Taccinaaɓe artuɓe : Ɓataake caaktaaɗo feewde e laamu e gollodiiɓe

Ñalnde 10 mee 2009, mooliiɓe artuɓe to Diiwaan Barakna mbinndii ɓataake feewde e laamu Muritani ngam hollitde ngonka mum en gila ngarti e leydi he. Ɓataake oo noon ko ɓataake caaktaaɗo, ko wiyetee “ lettre ouverte ”. Min pulanii on ɓataake o.

Ɓataake caaktaado feewde e laamu e gollodiiɓe

Minen siifɓe oo ɗoo ɓataake, yonaaɓe tuddule 24 moolinooɓe artiraaɓe to Brakna, e innde jokkondiral amen, e min kollita ardiiɓe leydi ndi kam e pelle ngenndiije e adunankooje, huunde e caɗeele min nguuri gila min ngarti e nokkuuji amen.

Njillu ngu yiilirde jokkondiral amen waɗnoo e tuddule ɗee tuggi 2 haa 5 mee 2009, teskiima goodaangal caɗeele keewɗe ɗe yimɓe ɓee, famduɓe semmbe, nguuri. A min mbaawi limtude heen 6 :

1. Dakkeende kaɓirɗe : tillisaaji ɗi galleeji ɗi tuusaa ɗi, ina ngoɗɗi huuɓnude soklaaji, sibu, nguleeki e keneeli e mborosaaji ɗo ngiwri fof naatat. Yanti heen ko ɓuri heewde e majji ko dappuɗi e nder yoga e tuddule. Ɗum ɗoon noon ina luurondiri e nanondiral tattatiwal ngal laamu Senegaal e laamu Muritani e HCR ciifondiri e lewru noowammbar 2007, biynongal wonde baasuuji ɗi ina poti hesɗitineede balɗe 90 kala.

Wonii hannde lebbi 13 e balɗe 22, won e artiraaɓe, yeru to Hudallaay, haa hannde ɗuhii ko e baasuuji keɓnoo gila ngarti. Tuddule goɗɗe, ko wayi no Cengelel, Foonde Maayel e Njañnjaan ina ŋakkiraa haa hannde caaleeje e sennguuje katojinaaɗe ngam hunndude mahdi ɗuhorɗe mum en. To Seeno Kunaa, huunde e galleeji keɓi ko sennguuje 17, tawi potnoo heɓde ko 18. To Beylaan won galle keɓɗo sennguuje 11 fat.

2. Golle njuɓɓudi ANAIR nokkuyankoori ndi : e min cunii no feewi ko ngalu ngu ndii ɗoo njuɓɓudi halfinaa ngam wallitde artiraaɓe ɓe, alaa ko battini e nguurndam mum en. Ina hatojinaa nde laamu ngu ummantoo ko yaaccii horde ndii njuɓɓudi ngam anndude to nguun ngalu naati. E nder ɗuum, e min kabra on wonde bitik mo ANAIR mahnoo to Foonde Maayel yanii e balɗe ɓennuɗe ɗee, huunde addonoore en sikkitaade moƴƴugol golle ɗee. Yanti heen, jom en kaɓirɗe ɓe ANAIR gollondirta ɓe njaɓataa diisnondirde e naftortooɓe ɓee. Fawtii heen, jikku neɗɗo maɓɓe jooɗaniiɗo ɓe oo, hono Saamori Mammadu Jallo, wallittaa nanondiral hakkunde artuɓe ɓe. Gila o toɗɗaa alaa ko woni darnde makko so wonaa jiiɓde hakkunde artuɓe ɓee e laamu ngu. Alaa e sago o lomtinee ko ɓuri yaaccaade mbele jotondiral hakkunde amen e ANAIR ina moƴƴita.

3. Jaŋde : E oo ɗoo fannu teeŋtuɗo caɗeele mawɗe, duumiiɗe ina ngoodi, ko wayi no ŋakkeende jannginooɓe, ŋakkeende janngirɗe, leefgol tolno elewaaji puɗɗinooɗi jaŋde mum en to Senegaal, he Arab. Ɗum ɗoon addanii yoga e elewaaji jaŋde hakkundeere ruttaade to duɗe njanngatnoo to Seregaal.

4. Cellal : oo fannu fof kadi ɓuri leefde. Haa hannde alaa tuddunde jogii “suudu cellal” alaa ko haali poosto cellal. E min mberloo noddaango feewde yarlitiiɓe, haa arti e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje (ONG), mbele ina paaboo ɓee yimɓe roofolɓe, ɓe njuɓɓina lappol safaara e ballondiral e jokkondiral amen ngal.

5. Ndiyam ceniɗam : ko famɗi fof, tuddule 20 e nder tuddule 24 gonɗe e Brakna ɗee ina ngondi e caɗeele ndiyam. Cengelel, Foonde Maayel e Beylaan, haa hannde njarata ko maayo, kam fof e soomde mborosaaji keewɗi. Wuro Jañnja, ngo kiloomeeteruuji 20 ɓilii hakkunde mum e maayo, ƴoogoytunoo ko Saabu Alla. Ko Intersos tottunoo ɓe saretaaji tati bamɗi, hay ɗum ne ina heewnoo caɗeele. (kilooji 7 ina ɓilii ɗoon tee ma ɗi tacca tule ceene 3 nde ɗi njettoo fooraas o !). E oo ɗoo sahaa saretaaji tati ɗii fof ko bonɗi, ɗum noon domka ina dooki wuro ngo e nguu ɗoo ceeɗu ngulngu. Maa yimɓe njaawa е maɓɓe no feewi hoto ɓe kalkaade. Ko tufnde wootere woodi to Hudallaay ngam yarnude 1 470 fittaandu gonɗi e nder 400 fooyre, tawi noon nanondiral tattatiwal ngal wiynoo ko eɓɓunoo ko fooraas jarnoowo 1 000 neɗɗo.

ɓ. luure jeyi leydi : Ɗe luure ko duumiiɗe hay so tawii podooje ñawndude ɗe ina ndokkee sahaa e sahaa fof. Ɗeeyre e jam hakkunde yimɓe hoɗɓe e ɗii nokkuuji, jiiduɓe to bannge ƴiiƴam e daartol, fawii ko e ñawndugol ɗe luure jeyi leydi. E min teskii, tee e min cuñii heen, luure ɗe keewi jolde ko hakkunde artuɓe ɓe e hoddiiɓe mum en wiidnde Naawoore, Weendu Eɗi, Kaaƴel Abuu, Weendu Mbabba, Wuro Aamadu Hawwaa, Murtogal e Buur.

Darnde biyeteeɗo Yahyaa wul Mkaytiir, kalfinaaɗo jofle e nder ANAIR, alaa ko ɓeydi so wonaa tooke sibu makko daraade e jiiɓde hakkunde artuɓe ɓee e hoddiiɓe mum en, o haala ɗo huunde, o haaloya goɗɗum to. Yeru mum ko to Kaayel Abuu, Murtogal, Hamdallaay e Foonde Maayel;Ɗo Mbuur ɗo, yimɓe fof kaalata ko haala leydi ngonndi hakkunde wuro e cahe, ndokkaani ndi. E min njaakorii ma on njuurnito no moƴƴi ɓataake amen o, njaɓon mo. Koofnaali amen ɓurɗi teddude.

Cargol :

• Yonaaɓe tuddule
• Wali Brakna
• Haakemaaji
• Meeruuji
• HCR
• ANAIR
• Intersos

Siifi ɓataake o ko :

1. Abdullaay Haadii Jallo
2. Umar Aamadu Soh 
3. Aamadu Siidi ardo
4. Usmaan Saajo Jah
5. Haaruuna Saydu Bah
6. Abdullaay Sammba Soh
7. Abuu Soh
8. Abdullaay Aamadu Soh
9. Muusaa Buubu Loom
10. Abdarahmaan Sih
11. Aamadu Jaw
12. Miikaa Sammba Saajo
13. Maamuudu Aamadu Jallo
14. Eli Faatim
15. Maalik Sammbayel Soh
16. Aamadu Aliu Bah
17. Abdullaay Aamadu Bah
18. Abdullaay Mbaare
19. Haamiidu Mbaylaandi
20. Hawwaa
21. Mammadu Abdul Soh
22. Haaruuna Ngusa Soh
23. Mammadu Buubu Jeŋ
24. Huseynu Jaw
25. Saada Sammba Jah
26. Aamadu Sammba Bah
27. Abdul Naako Soh
28. Cengelel
29. Gural Kaayel Abuu
30. Murtogal
31. Hudallaay
32. Boyngel Cile
33. Beelel Uurngel
34. Foonde Maayel
35. Weendu Edi
36. Wiiɗnde Naawoore
37. Beylaan
38. Feruga
39. Buur Beelel Koyle
40. Weendu Mbabba
41. Hamdallaay
42. Jañnja
43. Seeno Kunaa
44. Wuro Aamadu
45. Hudallaay
46. Boyngel Cile
47. Weendu Edi
48. Beylaan
49. Murtogal
50. Hamdallaay
51. Bahbahɓe

Ɓoggee, ñalnde 10 mee 2009 Jah Saada/Dia.sada@ymail.com