To Keer, leydi Misra, ñalawma aljumaa 2ɓ saawiyee 2011 oo, ko gulɗo no feewi : ko ɗum addani persidaa Hosni Mubaarak yamirde ndeenka konu wonande jammaaji ɗii. Ina wiyee, walla nii yimɓe aduna oo kala mbaawii seedaade ɗum e tele Jasiira, soldateeɓe ɓe e seppooɓe ɓe ina kollita cehilaagal hakkunde mum en. Mbele jogoraani ɓurde ɗoon ? Hol ko konu leydi ndi jogori waɗde 2ɓ saawiyee woni ñalawma nayaɓo seppooji e nder gure Keer e Aleksanndiri e Suyees kam e gure goɗɗe, mawɗe leydi ndii. Seppooɓe ɓe njaggondirii e polis, laamu nguu kadi ƴetti kuule diwtude aada ngam taƴondirde leydi ndi e winndere nde, ko wayi no kuppude internet (goo e winndere nde), hay so tawii ɗum haɗataa Misranaaɓe anndude ko yahata e winndere nde, sabu goodaangal teleeji satelit e telefoŋ cinndo. E oon sahaa gooto, seppooji mbaɗii to Jordaani, to Yemen, ujunnaaje ujunnaaje neɗɗo tellii e mbedda ngam ƴettude yeru e Tuunus. Heen leydi kala e jogaade caɗeele keeriiɗe, ko wayi no luure hakkunde rewo e worgo to Yemen, walla hakkunde Jordaninaaɓe lasli e Palestiinnaaɓe to Jordaani, walla gagga leñol biyeteengol kopte to Misra…, ɗuum fof mbiy-ɗen haɗaataa en wiyde wonde saabii ndee ɗoo filñitere ko pawondirgol mette e caɗeele e muuyaade ɗe ɓesnguuji ɗee leyɗe kala ndenndi.
Ko ɓuri teeŋtude heen, ko goodaangal laamuuji hoyrameeji, ɗi kormaaki ɓesnguuji mum en, tee alaa ko kumpitta ɗum en. Ко leyɗe Arab tan ndaɗnoo e mbayliigaaji compugol demokaraasi to Orop fuɗnaange, to Afrik, to Amerik Latin. Mubaarak inan woni hooreejo Misra gila 19ɓ2 (duuɓi 20), Aali Abdalla Saleh ina ardii Yemen gila 197ɓ (duuɓi 33), to Jordaani ɓiy (Abdalla Diɗmo) lomtiima baaba mum e gardagol leydi ndi e hitaande 1999, oon donnooɗo laamu e baaba mum kadi e hitaande 1952 ; en kaalaani haala Siiri ɗo Bashaar Al Asad lomtii baaba mum keɓnooɗo laamu e hitaande 1970, walla Maruk, ɗo Muhammed VI roni laamu e baaba mum (Hassan II) e hitaande 1999, Hasan II laaminooɗo gila 1961, en kaalaani Libi mo Kaddaafi fawi junngo gila 1969, tee ina hebla ronnude biyum. Ben Aali noon ko gila 19ɓ9 laamii Tuunus, kam tan gooto.
Yanti heen, e nder ɗee leyɗe kala, hakkeeji keeriiɗi to bannge politik e wellitaare, ko jaɓɓaaɗi, tarñaa. Sarwisaai “ mukhaabaraat” (haaltooɓe) walla polis ñukkintoozo, ko ownuɗi beeli yimɓe kala, hay gooto hoolaaki hay mbeelu mum. Yo won e Misra e walla e leyɗe goɗɗe ɗee, ina heewi ko yimɓe nanngaa, ndummbaa, leeptaa, maa mbaraa.
Polisaaɓe meeri teettude njeeygu pomuuji e lijimaaji suka gorgo jahroowo e duuɓi 26 biyeteeɗo Muhammed Buwasiisi mo nganndu-ɗaa ko joom seedanteeje toowɗe, mo alaa liggey tawi ko heen wuuri, ina wuurini koreeji mum. Ngaanuma arii ! Ko ɗum tan woodanoo, teettaama, alaa ko waawaa heen ! Ngam hollirde mettere mum, suka gorko oo yuppi esaas e ɓalndu mum, rewni heen jeynge. Nde kabaaru oo saaktii, sukaaɓe wuro Siidi Busiid fof, njokkondiri e Feesbuk (lowre Internet) ñalnde 19 lewru deesaamburu 2010, ñalti e mbeddaaji wuro ngoo, ngam hollirde mettere mum en. iiñturu nduu haaɗaani ɗoon, ɗum jokkondiri, sukaaɓe leydi ndii fof njalti e mbeddaaji ina ceppa, polisaaɓe pella ɓe garnatuuji, kono ɗum hulɓinaani ɓe, faaynaani ɓe. Sukaaɓe, ina njana njahda e pittaali, heddiiɓe ɓe ƴetta ɓe, ɓeya njokka seppo mum en.
Sepooji caɗtugol nguurndam, joom seeɗanteeji ɓe liggaaki kuuɓtodini, ko ina tolnoo e lewru, leydi tinisii deeƴaani, Ben Aali ɗaanaaki, e balɗe tati, o huniima heen woppude laamu e nder hitaande aroore nde, ñalawma dewɗo heen oo o haalii woppude laamu e lebbi jeegom garooji ɗi, ma o weeɓtin nguura, ma o wellit nguurndam tinisiinaaɓe. Ɗum haɗaani, seppo jokkude, mawɓe njantondiri e sukaaɓe e politiknaaɓe e sendikaaji fof. Nde yahnoo haa ɓooyi, larme waɗti heedde hakkunde ɓesngu e polisaaɓe. Ngam daɗndude fittaandu mum kam e ɓesngu mum, ñalnde 14 saawiyee 2011, caggal nde o halfini laamu makko gardiiɗo jaagorɗe, hono Muhammed Gannuusi, kanko Zin el Abidiin Ben Aali o dogri jamma, o mooloyii leydi Makka. Kabaaru lomtingol makko haala tawi o yaltii. Tawi ñalnde talaata 04 saawiyee 2011 nde, kanko Muhammed Buwasiisi, gonɗo sabaabu filñitere Tuunusi nde, o ruttii e joomiiko e nder opitaal. Ko nii woni, o wonii tuugnorteeɗo, ñemmbeteeɗo, sabaabu janngol laamul Ziin el Abidiin ko ina wona duuɓi 23, hay gooto suusaa wiyde jaanga ko ngondu-daa ? Polisaaɓe sekere, alaa fof ko daɗata ɗum en, alaa ko suurotoo, pelle jojjanɗe aadee pusaama, yimɓe cokaama, ɓee mbaraama. Leydi ndii ko tep o jaggiri ndi ; ko maa Alla e jokkondire karallaagal kumpital kesal, hono feesbuuk, sukaaɓe ndenti, njuɓɓi e jokkondire renndo kumpital, pelmii ATI (Agence Tuunusenne ɗe l’internet), njuɓɓudi laamu mbaɗngu peeje fof mbele haɗa jokkondiral yimɓe ɓe, haaltooɓe mbaɗngu Abidiin kam e leyɗeele mawɗe hono no Farayse ndi nganndu-ɗaa ammbaasadoor mum hay dara tinaani, maataani, haa jaggere mum en fooɓnaa, fukkaa, haa ɗum addanii ɗum kañum e hoore mum posto mum yiƴƴi heen.
Caggal Ziin el Abidiin, parti mum riiwii ɗum, yimɓe parti ɓee ne, ɓesngu Tuunus wiyi yiɗaa ɗum en, ɗum saabii laamu darnanoongu mbele jogtoo golle yuɓɓina wooteeji e lebbi jeegom, yimɓe wondunooɓe e Ziin el Abidiin fof mbiyaa yo njah. Sepро jokki, sukaaɓe kiiri e mbeddaaji, mbaali e mbeddaaji mbiyi yo ɓe ngitte, coklaani ɓe.
Hannde o 27/01/2011, kamɓe fof ɓe ittaama, guwornomaa keso darnaama, kono haa jooni ko gooto e yimɓe Abidin woni gardiiɗo jaagorɗe ɓe. Mbele oon ne ma a dacce ɗoon ? Laamu kesu Tuunus hokkii yamiroore caggal leydi, wonde yo Ziin el Abidiin e jom suudu mum e keynum njagge ngartiree sabu mum en wujjude kaalis leydi, kam e kaŋŋe ko ina tolnoo e ton e feƴtere.
Filñitere sukaaɓe Tuunus wonanii leyɗeele aarabeeɓe winndannde, laamuuji ndoolndoolagu, ronaa-roni, kiiɗal, sibu sukaaɓe ɓee nani ndilla to Misra (Ejipte), Jordaani, Alaseri, Maruk, Muritani, ɗee leyɗeele fof, sukaaɓe nani cuma koye mum en maa walla nani ceppa e mbeddaji. Henndu ndimaagu e demokaraasi wuttii, hol nde huuɓtidinta, holi jogorɗo rewde e Abidiin ?
Mammadu Maamuudu Baal
