Ko ɗo ngon-ɗaaCellal
Cellal
Sida : feso ina ɗaminaa ɗo e duuɓi 4 haa 5.
Porfeseer Luc Montagnier, keɓooɗo hikka njeenaari mbiyeteendi « Prix Nobel » ko fayti e safaara wiyi ina yaakorii wonde feso safroowo Sida ina waawi dañeede ɗo e « duuɓi nay haa joy ».
«welaani haalde, kono ina gasa wona ɗoo e duuɓi nay maa joy ». Nde o naamndaa mbele o heñaaki ? O jaabii « ko e ɗeen golle ngon-ɗen ko ina wona jooni duuɓi sappo ». O wiyi noon wonde « feso safroowo » ɓuri newaade e « feso faddotoongo ». O heptinii noon wonde Sida ko ñawu caɗtungu faamde, tee haa hannde annduɓe ngoni ko etaade faamde ko saabii "paddorde ɓalndu neɗɗo ina colɓitoroo nii …" .
Kaddingol maa juulnugol Sukaaɓe
So wiyaama haddinde ina soomi haddaade. Haddotoo noon, e aadaaji men, ko debbo. Ina waɗi wiyooɓe ɗum kadi juulnugol, sibu e hakkillaaji maɓɓe, so tawii debbo haddinaaka, ko soɓe wondi, juulataa. Wonande gorko wiyatee ko duhaade, ina soomi ɓoornaade tuuba; ina wiyee kadi naattineede.
Winndannde men hannde abbittoo tan ko e kaddingol debbo, sibu haalaluuji keewɗi, kam e miijooji keewɗi ina peeñi tawi ko luurondirɗi ko fayti e ɗuum.
