FAO jeertinii winndere nde ko ina wona 170 maayɗo, tawi heen 44 ko kure njani e mum en, to Hayiti. 40 Maayɗo to Kamaruun. Maayɓe ɗiɗo to Abijaa. Maayɗo gooto to Misra. Gaañiiɓe e teemedde dummbaaɓe to Burkinaa Faso e to Senegaal. Murtooji to Meksikoo e to Yemen. Ɗum fof ko sabu fitinaaji heege.
Ɓeydagol coodguuli nguura (Gemha, makka e suukara) e ɗii ɗoo lebbi cakkitiiɗi jibinii « iiñcuru nguura mawndu » haa faayre mawnde naatii yimɓe heewɓe e winndere nde. E nder ɗum ɗoon, leyɗe Afrik ɓuri fof tinde caɗeele ɗe. Ko ɗum addani Gardiiɗo fedde FAO jeertinde : « seppooji e fitinaaji jotondirɗi e heege ina mbaawi reɓde feewde leyɗe keewɗe so peeje moƴƴe ƴettaaka ». Ɗum ɗoon saabii ɗum ko ɓeydagol coodguuli geɗe nguura. Eɗen nganndi e oo ɗoo sahaa, seppooji heege mbaɗii e leyɗe Afrik keewɗe mbaɗi to Inndonoosi, to Filipiin, to Haiti; 37 leydi ina ngondi e caɗeele nguura. Kanko gardiiɗo FAO o wiyi wonde omo haawaa ko Goomu kisal Fedde Ngenndiije noddaani mo ngam heɗaade mo koo, sibu so nguura woodaani, kisal woodataa, deeƴre woodataa. Ina jeyaa e ko ɓeydi caɗeele nguura ɗe, ɓeydagol soklaaji nguura to Inndo e Siin, kuutoragol leyɗe demetenooɗe ngam yeñtinde geɗe goɗɗe. Kanko Jak Juuf (Jacques Diouf) o wasiyiima ardiiɓe leyɗe ɗe nde tawtortee batu mawngu njowitiingu e nguura njooɗotoongu ñalnde 3 e 5 suwee to Room, joɗnde Fedde nde. E miijo makko ina faamnii ko huunde e leyɗe ɗe ƴellitaaki ɗe, usti walla kaɗti jaltingol nguura leyɗe mum en, hay so tawii ɗum ina ɓeyda coodguuli geɗe nguura ɗe. Ko wattindii ko, coodgu maaro ɓeydiima fotde 40% (ko jaratnoo 100 kala ɓeydii 40). FAO woni Fedde adunankoore halfinaande ko fayti e nguura, jeyaande e tippudi Fedde ngenndiije.
