Hitaande kala, Fuutankooɓe, haa arti e Tulde Dimatnaaɓe, ene ngaadorii yuɓɓinde hitaande kala njillu maa siyaara to yanaande Elimaan Buubakar Kan, gooto e seernaaɓe tawtoranooɓe wolde almameeɓe Fuuta Tooro, e gar- dagol Ceerno Suleymaani Baal mo Boode. Ndeeɗoo winndannde nde njogor ɗon janngude haalata ko siyaara baɗnooɗo ko ɓooyi seeɗa (duuɓi ɗiɗi jooni), kono ellee ko ɗum ciimtol golle hikka sabu fof nanndi. Fooyre Ɓamtaare ene yetta musiɗo kebluɗo winn- dannde nde, hono Ceerno Kajjaa Kan, jannginoowo laamu, ɗo e Nuwaasoot, etee ene wiya mo yo o jokku golle.
Tulde Dimatnaaɓe kala ɗo ngonnoo e nder duunde Baaba Aadama he, ceeraani epottitte maa dente, ngam heblude Siyaara Elimaan Buubakar Kan. Nuwaasootnaaɓe kam en, kuudii ko ñalnde alkamiisa 26/03/2004 feewde Dimat. ɓoon e maɓɓe njahi ko e kaaruuji kasdi, woon heen kadi nawi ko otooji ɗi njeyani koye mum en. Oto amen tacci baag Rooso ko saanga waktuuji tati kikiiɗe. Nde min tacci maayo, min keedti bannge worgo, min mbiyaa wonde kaaruuji ɗii pokkiti ko saanga waktuuji ɗiɗi kikii- ɗe, yo min kawroy minen fof Jaañum, min pada toon otooji Senegaalnaaɓe ɓee. Jaañum. Ko ɗoon yimɓe fof pottiti. Otooji ndeggotiri, mbaɗi gorol gootol. Kono noon, ma futuro juulaa nde otooji ɗii pokkiti, ndaaRani Dimat. Nde min paandii wuro ngoo, heewɓe e worɓe ɓee njaɓɓii min ko e pucci. Min tawi ko Dimatnaaɓe fof ene njalti, ene ngari jaɓɓaade min, ene ndarii e banngeeji kallu oo, ene mbeltii. Rewɓe ɓee ene poɓɓa, ina ngama, sukaaɓe ɓee ne, ina luuka, sabu weltaare. ;oon gite am mberlii gonɗi. E oon sahaa ngoy mi, sabu weltaaade e oo ñalawma. Miijo am hooti e Tulde Dimat, nokku ɗo Elimaan Buubakar Kan jaalinoo worgo mum, e rewo mum, haa Teekaan gural Njaay Aliwu Kan. Gila Jaañum haa Dimat, galleeji mawɗi fof mbaɗtaama jipporɗe siyaarayankooɓe ɓee. Nde min njettii jipporde amen, min tawi ko caali mawki e tillisaaji ina mbertaa leece, e matalaaje, tallaaje ina caraa heen.
Banndiraaɓe hoɗɓe e hoɓɓe fof ngarii salminde min. Koreeji ɗi, arɓe e tawaaɓe fof mbeltiima no feewi. Ina e maɓɓe ɓe min meeɗaa yiyde, ina maɓɓe kadi ɓe min mbayri yiyde. Gayi e jawɗi kirsaama gila takkusaan. Kiraaɗe ɗeendeftaa, peccaa, hoɓɓe ñaami haa kaari. Oon jamma, yeewtere yuɓɓinaa. Saanga waktu go’aɓo jamma, mawɗo Fedde Elimaan Buubakar Kan udditi yeewtere ndee. Ina tawtoraa yeewtere ndee haaliyankooɓe heewɓe, e daartiyankooɓe hono Saydu Kan en, e jaayndeyankooɓe pulaar (saaktooɓe kabaruuji) ummiiɓe NDar e NDakaaru. Laamu Senegaal tiiɗniima no feewi, addii rajo e kaɓirɗe mum fof. Oon jamma, rajooji tawtoranooɗi ɗii fof caaktii yeewtere ndee, gila waktu go’aɓo haa waktu joyaɓo subaka : e oon sahaa, kala ɗo neɗɗo woni e winndere he, ina waawi heɗaade yeewtere ndee, so tawii udditii rajo mum.
Ballal laamu Senegaal haaɗaani ɗoon tan : ina yanti heen kadi neldal kaalis, e tonuuji maaro, e baag mbele otooji ɗii ina mbaawa taccude faade Dimat ɓaalo, sabu ko toon Elimaan Buubakar Kan lelii. Ko toon kadi ñalngu siyaara waɗatee.
Kajjaa Kan
