11 settaambar 2011 waɗi duuɓi sappo ko Al Kaydaa yannoo e Amerik, yandini kuɓeeji ɗiɗi ɓurnooɗe toowɗe e wuro New York, ganndiranooɗe Word Trade Center, boomi ujunnaaje ujunnaaje pittaali. Gila ndeen Amerikwoni ko e hare, e haɓaade “ ownooɓе ” : wolde Pakistaan rewii ɗoon ɓennii, wolde Irak rewii ɗoon ɓennii, raddo Ben Laaden rewii ɗoon ɓennii, teemedde ujunnaaje maayɗo ndewii ɗoon ɓennii…
Faanndaare Ben Laaden wonnoo ko hoynude Amerik, kono baɗte 11 settaambar, wonande Ameriknaaɓе, ɓurii koyeera, ko boomaare, sibu wemjeende nde ɗum jibini. Peeje fof kuutoraama, dalillaaji fof ngardii, 11 settaambar alaa hono mum e bonɗe e daartol Amerik. Ameriknaaɓe fof ina kawri heen, hay wolde Wietnaam, hay wolde adunaare ɗiɗmere, hay bommbo atomik berlanooɗo e Hiroshima, e Nagasaki to Yaabaan, heɓaani ɗoon ! Kono tan, tuggi ndeen fayde jooni, e miijo binndoowo gooto*, kewuuji sappo mbaɗii, ɓurɗi 11 settaambar ɓurɗi baɗtinde he nguurndam winndere ndee.
No Amerik yiyri 11 settaambar ɓurtii baɗte kewu nguu hoore mum. Ellee Ameriknaaɓe ceertu e hakkillaaji mum en haa laaɓi, sabu muus oo mawnude e mum en. Ko ɗum addani leydi ndii yande e Irak, bonni ɗum haa boni ; ɗum addani ɗum nawde konu mum to Afganistaan e naatde e raddo Ben Laaden ngo alaa happu : duuɓi 10 haa kuuɓi !
Mobbooru laamɓe : Ko idii fof ko mbayliigaaji baɗɗi hikka e leyɗe aarabeeɓe ɗee : hay gooto tinaani, maataani, hay gooto anndaa no ndee dillere ummorii, kono eɗen nganndi nde addii mbayliigaaji mawɗi no feewi. Al Kaydaa e Amerik kala mbaawaa yandinde laamɓe fotɓe nii heewde e heewde doole, e dumunna potɗo nii rabbidde. Mbayliigaaji baɗɗi e leyɗe Asii : Kañji Ɓuri mbayliigaaji baɗɗi to Afganistaan, to Pakistaan, e denndaangal leyɗe fuɗnaange ɗee kala kala battinde e nguurngam winndere ndee. Ina jeyaa e ɗiin mbayliigaaji jokkondire kese hakkunde Amerik e Inndo. Ɗuum ma addan leyɗe hirnaange waawde dartaade leydi Siin e hanndaaɗe ƴellitaare mum hulfiniinde ndee.
Deŋgol Amerik : ko ina wona duuɓi jooni, ko idii 11 settaambar, Amerik woni ko e diƴde ɗo gootel, gila noon Yaabaan fuɗii waaltaade. Ngool deŋgol fuɗɗii maantinde tigi rigi ko e kitaale 2 000. Ngol woni go’o ko Amerik natti waawde gollinde yimɓe. To bannge faggudu, ɗum firti ko Amerik woni ko e deestaade e yahrude caggal. Ɗum laaɓtii nii e sahaa hannde oo, sibu en njiyii caɗeele jolɗe e leyɗe hirnaange ɗee muum, to bannge faggudu.
Jaayɗe renndo : Ɗum toɗɗii ko ƴellitaare Internet, haa arti e lowe nannduɗe e Facebook, jokkondirooje ko ina tolnoo e teemedde joy miliyoŋ neɗɗo e nder winndere ndee, tawa hay heen gooto ɓosaani ɗo wonnoo. Gargol telefoŋ cinndo e ordinateruuji poos. Yimɓe ina kawri wonde ɗum ɗoo naatnii mbayliigu mawngu e winndere ndee, e nder renndooji kala, gila e leyɗe mawɗe haa e tokoose, gila e renndooji ƴellitiiɗi haa e leefɗi. Hay gooto anndaa baɗte majjum to bannge renndo e faggudu wonande winndere ndee. E hitaande 1991, ko 16 miliyoŋ neɗɗo fat kuutortonoo ɗee geɗe, hannde ɓe tolniima e miliyaaruuji jeegom ! Ɗoo e duuɓi 3 haa 4, yoga e yimɓe mbaɗtata seŋoraade e internet ko portaaɓe mum en. Hannde yimɓe fof ko seŋiiɓe e internet (ko ɓuri heewde njiɗ-ɗen wiyde), kala ko kewi yimɓe fof tindata, ɗoon e ɗoon. Hannde, yimɓe fof ngondi ɗo gootel.
Njangu bankeeji Amerik : Ñalnde 9 oktoobar 2007 ɓetirgal kaalis Dow Jones (ɓetirgal kaalis Amerik) yettiima kaaɗtudi mum, fotde 14 164 toɓɓere. E lewru marse 2008, ngal yani haa 6 496 toɓɓere, ngal waasi ko ɓuri feccere e njaru maggal. Lebbi sappo e jeegom ngal dartaaki ɗo ngal wonnoo. Kо baasal mawngal wonande faggudu Amerik, sibu ko ujunnaaje ujunnaaje miliyaar dolaar mbaasaa heen. Ko teemedde miliyoŋ keewɗe yimɓe ngonti waasɓe ɗoon e ɗoon, mbaasi ngowaaje mum en. Ko ɗum leefni leyɗe e pelle faggudu keewɗe.
Ɗeestagol faggudu leyɗe hirnaange : Leyɗe Orop keewɗe ina ngondi hannde (gila 2008) e caɗeele teeŋtude : Geres, Portigaal, Espaañ, Itaali, Farayse. Baɗte ɗum ɗoo, mbappitii to woɗɗi baɗte 11 settaambar.
Ɓeydagol nguleeki weeyo : haalaama, haaltaama, yuɓɓinanaama dente e mooɓondire. Beydagol nguleeki weeyo ina waawi boomde winndere ndee. Yimɓe ɓee fof e anndude ɗuum, haɗaani ardiiɓe winndere ndee toppitaade geɗe goɗɗe, mbelsindii ɗuum. So nguleeki weeyo ɓeydiima toɓɓe seeɗa e teeminannde wonaande ndee, winndere men ndee halkoto. Kono baɗte mum ngoni ko e arde, ɗe ngardaani tawo. Ko ɗum tagi yimɓe cuwaa tawo hulde ɗum no fotirnoo nii.
Hoore mbayliigaaji ɓurɗi maantinde, mbayliigu njogorngu waylude mbaadi winndere ndee, ko yuuñgol leyɗe kese, ko tonngiraa BRICS (Beresiil, Riisi, Inndo, Siin e Afrik Worgo). Siin e Inndo nii, ko leyɗe ganndanooɗe ko idii hannde, ɓooynooɗe jiimde faggudu Hoore mbayliigaaji ɓurɗi maantinde, mbayliigu njogorngu waylude mbaadi winndere ndee, ko ƴuuñgol leyɗe kese, ko tonngiraa BRICS (Beresiil, Riisi, Inndo, Siin e Afrik Worgo). Siin e Inndo nii, ko leyɗe ganndanooɗe ko idii hannde, ɓooynooɗe jiimde faggudu winndere ndee, gila dawaa dawi. Kono ko jooni kadi ɗe ɓuri maantinde, ko kañje tami hannde yoga e fiyakuuji winndere ndee. Ko Amerik wappondirta e Ben Laaden koo fof, ɗe ngoni ko e gollaade.
Miijo DavidJ. Rothkopf (Slate)
Firo : ; Bookara Aamadu Bah
