Aadee woni sellaa yiɗee, ñawa sannjanee, maaya woyee, sunanee, duusee haa hoɗorde mum sakkitere. Duusnooɓe ngartida e miijooji, tawta yunnginiiɓe no dute ena momta gite. Fotde balɗe, caaleeje ndarnee, kolce e ndammiri kirsee, maaro e nebam cumee ngam jaɓɓaade duwotooɓe e muññitooɓe jeyaaɓe e wuro walla ummoriiɓe e gure goɗɗe goɗɗuɗe maa ɓadtiiɓe. Ko kaan korsa addani maayɓe heewɓe, tawi ko maayɓe caggal gure mumen, ɓe hattan rokki, artireede ɗo njibinanoo. Payndaale ɗee ko ngam maayɗo oo takkoo e sara koreeji mum mbele kala jiɗɗo juuraade, ene juuroo mo to ɓadtii, waasa sannjoytaade leydi e leydi walla kadi woto yanaande ndee majjitde e nder janaale wonande won e nokkuuji teeru bayɗi no Nuwaasot walla no Ndakaaru.
Kono ɗuum fof e wayde noon, e dumunnaaji cakkitiiɗi ɗii, ɗiin ngoƴaaji fof e jojjande wuurɓe sankoraaɓe, gaagaa ko ɗum roondotoo e ngalu koo, ena njiyii tanaaji goɗɗi ena njalta heen haa cooftina ko wonnoo sabaabu koo. Hay gooto humpaaka jaayya jannooɗo e Mbaañnaaɓe ñalnde talaata 1 sulyee 2014. Pittaali joy cankodii e laawol gootol. Ɓe nawtatnoo ko gooski jinnaaɗo maɓɓe Sileymaani Jaaltaaɓe lollirɗo Sileymaani Gorgol, oto maɓɓe yani e tolnde wuro Garlol, e nder diiwaan Baraknaa. Tawi ko adii ɗum seeɗa, ñalnde 22 suwee 2014, e nawtugol Aamadu Saydu Kan cankiiɗo to Nuwaasot ngam wurnoyeede to Ligisayba Gorgol, aksidaa muusɗo kadi waɗi hakkunde Butelmiina e Eeleega haa waɗi barmuɓe tato. Kummba Guuro Mboh (yumma mum Ɓiinaare Kan) ko heen sankii ñalnde aljumaa 27 suwee 2014.
Eɗen nganndi kadi ñalnde 4 mee 2014 ko aksidaa yooɓinoo Ibraahiima Aali lollirɗo Yero Kajjata Mbaay to Sorimalee e Haymuud Gaako jeyaaɗo to Mbaañ, hakkunde Nuwaasot e Butelmiina. Ɓe njahdatnoo ko e Kolonel Manngaan mo Mbotto ngam addoyde gooskiiji joom-suudu mum e ɓiyum ena cankodinoo e aksidaa to bannge Maatam Senegal. Ñalnde 11 noowammbar 2011, Aminettu Buubu Sih, joom-suudu Mammadu Sammba Sibaa Soh sankii to Nuwaadibu. Ñalnde 12 lewru nduu, ɓe njiɗi nawtude mo ngam wirnoyde mo Jowol. Gooto e otooji jahdatnooɗi e gooski kii waɗi akisaa sara wuro Asweer, yooɓii pittaali ɗiɗi : Jaggal Lih e Demmba Mayramel Soh.
Ɗumɗoo ne kadi ko ko ndañno-ɗen tinde e tonngude tan woni ɗoo. Won ko waɗi ko heewi tawi en tinaani.
Maa wood wiyɓe ko ɗum hoddiranoo e maɓɓe walla ko noon ɓe podananoo maayrude. Ko ɗuum ñaawanoo e maɓɓe gila ɓe peeñaani tawo e aduna. Kono ena moƴƴi nde yimɓe mbaɗtata hakkillaaji, nduttitoo e jamirooje ɗe hilifaaɓe diine kaalata jamma e ñalawma ɗee, sabu hay so tawii addunoo nawtugol maayɗo ko korsa e paayndaale moƴƴe, tanaaji ɗii ngoni ko e ɓurtaade ɗi.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
