Jokkondiral jaaynde « Le Rénovateur Quotidien » waɗdunoo e Kajjata Malik Jallo
Le Rénovateur : Sokna Kajjata, ko adii nde ngonataa depitee, a woniino “ urɓооwo” yimɓe to bannge jaŋde ɗemɗe ngenndiije, so tawii kay aɗa jaɓi konngol ngol, sabu maa wonde e oon sahaa, debbo ɓurɗo seedtinde e nder kitaale 80 ko yowitii e ndeen darnde. Mi anndaa so tawii aɗa jaɓi ndee ñaawoore ?
KAJJATA MAALIK JALLO (KM.) : Ko adii fof mbeɗe ƴetta on nde ndokku-ɗon kam fartaŋŋe haalde e nder jaaynde mon. Kono kadi, mbeɗe ƴetta ɓeen rewɓe e worɓe sabu hurum kala mo ndokki mi. Mi meeɗaa hiisaade hoore am ko mi “ urboowo”, sabu ɗum jeyaaka e sifaaji am. Kono kam, mbeɗe heɓtini ko mi daraniiɗo jaŋde ɗemɗe ngenndiije e ko duumii, etee, so Alla rokkii kam cellal e juutde balɗe, ko ko jokkata. mbeɗe anndina on kadi, darnde am ko yowitii e ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije hecci naatgol am e politigi, walla mbiyen nii ko darnde am e ƴellitaare ɗemɗe ngenndije saabii naatgol am e politigi. Sabu e saanga nde naat-mi e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, tanndalle ɗiɗi ina pooɗondirtunoo fedde nde : yimɓe MND e goomuuji ɓaleeɓe heborɓe tafoyde fedde wiyeteende FLAM. Ko e nder oon pooɗee-nduuree pelljt-mi jeyeede e fedde MND ndee to bannge politigi.
Rénovateur : Sosngo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ko daartol sippiro juutngo, etee ngal wattindi ko e nattude woodde. Amin njiɗi ndaartanaa min ndiin njuɓɓudi seeɗa.
K.M. : Ko goonga, Duɗal Ɗemɗe Ngenndi ko njeñtudi sippiro hiisngo, juutngo e nder leydi he, etee, ina anndaa darnde MND, fedde am, ina teeŋti heen, tawi ko darnde naftoore, yumtunde, nde darodii-mi e ɓibɓe leydi ndi woɗɓe, heewɓe. Ndeen hare dagiinde tuuginoo ko e pelle pine, hono pelle ƴellitaare Pulaar, e Sooninke e Wolof, no Fedde Ɓamtaare pulaar nii.
E nder ɗuum, mbeɗe yiɗi huutoraade oo fartaŋŋe mo ndokkudon mi ngam yettude, e innde daraniiɓe ƴellitaare Pulaar, Aamadu Umar Jah e Bookara Aamadu Bah, ɓeen ɓe tampata noodata, ina ngolloo ko duumii e nder yankinaare, e woɗɓe e woɗɓe ɓe en keеwaani limtude so eɗen kaala yarlitaniiɓe ndee ɗoon fibnde. Ko darnde ɓeen ngenndiyankooɓe kala addani laamu Haydalla, e hitaande 1979, sompude so Goomu e gardagol Maawiya Wul Siidi Ahmed Taaya potngu yuurnitaade caɗeele duumiide gonɗe e nder tippudi nehdi e jaŋde leydi ndi.
Ko caggal golle nguun ɗoon goomu, pellital yettaangam waylude tippudi nehdi e jaŋde ndi (ɗum woni ko lolliri “ Réforme 1979 ”) e sosde Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije (ILN) gonowal nokku jarriborɗo, ngam naatnude ɗemɗe Pulaar, Sooninke e Wolof e nder tippudi e nehdi jaŋde leydi ndi. Ngoon ɗoon jarribo fotnoo waɗde ko e daawal duuɓi jeegom tawa, e nder jaŋde les-lesre nde, ina farlinaa е sukaaɓe safalɓe janngude ɗemngal arab ; sukaaɓe ɓaleeɓe ɓe noon mbellitaa suɓaade hakkunde ɗemngal Arab e ɗemngal Farayse (Araɓe Farayse). Ɗum woniino taaɓal mawngal, jibini damaawu keewɗo wonande kala goongɗinnooɗo eɓɓaande nde, hono waaɓe no amen, ɓe nganndu-ɗaa mbaɗaani ɓerɗe ɗiɗi, itti sukaaɓe mum en mbaɗi ɗum en e duɗe jariborde hee.
Duuɓi jeegom jarribo ɗi kolliri wonde huunde nde ina aaɓnoo etee sarwisaaji laamu toppitiiɗi jaŋde ceedtiima ɗum, kañum en e juɓɓule UNESCO ko wayi no BREDA (Biro diiwaaniyeewo toppitiingo jaŋde e nder Afirik). Kono ɗum fof wattindi ko e bonneede, sabu nde kawgel naatgol jaŋde hakkundeere yonti, sukaaɓe ɓee mbiyaa mbaɗata kawgel ko e ɗemngal Farayse, ɗum noon ko maa ɓe njanngita hitaande woɗnde, ɗemngal Faraysengal. Yeewee tan ndee bonannde ! Sukaaɓe ndokkee ganndal e ɗemngal neeniwal haa ɗum laato tigi rigi, ɗum borjiniree nii, tawa kadi daliilu mum tan ko wiyde “ sariya lelnaaka ngam yuɓɓinde kawgelaaji e ɗemɗe rngenndiije ”. E miijo am ko amdaade telɓinde feere ngenndiyankoore to bannge karallaagal jaŋde wonande tippudi nehdi e jaŋde leydi men. Ko ɗum waɗi, daawal jaribo duuɓi jeegom wonti daawal duumingal, fotde duuɓi noogaas, tuggi 1979 haa 1999. Kо maa hitaande 1999 nde tippudi nehdi e jaŋde (TNJ) kesiri eɓɓaa, laawɗingol ɗemɗe ngenndiije e naatnugol mum e TNJ haaytaa, Duɗal Ɗemɗe Ngenndi fusaa.
Holi Kajjata Maalik Jallo ?
Ko ardii fof, Kajjata Maalik Jallo jeyaa ko e ardinooɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani duuɓi keewɗi sibu o jeyaama e Yiilirde Ngenndiire. Fedde nde e kitaale 1980 – 1990. O heɓii ardaadee oon sahaa jeeyngal e jaaynde fedde nde. Omo jeyanoo e jirwintunooɓe yeewtere Fedde nde to Rajo Muritani. O jibinaa ko e hitaande 1959 e nder falnde Mbuun, diwaan Gorgol.
Ko o desaaɗo, omo jogii sukaaɓe nayo (heen tato mbaɗi heblo mum en ko e duɗe jarriborɗe Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije, ɗiɗo heen ko aasiñooreeɓe hannde). Kajjata Maalik ko porfesoor ko yowitii e ganndal tago.
Kajjata ko tergal e terɗe daraniiɗe jojjanɗe aadee, sibu, e hitaande 1990, omo jeyaa e yuɓɓinɓe rewɓe militeeruuji ɓaleeɓe waranooɓe e kasooji Maawiyya, haa cosi Fedde mum en wiyeteende “fedde weewuuji ”. O wonii e nder ɗuum ko juuti koolaaɗo kuuɓal “ komitee solidaaritee ”. E nder yeeso woɗngo, Kajjata Maalik jeyaa ko e hoohooɓe heerto UFP lollugo (cukko hooreejo nayaɓo).
E kitaale 2005-2006, o daraniima laŋ jooltugol hujjaaji rewɓe mbele ina keɓa hinnde mum en e nder juɓɓule demokaraasi kebornooɗe sompeede caggal pollugol laamu Maawiya ; ko ndeen darnde addani mo waɗtude wiyeede “ 20% ”. Ɗum ina jeya e ko rokki mo fartaŋŋe, nde UFP dadi mo e woote dipiteeji e hitaande 2006, o filaa ender doggol dipiteeji Nuwaasoot. Gila ndeen ko o dipitee e nder Asammbele Nasiyonaal leydi Muritani, etee ne kay, e nder ndeen joɗnde toownde, o nemsaaka : ɓesngu Muritani ina laaɓaa ɗum….
Fooyre Ɓamtaare
Rénovateur : Mbele e ñalawma hannde o, eɗen mbaawi wiyde wonde ngal ɗoo gollal jooɗngal foti hiiseede ko yantii e resordu taariik ?
K.M. : mbeɗe sikki tan, en potaani yaawde taƴde oon sariya, sabu ko waɗi ko, ko bonannde, so tawii kay ko ɗoon tan kaaɗ-ɗen. Yiɗɓe waɗtude ɗee golle moƴƴe no geɗe daartol nii, ina poti waylude miijo mum en, ɓe ngannda kadi ɓesngu Muritani jaɓataa ɗamamuyaaji mum jojjuɗi njoolee.
Rénovateur : E oo ɗoo sahaa, ɗo haala aarabaagal umminaa haa ɗum saabii luure mawɗe to bannge ɗemɗe, etee eɗen nganndi ɗum fof saabii ɗum ko laamu nguu waasde ɗum jogaade dawrugol laaɓtungol to bannge karallagal jaŋde, mbele e miijo maa, guurtingol Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ko huunde haannde, heñoraande ? Ina anndaa kadi fedde wiyeteende UNESCO wallitiino tigi rigi ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije, jaaral yeeso mawngal dañanooma heen, ɗum fof hol ko hedditii heen?
K.M. :Eɗen poti haɓeede mbele ɓeto kuule ƴettanooɗe e hitaande 1979 ina waɗee, mbele kadi eɗen ƴettita feere no nguurtinir-ɗen D.Ɗ.NG. Batu diisnondiral mawngu ina foti waɗeede e sifaa no waɗiranoo e daawal politigi 2005-2007, tawa gollooɓe heewbɓe to bannge jaŋde e nehdi ina tawtoree. E oo ɗoo yonta, batu diisnondiral ko yowitii e jaŋde ina raadtee, kono ronkaama yo ngu jooɗo. So tawii noon ngu woodii jooɗaade, ngu foti joofirde ko ferande yimɓe laabi moƴƴi ngam lelnude T.N.J. moƴƴiri. UNESCO, sikke alaa maa wallit kala darnde ummaniinde ƴellitde ɗemɗe ngenndiije. Ko nde fuɗɗinoo waɗde heen koo ne kay, ko ndesaari mawndi ndi pot-ɗen hisnude e huutoraade gaagaa, kewkewe jolooje.
Yetti haala ka ko Seek Tijjaani Jah,
gardiiɗo jaaynde Le Rénovateur
Fulo : Maamuudu Haaruuna Joop
