyeteeɗo Yero Sillaa oo ari juuraade en to Girooɓe ena ardi e teddungal e tedduɓe.
Ñalnde 16 ndee, pinirno-ɗen ko mbayniigu ngam faatude Jiinge Jeeri hawri e caŋkagol joom-suudu Sammba Abdullaay Giro, joom wuro Girooɓe, paɓɓit-ɗen haa ñalnde 17 morso 2023 ndee.
Yasiyaaji men
Eɗen toroo nde laamu Senegaal e denndaangal terɗe jooɗaniiɗe ɗum e nder diiwaan hee e denndaangal daraniiɓe ubbitde daartol men nde ndokkondirta juuɗe ngam waɗde ɗoon e yanaande ndee ko maantinii. Sammba Gelaajo Jeegi jibinaa ko e nder reedu Fuuta Tooro, waɗi sahaa mum e golwole mum ko hakkunde Jowol e Jiinge. To Jiinge, en mbaɗtii ɓokki ngoɗki e ɗo ɓokki makko darinoo ɗoo gila ñalnde 21 mbooy 2007 e ballal sukaaɓe Jiingenaaɓe. Ɗuum ko haɗde ceɓal e daartol men majjude. En ngaddii ɗoon kadi jaagorɗe nay hakkunde pinal e sato walla taariindi ngam anndinde wonde ngalu daartiyaŋkeewu ngonngu e Duunde Jeeriyel Tummbere ndee fotaani welsindeede, foti ko daɗndeede.
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
