Sifaa Jaŋde hannde

Jaŋde Muritani hannde ko ngoƴa mawɗo, ko toɓɓere nde yimɓe fof kaalata. E ooɗoo sahaa jooni, yimɓe fof ina njaɓi, ina ngoongɗini ɗum, wonde jaŋde Muritani koko boni, wonnduɓe e laamu, lunndiiɓe, daande ko wootere. So tawii a yerondirii Muritani e leyɗeele catiiɗe en ɗee, ina laaɓi ko en daɗaaɓe no feewi. Ɗum noon ko musiiba mawɗo, jaŋde so bonii e leydi, ina wayi no fof bonii, jaŋde ko famɗa suura heewa lammina, ko jaŋde ɓamtata leydi. Nulaaɗo men (JKM) idii wiyeede ko yo janngu. Jannginoowo gooto Duɗal jaaɓi Haatirde Afrik worgo wiyi “So aɗa yiɗi bonnude leydi, soklaani huutoraade bommbuuji atomik walla kaɓirɗe bonnɗe, ustu tan faayiida jaŋde ndee, mballitaa janngooɓe ɓee e nguyka, maa en mbaas kaalis e juuɗe joɓoowo ƴeftiraaɗo nguyka, almaami ñaawoowo, cuɓiraaɗo nguyka. Bonande jaŋde = Bonande leydi“. Rafi so feñii, moƴƴi ko safree, so wonaa ɗum tan reɓat, haa heɓa ɗo fotaani heɓde, waɗde safaara ɓeydoo saɗtudde.

Ƴamatnooɓe lefol e laamu ɓee kala ina kawri wonde jaŋde jeyaa ko e rafiiji mawɗi Muritani. Caggal ngootaagu leydi, ko jaŋde foti wonde toɓɓere ɗimmere e ginol golle hooreejo leydi keso oo. Hannde, jaŋde Muritani woni ko hakkunde wuurɓe e maayɓe, ɗum sokli ko safaara keñoraaɗo tawa ko moƴƴo. Hannde, ko golle ɓuri sokleede.

Hitaande fof limoore heɓooɓe Bak ina ustoo, hikka nder teemedere fof ko heɓi heen timmaani sappo (7%). Aɗa tawa liiseeji keewɗi tawa hay gooto heɓaani Bak. Hol to ndee jaŋde fayi  ? Viktoor Higoo, ganndo Fareysenaajo wiyi “Kala suka jannginaaɗo ko mawɗo naftoowo wonata“. Sukaaɓe ngoni aawdi ngam janngo. Ɗum noon woto nulden sukaaɓe men feewde e duɗe, ngam tan dawde e joftude, alaa, janngo yo wood ko ɓe pirti, ɓe nafta leydi ndii fof.

Eɗen mbaawi teskaade ngonka jaŋde hannde ina soomi caɗeele limtinɗe. En mbaawaa limtude fof, kono eɗen mbaawi joofaade won heen :

•  Ŋakkere jannginooɓe, ko huunde nde fotaani wonde, Muritani wonaani hay miliyoŋaaji nayi aadee, ina alɗi, sukaaɓe heewɓe ina ngayni jaŋde liggaaki. Duɗe nguddita lebbi ɗiɗi haa tati, jannginooɓe ina ŋakki, ƴeftitde jannginooɓe e dumunna (Contractuels) ronkee yo gas, tawa yoga e maɓɓe njannginii maa won duuɓi joyi walla ko ɓuri.
•  Ŋakkere kaɓirɗe jaŋde, defte ngalaa walla hay sino ina woodi, loowdi ndii, muulngo ngoo timmaani. Defte ɗee ndaɗi tolno sukaaɓe ɓee. Alluuje moƴƴaani, kaadam haalaaka, jooɗorɗe ngalaa, kalasuuji ina ŋakki, nattii maheede etee sukaaɓe ina ɓeydoo hitaande kala, kalasuuji pittetaake…ekn
•  Njuɓɓudi jaŋde nde ina ŋakki no feewi, ngardiigu alaa e sago nuunɗa, fuɗɗoo e jaagorɗo, rewa heen Gardiiɗo jaŋde Wilaaya (DREN) haa yettoo gardiiɗo duɗal. Jinngere, heedi heeda, njeenaari yo nattu.
•  Duɗe ina ɓurti, wuro kala, Gurel kala ina waɗi, duɗal les, kolees, Liisee. Ko suɓngo dawriyaŋkooɓe ɓuri reweede.
•  Jannginirdu waɗa 100 haa 200 almuudu (haa teeŋti e gure mawɗe ɗee). Hol no jaggninoowo reenirta sukaaɓe teemedere e duɗe les, alaa ko haali duɗe hakkundeeje ɗee.
•  Coftinirdi woodaani wonande oon jannginoowo coftuɗo, dariiɗo. Ko noon ne kadi mo gollaaki, waɗaani ko foti waɗde koo, kuugal fawetaake e mum. Woodi tan, ko aɗa huli Alla, aɗa yiɗi leydi ndii, njannginaa ; so wonaa ɗum mbaɗaa ko mbele-ɗaa.
•  Hannde, yoga e jannginooɓe wonaa suɓiiɓe gollal ngal, alaa ko meccal ngal suɓii sibu ɗum en aande, roŋkude gollaade. Kala gollal aadee waɗata moƴƴi ko yiɗa ɗum tigi rigi. Ɓuri heewde hannde e jannginooɓe teritooɓe, lomtooji mum en ngalaa. 
•  Fannuuji jaŋde foti tuugnaade ko e soklaaji leydi, jaŋde karallaagal foti ɓurneede e jaŋde coñce. Hannde, leydi ndii ɓuri soklude ko haralleeɓe : to bannge cellal, ndema, masoŋeeɓe, suudiir, elektrisite, ekn.
•  Hannde, ko nguyka ɓuri heewde e kawgelaaji, e ɓetooji, yo won kawgel ngam ɓennude hitaande adannde duɗal hakkundeewal, hono berwe, hay Bak nii daɗaani heen. Yoga e sukaaɓe nattii janngude ko maa mballee tan, ko maa ngujja tan nde ɓenna. Ko Pulaar wiyata “Gacce baratnooɗe nattii faawnginde”.
•  Ko ɓuri heewde e jinnaaɓe sukaaɓe hannde ko jebbilliiɓe, nattii woƴeede jaŋde. Pelle jinnaaɓe sukaaɓe ndaraaki. Yarlitaare e oon bannge, nattii woodde .Rewindo walla ƴeewtagol ngonka janngoowo oo woodaani.
•  Karallaagal kesal (won wiyooɓe nattii wonde kesal) ina lohni jaŋde hannde, haa teeŋti e ɗiiɗoo telefonaaji, e ɗiiɗoo teleeji (nde tawnoo huuroraaka e sifaa naftoowo). Ɗee geɗe ɗe limtu-ɗen ɗoo ina mbattini no feewi e jaŋde sukaaɓe.
•  Lohre mawnde e nder jaŋde les ndee, nde tawnoo kayre woni ngnooroondi jaŋde nde tigi rigi, so nde feewii jaŋde feewa, so nde bonii jaŋde aayoo. Ñalawma hannde oo, yoga e sukaaɓe ɓennooɓee ngalɗoo daawal ngalaa tolno waawde faamde jaŋde hakkundeere ndee. Caɗeele jaŋde hannde ko jaŋde les.
•  Ittugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije, ina jeyaa e ko lohni jaŋde hannde. Haralleeɓe mawɓe ina kawri wonnde cukalel fof, so ina fuɗɗoo jaŋde, foti ko fuɗɗoraade ɗemngal mum neeniwal (muuynangal). Duɗal ɗemɗe ngenndiije jarribaama e nder leydi men, ɓeto mum hollii faayiida mawɗo e jaŋde ɗemɗe ngenndiije, sukaaɓe heɓnooɓe kawgel naatde duɗe hakkunndeeje tawi ko njanngannooɓe pulaar, sooninke e wolof, heewɓe e mumen njettiima duɗal jaaɓi haatirde.
•  Waɗɓe kawgel keɓi, keblaa ngontii jannginooɓe, mbiya njiɗaa jannginde yo mbaɗe e nokkuuji goɗɗi ko wonaa jannginde. Pulaar wiyi ”kuudi kuudi fotaani wonde jimol mawɗo“.
•  Duɗe nguddita tawa geɗe keewɗe ina ŋakki, jonte ɗiɗi haa tati haa lewru, binnditagol gasaani, jannginooɓe timmaani, inɗe ina ndiwaa. Sukaaɓe njooɗoo lewru tawa njanngaani. Pektugol jannginooɓe e kala sahaa e hitaande ina waɗee.
•  Nguu laamu ko goonga tawi ko jaŋde ina fuɗɗii bonde, kono alaa ko waɗaa ngam safrude ñawu nguu. Udditgol duɗe ”Excellence“, duɗe, ”militaire“ duɗe ”pilote“, Ɗee duɗe ɗe keewaani janngooɓe, ɗe booñuuji mumen keewi kaalis ɓeydi ko caɗeele. Hol no paamirten duɗe ɗiɗi ina takkondiri, nduu jannginirdu ina waɗi almuɓɓe 10 nduya ina waɗi almuɓɓe 130, tawi ko tolno gooto ?

Ɗumɗoo woni lekki caɗeele, ki cate keewɗe ɗaasɗuɗe. Ina haani ƴeewee kala ko safrata catal kala. Hol golle puɗɗiiɗe waɗeede ngam safrude caɗeele jaŋde, ɗum woni ñalɗi diisndorial ko feewti e jaŋde, miijooji keewɗi njaltii heen. Kono ko tonngaa e ɗiiɗo ñalɗi, nana soomii e nder kaayitaaji alaa ko huutoraa heen hay ndiga. Ɗee golle baɗaaɗe, ina mbaawi yaltineede ceɗee, ƴeewee heen ko waawi naftoreede hannde ngam heɓɓitaade nɗeeɗo jaŋde. Goomu ina waawi soseede yuurnitoo ɗee golle baɗaaɗe, tuugnoo heen ngam lelnude Ginol Golle (Plan d’action) ngam heɓɓitaade jaŋde Muritani.

Jikkuuji ɗi peewaani naattii e nder men, alaa e sago mbaylen jikkuuji, nuun-ɗen, calo-ɗen wujjude, calo-ɗen wiyde leydi koko boni nokkuuji ɗii fof, ko ballal tan woodi.

Jaŋde yo nattu wonde jaŋde keeweendi, sukaaɓe fof ina ndawa, kono ko nafata ko seeɗa. Yo won jaŋde moƴƴere waɗnde ngartam e ñamri .Jaŋde yo seɗe, kala heen roŋkuɓe ɓennude, yo paarne e duɗe fannuuji karallaagal.

Ngam ɓamtude jaŋde ndee, gooto fof ina foti addude ballal mum : Jinnaaɓe sukaaɓe, jannginooɓe e ardiiɓe leydi (jaagorɗe toppitiiɗe jaŋde e nehdi). Ɓeeɗo fof maa mballondira tawa ina wondi e pellital laamu. Jannginooɓe walla kala gollotooɓe e jaŋde ceɗee, keblee mbele e lajal daɓɓal (duuɓi sappo) geɗe ina mbayloo. Pottite, jeewte, binndanɗe mbaɗaama e ngonka jaŋde, hafeere ɗemɗe ngenndiije dukaama, duktaama, ko soklaa ko gollal jaŋde no siforii hannde, ina waawi feewtude haa njejjiten caɗeele men hannde, ɗum naamndii ko pellital, yarlitaare e gollal, tawa kala huufɓe jaŋde ɓee ina ndarodoo darnde wootere, jaɓɓal gootal, nde faandaare wootere ɗum woni ɓamtaare jaŋde, ɓamtaare leydi !

Usmaan Ñaan –Kayhayɗi