Ko ɗo ngon-ɗaadaartol
daartol
Nguurndam Tomaa Sankara (5)
To bannge fetel kadi, omo seedtanaa wonde kural makko memataa leydi. Omo siforee kadi koɗoowo ŋanaa, mo hono mum weeɓaani. Ko o gorko mo heewaani haaju e montoor, heewaani haaju e ɗoyngol jamma saka ñalawma. Kala kadi no o jenngiri lelaade, waktu jeeɗiɗaɓo subaka heewi tawde mo ko e nder gollordu makko. So o finii subaka, o heewaani hacitaade. Alet fof noon, o hacidoytoo ko e jinnaaɓe makko. Tomaa Sankara wonaa jaawinoowo simme, o meeɗaani wuufde sanngara.
Manndelaa : "wonde dimo ... ko wuurde e mbaydi kormotoondi e tiiɗtinoori ndimaagu e wellitaare heddiiɓe ɓe"
Ñalnde 11 feebariyee 1990, caggal duuɓi 27 kasoo, Manndelaa, cokanooɗo kaaɗdi nguurndam sabu mum haɓanoode laamu añamngureewu Afrik worgo, heɓtii ndimaagu mum. Ɗum ko caggal hare juutnde, yamyamre ɗo idan ɗo, ƴiiƴiire caggal ɗuum, nde ɓesngu ɓaleeɓe worgo Afrik kaɓaa e gardagol ANC.
Nguurndam Tomaa Sankara (3)
Say Serboo nde yiɗnoo heɓde mo, wiyi ɓooragol makko ngol rewaani laawol sabu kañum tinaani, tawi ena anndaa ɓataake huccinaama e mum. Sankara nanngaa, galaŋuuji mum fof keɓtaa ngam yamminde ɗum, caggal ɗuum o sokoyaa to wuro wiyeteengo Deedugu. O sokaama e ngooɗoo wuro fotde lebbi jeegom. Caggal nde o nanngaa sehilaaɓe makko ne nanngaa: Linngani e Kompaawore.
Nguurndam Tomaa Sankara (2)
Tomaas Sankara ko almuudo belɗo hakkille, laaɓtuɗo kaaɗtudi. Hitaande fawtii heen, caggal nde o heɓi berwe makko, o wayli tufnde, o waɗi kawgel ngam faytude e konunkaagal. Alla walli mo, hoddiro e fartaŋŋe ngonani mo, o jaɓɓaa e duɗal konunkaagal, ngal ɓe mbiyata ''Piritanee konunkooɓe kajogo'' to sahre Wagadugu. Nde baaba makko nani ɗum, haawaa. Ko adii fof o tintinaani ɗum e ko refti heen, o jooɗtoranooki, kanko baabiraaɗo o wonde Tomaa Sankara ena weliri noon fof hakkille.
Ko e ngaal duɗal, o nanata jippineede Moriis Yame-oogo e jappeere yiilirde ngenndi.
Nguurndam Tomaa Sankara
Banndiraaɓe, yeewtere men hannde toɗɗii ko nguurndam gooto e daarorɗe yontaaji, sagata timmuɗo basorɗo, keccel laaɓa juuɗe, jaayre e nder yontaaɓe. Nanngaten hannde ko nguurndam oo mo ngannduɗaa, wuuri ko seeɗa, laamii kadi ko seeɗa kono ñalaaɗe mum e ñaam golluuje mum njiƴƴata ko e njuuteendi aduna. Nanngaten hannde ko nguurndam Tomaa sankara. Eɗen nganndi ko ñalnde alkamisa 15 nduuɗoo lewru kawle ndu ngonɗen, hitaande 1987, o jamfanoo, o waraa, heedde 16w30. Hikka kadi e ndeeɗoo hitaande 2009, ñalawma artii banndi mum, ñalawma alkamisa o hawri ko e 15.
Seek Anta Joop : Ejipteyaagal e Afrikyaagal
Jiydigal mbaadi
E wiyde Seek Anta Joop, pinal ejiptnaaɓe e pinal ɓaleeɓe Afrik ko gootal. Won annduɓe woɗɓe kaali hono ɗuum, ko wayi no Herodote, Strabon walla Shampolliyon. O wiyi kadi wonde ejiptnaaɓe, e nder ɗemngal mum en, cifortonoo koye mum ko leñol ɓaleeɓe (ɓaleejo/kam). O dalliniri ɗum ko natal gootal gannominngal gorko e debbo ina njooɗii tawi firo mum ko nii "dental worɓe e rewɓe ɓaleeɓe"…
Daartol : Seek Anta Joop e golle mum
Seek Anta Joop jibinaa ko ñalnde 29 desammbar 1923 to Ceytu diiwaan Jurbel to Senegaal. Nde o dañi duuɓi 30 o yahi Pari ngam janngoyde fisik e Simi (physique et chimie) kono o wayli o faati e daartol e ganndal renndo. Ɗoon ɗoon miijo makko heertini, sibu yoga e oropnaaɓe mbiyatnoo ko Afriknaaɓe ngalaa daartol. E nder wiɗto makko ngam heɓde doktoraa o holliti wonde idii hoɗde e Ejipte ndeen ko ɓaleeɓe Afrik, caggal ɗum ɗemngal e pinal Ejipt carii e nder Afrik hirnaange.
Fiilto moolto jammi Muusaa Moolo Balde
Nder nehaande wuro Koldaa, leegal Dumaasu, ko ɗoon Jammi Muusaa Moolo Balde hiŋkinii. Njuuteendi makki abbiima e meeteruuji noogaas haa fawi. Kii jammi ɓurii duuɓi teemedere, kaŋki adii ɗoon leegal Dumaasu ngal. Leegal Dumaasu ngal fuɗɗii hoɗeede ko e kitaale 1870 fayi 1872. E oon tuma, ɓurnoo heewde e leegal hee ko Mandiŋkooɓe. Bieteeɗo Foode Kulibali laatinoo mawɗo leegal ngal. Jammi Muusaa Moolo wonii seede golwole keewɗe nder Fuladu, yontaaji Koldaanaaɓe keewɗi cakkiima les makki, korsinii ki, kormiima ki.
Koɗki Muritani (2)
Daartiyankooɓe limtilimtinɓe mballifiima defte jowitiiɗe e daartol Muritani, kono ina saɗi heen (maa woodaani heen) huɓtodinɓe leñƴi ɗii fof. Ɓe keewi tan ko jaŋtaade daartol heen leñol gootol. Won heen nii millataa daartol ɓaleeɓe Muritani jeyaa ko e daartol Muritani. Muritani ina jogii kadi ko heerorii ko ina ɓeyda saɗtinde daartol mum : leydi ndi waɗi ko Ɓaleeɓe e Woɗeeɓe. Ndeke Muritani woni Muritani ko e naatnaattondiral leñƴi mum, luure e dente hakkunde majji, tafngo e pirtagol e mahtagol ngenndiiji majji.
Koɗki Muritani (1)
Daartol ko fannu ganndal jaŋtotooɗo dille jawtuɗe, sifoo nguurndam, goowaaɗi e gañaaɗi, donaaɗi e jiggaaɗi yimɓe ɓennuɓe, ngonka laamaaɓe e laamiiɓe, jotondiral maɓɓe e jotondiral maɓɓe e yimɓe heediiɓe kam e laamaaɗi keediiɗi. So en njiɗii jaŋtaade daartol Fuuta Tooro e yonta almamaagal, en njaltintu kaɓirɗe e kuutorɗe Sileymaani Baal haa waawi yandinde satigaagal, kolliren holi Sileymaani Baal ; cifo-ɗen no nguurndam fuutankooɓe woorunoo oon yonta, no ɓe njiyrunoo lefol satigeeɓe e no ɓe njaɓɓorii dillere Sileymaani Baal (kitaale 1771 haa 1776) ;
