Al Khaliil (Hebron) jeytaama e ngaluuji winndere
Ñalnde alet 9 sulyee 2017, Unesco waɗtii nokkuuji tati goɗɗi e doggol ngaluuji winndereeji. Ɗiin nokkuuji tati ko wuro Al Khaliil (Hebron), Duunde Okinoshima (to Japon), duunde ɗo rewɓe kaɗaa yahde, e leegal gootal nder wuro Strasbourg (Farayse) ine wiyee Neustadt. Hello 4
Goomu UNESCO kalfinaangu ngalu winndereewu waɗtii wuro “Al khaliil” ɓooyngo ngoo, anndiraango ‘Hebron’ e nokkuuji ɗi « faayiida winndereejo diwtuɗo aada ». Ɗum firti ko wuro ngoo jeyaama hankati e ngaluuji winndere. Ko e ngooɗoo wuro “jumaa annabi Ibraahiima (JKM) ”, ganndiraaɗo kadi “Al haaraam el ibraahiimii” walla kadi “tombeau des Patriarches” wonande yahuud en, woni. Wonande UNESCO, wuro ngoo wontii hankadi ko « nokku deenaaɗo » tee jeyi ɗum ko Palestiin.
Ko ɗuum addani Israayiil laawaade haa Benyamin Natanyahu wiyi wonde « ndee feere alaa ko firti…», usti piye mum e UNESCO laawol mum nayaɓol e ndee hitaande wootere. Miliyoŋ dolaar mo ɓe potnoo wersude Unesco ɓe pelliti huutoraade ɗum e suudu ganni e eɓɓaaɗe goɗɗe tiiɗtinooje ngonka yahuud en e wuro Hebron ngoo. Jooɓnaago konngol laamu Israayiil, hono Emmanuel Nashon, winndi e enternet « daartol paayodinngol ɓesngu yahuud en fuɗɗorii ko Hebron. Penaale Unesco e penaale daartol mbaawaa ɗum waylude. »
Palestiin to bannge mum weltiima e ɗuum no feewi. Jaagorgal maɓɓe geɗe caggal leydi wiyi feere ndee ko “poolgu hare dipolomaasi nde Palestiin haɓaa banngeeji kala ngam dartaade mbaawnoraaji Israayiil e Amerik”. Ko noon kadi wonande Hamas, sibu e wiyde mum, “ɗumɗoo ina teeŋtina laawol goɗngol hakkeeji Palestiin e wuro hee kam e leydi Palestiin no diidorinoo”.
Al Khaliil (Hebron) jeyaa ko e gure Fuɗnaange-Ɓadiiɗo koɗaaɗe ɓurɗe ɓooyde. Ko ngo wuro hormorgo diineeji tati mawɗi ɗii, gila nde annabi Ibraahiima siiñti ɗoon fammeere (grotte), duuɓi 2 000 jooni, ɗo « Al haaraam el ibraahiimii » mahaa ɗoo. Gila Aarabeeɓe keɓti wuro ngoo e hitaande 638, ɓe koɗdii ɗoon, e cili keewɗi, e huunde e yahuud. Hannde, fotde 200 000 Palestinnaajo ina nguurdi ɗoon e 500 haa 850 jiimooɓe (colons) israayiilnaaɓe nder, walla saraaji, leegal ɓooyngal ngal, ɓe sariya winndereejo dagnaani gonaangal mum en ɗoon. Pelɓondire politik e diine ina keewi waɗde ɗoon, caabiiɗe maayɗeele keewɗe.
E fawaade e Portokol Hebron mo 1997, wuro ngoo ina feccaa e leeɗe ɗiɗi. Taƴre konu (brigade Kfir) ina tuddini ɗoon, tawi huunde e koninkooɓe mum (fotde 1 000) kalfinaa ko kisal jiimooɓe wonɓe toon ɓee. Winndere ndee kadi ina jogii toon koninkooɓe kalfinaaɓe reende e humpitde e deeƴnude wuro ngoo e hisnude Palestinnaaɓe wuurɓe ɗoon ɓee.
Firo innde wuro ngoo e ɗemngal Yahuud en e Aarabeere ko wooto. Hebron firti e Yahuudeere ko « Sehil ». Al Khaliil firti e Aarabeere ko « Sehil ɓurnaaɗo ». Sehil oo, e diineeji ɗiɗi ɗii fof, joofii ko annabi Ibraahiima (JKM). Ɗuum feeñi ko e Al Quraan ko ina wona duuɓi 1 400 jooni, to simoore “Annisaa” (Rewɓe) ɗo wiyaa : « Alla waɗi Ibraahiima Sehil ɓurnaaɗo » (Simoore 4 :125). Ɗuum ko caggal nde annabi Abraahiima heli sanamuuji ɗi yimɓe yonta mum ndewatnoo ɗii…
Duunde Okinoshima winnditaa ko e nokkuuji pinal ɓurɗi alɗude e winndere ndee. Nokku oo jeyaa ko e nokkuuji kormorɗi Japon, wonande dewal biyeteengal shinto, nokku ɗo rewɓe kaɗaa yettaade. Taarol duungel ngel ko kiloomeeteruuji 4 fat. Ko ñalnde 27 mee hitaande kala (ñalawma gooto) 200 gorko fat njamiraa naatde e nokku hee, caggal nde calliginii nder geec. Ko wonaa ɗuum hoɗi heen tan ko ceerno shinteejo (ceerno diine Shinto). Won terɗe e Goomu Unesco hee kolliti wonde kaɗgol rewɓe naatde e nokku hee ko paltoor. Kono ɓe kollitaa wonaa ngol ɗuum fuɗɗii, sibu Haayre Athos to Geres kadi, rewɓe njamiraaka yettaade ɗum. Oo nokku waɗti 17ɓo nokkuuji Japon binnditaaɗi e ngaluuji Unesco. Wertallo duungel ngel ko 0,97 km2. Ngel woni ko e maayo Japon.
Nokku goɗɗo oo, woni tataɓo oo, ko leegal Neustadt nder wuro Strasbourg to leydi Farayse. Ngal winnditaa ko e doggol ngaluuji pinal winndereeji teeŋtuɗi. Neustadt (« wuro heso » walla « siñcaan » e Almaneere), ine wiyee kadi “leegal alma” (quartier allemand). Ko almaa en mahi ngal hedde 1880 haa hedde wolde winndereere adannde, nde keɓti diiwaan Alsace-Lorraine oo. Alsace e Lorraine ko diiwanuuji gonɗi hakkunde maaje biyeteeɗe Meuse e Rhin, ɗi laamu Farayse heɓtunoo hakkunde teem 16ɓiire e 18ɓiire. Caggal ɗuum ɗi mbaɗtaa e njiimaandi Laamlaamu Almaa e teem 19ɓiire, caggal ɗuum e njiimaandi “Reich tataɓo” (laamu Hitleer) e teem 20siire hade majji artude e njiimaandi leydi Farayse.
Bookara Aamadu Bah
