E joofirde joɗnde sakkitiinde Sarɗirdu ngenndi, nduu heɓii wootde memto sarɗiyeeji mari ndernderi. Ko Sarɗiyeeji ndernderi ngoni sariya juɓɓinoowo golle suudu nduu. Duko heewii e sahaa nde yeewtere ndee waɗetee ndee, kono kadi hay ko yalti suudu nduu, haa yettii laylayti internet. Duko ngoo, ko hakkunde huunde e sarɗooɓe luulndo, hiisiiɓe ko memtaa e sarɗiyeeji ɗii yahata ko e ɓittude sarɗooɓe, e haɗtude ɗum en haalde, ko fawde e mum en kuuge, ko wayi no ndiiwgu e lajal…
Tuggi go’o lewru abril haa 31 sulyee 2025, Sarɗirdu ngenndi (parlemaa) wonnoo ko e joɗnde golle mum. E nder ɗii lebbi nay, ko e golle wonanoo. Golle sarɗooɓe noon njiydaa e dawi gollotooɓe e laamu maa heeriiɓe. Ɓe ngonaa finooɓe ñalnde kala aɓe ndawa. Golle maɓɓe ina njogii no njuɓɓinirtee.
Eɗen ciftina, parlemaa heertorii ko wootde sariyaaji e horde golle laamu (gardiiɗo jaagorɗe e jaagorɗe). Doosgal leydi ina rokki laamu e sarɗooɓe kala mbaawka fewjude eɓɓaaɗe sariyaaji, ngadda ɗum parlemaa, jaɓee walla ooñtee, maa walla salee. Kono ina famɗi ko sarɗooɓe ɓee pewji eɓɓaaɗe sariya sabu ɗum heewaani jaɓeede e suudu nduu. Ko ɓuri teeŋtude, eɓɓaaɗe ngummortoo ko e laamu.
Ko fayti e horo golle jaagorɗe, ina heewi fannuuji : tafde goomuuji horo, huccinde naamnde e jaagorɗe (ina wona naamnde jangteteeɗe, ko ɗeen ɓuri heewde, ina wona binndaɗe). Ine waɗi kadi naamndal ɗoon e ɗoon (jaagorgal ngal arat jaabtaade ko yaaccii).
Golle sarɗooɓe, gila e yuurnitaade e wootde eɓɓaaɗe sariya, haa e horo golle jaagorɗe, ko batu hooreeɓe yuɓɓinta ɗum, lelna ginol golle ɗee. Batu hooreeɓe rendinta ko Hoyreejo suudu nduu e sukkuɓe mum, kam e hooreeɓe goomuuji duumiiɗi, kam e hooreeɓe dente sarɗooɓe. Nde batu hooreeɓe waɗetee fof, jaagorɗo kalfinaaɗo jokkondiral e parlamaa walla lomto mum, ina tawtoree. Ko nguun batu toɗɗotoo joɗle kuɓtidinɗe, ɗo jeewte caaktaaɗe ɗee mbaɗata.
He ndee ɗoo joɗnde ko ina abboo e capanɗe tati eɓɓaande sariya ɓenninaama ; ɗee heen ko ñamaale ngaluuji gollorteeɗi, ɗee heen ko nanondire ko feewti e ndeenka sato, waɗii kadi memtagol ɓetokaalis (bidsee) laamu wonande hitaande 2025 e ko wonaa ɗuum tan.
E mbaydi horo golle laamu, naamnde keewɗe kuccinaama e jaagorɗe ɗee, kono keewɗe heen ndañaani jaabeede. Ɗoon, ina waɗi lohre mawnde, sabu won naamnde kuccinaama e jaagorɗe ɗee ko ina ɓura hitaande, tawi mbaɗaaka e ginol golle saka njaabtee.
Memto sarɗiyeeji ndernderi
E joofirde joɗnde ndee, suudu nduu heɓii wootde memto sarɗiyeeji mum ndernderi. Sarɗiyeeji ndernderi ko kañum en ngoni sariya juɓɓinoowo golle suudu nduu. Duko heewii e sahaa nde yeewtere ndee waɗetee ndee, kono kadi hay ko yalti suudu nduu, haa yettii laylayti internet. Duko ngoo, ko hakkunde huunde e sarɗooɓe luulndo, hiisiiɓe ko memtaa e sarɗiyeeji ɗii yahata ko e ɓittude sarɗooɓe, e haɗtude ɗum en haalde, ko fawde e mum en kuuge, ko wayi no ndiiwgu e lajal ekn. Heddiiɓe ɓee kolliti ko memtaa koo fof ko moƴƴitinde. Keewal sarɗooɓe ɓee ɓennini eɓɓaande ndee. Sarɗiyeeji ɗii noon ko ma njettoyoo Diiso Doosgal leydi (Conseil Constitutionnel), Diiso ngoo yuurnitoo so tawii alaa ko waɗaa heen ko luulndii Doosgal Leydi. Nde diiso ngoo yuurnitii sarɗiyeeji kesi ɗii, feññini won e kuule ina luulndii Doosgal Leydi.
Ina jeyaa e kuule ɗee, kuulal 55, ɗo wiyaa e sarɗiyeeji kesi ɗii « joɗnde sarɗirdu nde aadoraaka joofata ko nde ginol golle mum huuɓi ». Diiso ngoo wiyi ɗuum ina luutondiri e Doosgal Leydi biyngal « Joɗnde sarɗirdu nde aadoraaka uddittee, uddee, ko e yamiroore ummoriinde e Hoyreejo Leydi ».
Feññinaama wonde Kuulal 45 kam e kuulal 80 kadi ine mbaɗi ko luulndii Doosgal ngal. E nder kuulal 45 ko ko yowitii e nehdi paweteendi e carɗoowo mo nanaani jeertinaango feewde e mum e nder batu goomu ; wonande kuulal 80 ko nehdi paweteendi e carɗoowo mo heɗtaaki jeertinaango feewde mum e nder batu kuɓtidinngu suudu nduu. E ɗeeɗoo kuule ɗiɗi fof ina wiyee : « carɗoowo jaltinɗo ƴattooje maa haala mbonka feewde e diine lislaam e kala geɗe mum ceniiɗe maa feewde e Hoyreejo Leydi, walla gardiiɗo jaagorɗe, hooreejo sarɗirdu, jaagorɗe, juɓɓule laamu, ina riwee e mudda ».
Diiso ngoo wiyi ko hurum oo foti haaɗde tan ko e diine e ko yowitii e mum kam e Hoyreejo Leydi. Ko rewi heen koo yo momte sabu so ɗum waɗaama heen, ko tonngude ndimaagu konngol sarɗooɓe ɓee, tonnga mbaawka mum en ka Doosgal Leydi ndii rokki ɗum en.
Jooni noon, tawde konngol Diiso ngoo ruttantaake, woodani sarɗirdu nduu tan ko ruttitaade e sarɗiyeeji ɗii, ooñtira ɗum en no Diiso ngoo wiyri nih, walla sarɗiyeeji baylaaɗi ɗii kaayta huutoreede.
Gaagaa kuule ɗe Diiso ngoo salii ɓenninde ɗee, goytaali goɗɗi ina ngoodi. Yeru, adan, dental gootal sarɗooɓe ina waawnoo laajaade yo goomu horo toɗɗe. E sarɗiyeeji kesi ɗii, ko famɗi fof maa dente ɗiɗi ñaagoo, nde ɗum waawa yuurniteede, jaɓee walla salee.
E sarɗiyeeji ɓooyɗi ɗii, carɗoowo ina joginoo hojomaaji nay ngam waawde hollitde eɓɓaande kala nde jogii e ooñtugol eɓɓaande sariya, ɗoon ɗo ɓuraani eɓɓaaɗe nay. So diwti ɗoon, ko hojomaaji sappo e jeegom ɗii tan joomum jogii. E sarɗiyeeji kesi ɗii, carɗoowo jogotoo ko hojomaaji tati wonande ooñtugol fof. Etee so a ɓurtinii eɓɓaaɗe ɗiɗi, ko hojomaaji jeenay tan njogoto-ɗaa. Ɗum firti ko ndeen, carɗoowo ina jogii hojomaaji sappo e jeegom so ina addi eɓɓaaɗe nay. E sarɗiyeeji kesi ɗii, so a addii eɓɓaaɗe nay, njogi-ɗaa ko hojomaaji jeenay.
Kibbel
