Hay mo yiyaani nanii Madiina Gunaas, e Daakaa. Kono heewɓe kumpitaaki wonde ɗemngal pulaar (e jaŋde mum e wiɗtooji mum) ene toppitaa toon no haanirta nii, sabu mum wonde fittaandu leñol, e daabaa pinal potɗo hormeede, e reeneede, e Yelliteede. Jalaaluddiini Bah, diineyanke mawɗo, ganndiraaɗo lislaam, daraniiɗo sarde diine oo, e Yellitgol Fulɓe, ene jeyaa e ardinaaɓe jaŋde pulaar to Madiina Gunaas. O arii ɗo, omo wonde e gooto e wallidiiɓe makko, hono Muhammed El Habiib Bah. Ɓe ngaarii ɗo e Nuwaasoot. Jaaynirgol men, Fooyre Ɓamtaare (F.Ɓ.), dañii fartaŋŋe jokkondirde e maɓɓe, ñalnde /06/2006, to jippunde maɓɓe (galle Sammba Altine), e tawtoreede Umar Idiriisa Saawo (Hooreejo teddungal), e Aamadu Umaar Jah (Hooreejo fedde). Ndeeɗoo winndannde fenñinta ko naamne Mammadu Maamuudu Baal (F.Ɓ.) feewni e maɓɓe, e jaabawuuji Jalaaluddiini Bah (J.D.B.).
Fooyre Ɓamtaare : Musiɗɗo holi innde maa e yettoode maa ?
Jalaaluddiini Bah : Mbiyateemi ko Jalaalu Diin Bah, njeyaami ko Madiina Gunaas Senegaal.
F.Ɓ.: Emin cokli kaalanaa min seeɗa e ko liggoto-ɗon, sibu e nder Fuuta fof ko onon tan yiyaa ina nawdi jaŋde diine o e pulaar o.
J.D.B : To bannge jaŋde Pulaar, fuɗɗiima ɓooyde ko min naati heen. 1978 puɗɗii-mi heɓde defte ina ngummii Keer. Ndeen ko alkule Mbaañ min kuutortonoo. E hitaande 1984- 1986, nde Murtuɗo e Umar Bah ngari toon, min cosi toon catal fedde ɓamtoore pulaar. Min nbaɗti janngude e jannginde pulaar. Ɗum saabii Goomu Caafal ko janngude e jannginde pulaar tan wonnoo golle mum. Mi heɓii yiyde deftere katolik en e hitaande 1972 ina muulaa haa feewi e Pulaar laaɓɗo.
Caggal ɗum woon almuɓɓe men ngari ina naamnoo, tawi paamaani ko woni heen ko. Mi janngii deftere fuɗ- ɗorde lislaam ina seerti e ko janngatee gaay ko, sibu ko miijooji wahaabuyankooji. Deftere nde ko Kowoyti winndaa, muulaa. Musiɗɓe ngarii e am, ina ngaddi defte diine katolik en ina mbinndaa e pulaar, ɓe coodi ɗe ko mbuuɗi noogas deftere fof, ɓe njanngi, ɓe paamaani sibu ko haalatee heen ko ina luurondiri e islaam o. Musiɗɗo gooto arii e am, o wiyi o yiyii deftere ina wiya talki ko sirku : ɗum ko miijo wahaabuyankooɓe.
E fawaade e ɗee geɗe fof, miijo arani min, yo yimɓe mbaɗtu firde defte diine men o e Pulaar, sabu teskaade weeyo ngo. Ndeen a janngat tan binndol e taro haa mbaawaa. Ko taraa alaa. Defte keewaani. Miijo arani min waɗtude waɗde jaaynde. Nde waɗta yeewtude yimɓe ɓe. Oɗon nganndi Rajo e Tele, ina teskaa ŋakkere mum. Emin njannga e duɗe gaadanteeje ɗe emin njannga pulaar, diine o e ɗemngal ngal. E mbaawka amen min ɗaɓɓa yaltinde jaaynde nde. Ceerno Aamadu ina walliti amen e jaŋde nde e jaaynde ndee fof, sibu laaɓi keewɗi ko kaalis makko o waɗata heen, etee min nduttataa mo ɗum! Min ngoori noon haa min mbaaɗti muulde defte firooji diine o e ɗemngal ngal.
Min njaltini Lakdari Pulaar. Sabu wellitaare Ceerno Aamadu e ballal mum ! Kaalis mum fof waɗii heen. Lakdari oo muultaama laabi tati, min njaltinii deftere 40 hadiis, muulaama, deftere anndu diine maaɗa! Nde muulaama laabi ɗiɗi. Ko sippirooji tan, doole ngalaa! Defte keewɗe mbinndaama kono cuwaa muuleede.
F.Ɓ.: Hol wasiyaaji kuccitintaa e renndo ngoo?
J.D.B: Yettude Alla no feewi! Yimɓe heewɓe ina kollita min faayida gonɗo heen o. Ko min mbinndi fof ina heewi yahde. Nanallaaji ɗi ina kollita wonnde renndo ngo ina sokli ɗum no feewi. To bannge pelle ɗe, wasiya am ko leñol ngol ina sokli joofaneede, anndineede hoyre mum mbele ina yiytoo heen hoyre mum. Renndo men ina foti wuurde. Nayi njardii laaceeje! Fulɓe mbayliima, e nder Senegaal, e Burkinaa e Muritani. Ina himmiri min anndinde yimɓe ɓe taariik mum en. Anndinde yimɓe ɓe diine o. Pinal men ina abbii e diine. Leñol ngol yo anndine diine o, yo naŋto heen. Ɓe ñemtina yimɓe maɓɓe, mbaasen wonde abbotooɓe. So en ngonii abbotooɓe, en kalkoto.
On njaaraama.
Jokkondiral Mammadu Maamuudu Baal
