Ɗee-ɗoo jonte ɓennuɗe kala, ñalawma finataa tawa jaayndeji kaalaani caɗeele hakkunde Makki Sal, hoyreejo Suudu sarɗirdu leydi Senegaal e mawɗo leydi ndii, Ablaay Wad. RoRkaama yoo laaɓ mbele Makki luurdi ko e Wad walla ko pompondiral mum e ɓiyi Ablaay Wad, hono Karim. Ko adii kala, eɗen nganndi wonaa saaktooɓe kabaruuji kala nuunɗi! ɓon heen ena kaala ko woodaani, ɓeya ena nduurta ko woodi, mbaɗta- ɗum fenaande. Pulaagu.com ena ummorii hannde addande en won e kabaruuji haa ɓeydoo laaɓde ko joli hakkunde jaggondirnooɓe gila hannde araani.
Caggal nde Makki iwi e hoore laamu hee fayti Suudu Sarɗiiji, yoga e kabaruuji naneteeɗi e kolce bamɗi caaktata ko yiɗde Ablaay Wad ɓittordede ɓiyi mum e hoore lannda PDS haa waawa daranaade PDS e toɗɗe laam- ɗo leydi 2012! Ko ɗum waɗi, haa jooni e colce bamɗi, kala baawɗo falaade Karim e laawol laamu Senegaal ena foti joñeede! Kono heewaani ko nanaa Makki walla Karim walla Baaba mum kaali e kaa-ɗoon haala. Ɗum noon, kala ko haalaa waawi wonde tan ko ko sikkaa sabu so wuute ena fonndee e jullaare, so jom mum ena tawaa salaaki, maa wood ko heɓi-ɗum heen. Karim Wad Pulaagu.com yeewtidii e heewɓe Wadiiɓe laamu nguu e Wadiiɓe Makki. Ko yalti e ɗeen jeewte woni Ablaay Wad welaaka ko Suudu Sarɗiiji leydi ndii noddi yoga e ardiiɓe golle faggudu e leydi ndii yoo ngar to Suudu to ngam hollitde leydi ndii no golle maɓɓe njahrata, ɗo njahrata e no ɗe njuɓɓiniraa. Dum wiyetee ko « audit » e ɗemngal farayseere (ƴeewtaade no golle leydi ndii toppitoraa). O noddorii heen fedde Anoci (Nationale de l’Organisation de la Conférence Islamique) toppitiinde heblude Kawral leyɗee diine IslaamyaRkooje jogornde jooɗaade to Dakaar, wuro laamorgo Senegaal e hitaande aroore ndee.
Tawde ko Karim ardii ndeen fedde, Wad mettini heen no feewi haa noddi gootal e kuwle nderndeeri Suudu Sarɗiiji, woni kuwlal 44. Hol ko ngaal wiyi? Ngaal kuwtal yiyi Hooreejo Suudu nduu waawaa noddude Karim tawa waynaaka howhowre (autorité) jimmnde Anoci: woni Laamordu leydi ndii. Ko ɗum waɗi, Duudu Wad, gardiiɗo goomu sarɗiyaRooɓe lannde PDS to Suudu too, holliti wonnde Makki ɗooftaaki kuwlal 44 sabu o waynaaki jiimɗo fedde Anoci ndee. Ɗum firti ko hooreejo Suudu nduu waawaa « ƴeewtaade » golla Karim tawa Ablaay Wad waynaaka! Jooni alaa fof ko Wadiiɓe Karim e baaba mum keddani Makki. Ɗee ena mbiya yoo tello e toRRinorde makko (jooɗorde Suudu Sarɗii), woɗɓe ena mbiya yoo itte e hoore lannda oo sabu ko kaRko sukki e laamɗo leydi ndii. Nanaama nih, won neldooɓe-mo ɓatakon e cinndel makko (portale) ena kulɓinira-mo wareede! Ablaay Wad Hol ko woni heen miijo Makki? Eɗen nganndi gorko oo wonaa pidduɗo. Teeyde, nehdi e gollaade o anndiraa. So laana wuuriima, o jeyaaka e adotooɓe diwde. Ko oon jikku waɗi-mo arde haa o heɓi ɗo o heɓi ɗoo.
E wiyde Wadiiɓe mo, Makki wiyi « kuccee e golle mon, paalkoso-ɗon ko haaletee koo ». Makki ena anndaa ko korsinɗo Wad, ko dokku- ɗo mawɗo leydi ndii hurum. O meeɗaa yiɗ- de waddude e Wad sabu ko oon waɗanimo koo ena tiiɗi no feewi. Ko ɗum waɗi o jaɓaani naatde e hare weejnde fayde e Ablaay Wad. Idriisa Sek Banndiraaɓe hay gooto haangaaka so wonaa cikkoowo yimɓe fof ko haangaaɓe! ablaay Wad yiɗi ko artirde Idiriisa Sek e hoore PDS, caggal nde Idi daasaa e dubuuje, ifñaa e punndi haa natti jarde taRka! Jooɗnde Makki ndee ɓe njiɗi yoo Makki woppan Idi! Ko ɗum waɗi hannde gaawe ena cukkinaa hannde e gorko Ndulu ngam duñde mo o yalta! Ko woni ko Idi famɗi gacce! ɓonnduɓe e Karim ɓee kala woni ngoƴa mum’en ko yoo o lomto baaba makko e laamu nguu e toɗɗe 2012. Makki ko gorko kiisaaɗo hannde e nder Senegaal, ko gorko dowlaRke ɓurɗo hooleede ena anndi golle mum. Kala ɗo o rewi e sarɗiiji laamu ɗii, o holitii waawde makke ɓosnude golle leydi ndii o faarna yeeso.
Hannde, ko kulol tan e kiram tan addni wonndioɓe Karim wiyde ena nguugoo-mo ena pukka e leydi. Kono ko Alla jogii en, jogii-ɓe! Eɗen mbiya Makki: jokku golle, ngopaa ɗi ngofa! So a jajaama jambere, ɓeydo ɓallaade! Sabu ko e yaakoraaɓe Senegaal njeya-ɗaa hannde. Ko Alla waɗi, pirtoowo woodaa!
Ƴoogaa ko e ñiiɓirde Enternet wiyeteende Pulaagu.com e Kuɗol biyeteeɗo Ibraahiima Saar, yiiloowo ndeen ñiiɓirde
