Noddinaadu ko cinkal ɓurngal yooɗde e diine lislaam gila nde fuɗɗii haa nde yimɓe ummitinaa ñalnde darnde kala. Ngam noddude juulɓe yo ngar juulde ko kumpital wonande jebbiliiɓe. Ina laatii ko ɗum sunna, ngam jojjannde jamaaji wonande jebbiliiɓe e dental e ko wonaa ɗuum tan. Ina ɓuri yiɗeede e oon laatiiɗo malaaɗo he dow leydi, sibu oon maa seedtano mo janngo ñalnde darnde.
E fawaade e jangtooje iwɗe e tedduɗo oo, woni nulaaɗo Alla (JKM) e ko arata ɗoo koo :
– Hono gaa Baraay bun Aaribi : nulaaɗo Alla (JKM) wiyi : “tigi ne Alla e maleykaaji mum ina njuula e gorol njuulu gadanol e noddinoongo, ina yaafee fodde njuuteendi sawtowol makko e nanɗo goongɗinɗo ɗum, e iwde e ko hecciɗi e ko yoori fof, ina woodani mo « njoɓdi » yeru hono ɓeen juulduɓe e makko ». (naniraa ɗum ko Ahmadu e Nisaayi e tuugnorde sellunde).
LAAWƊINGOL NODDINGOL
Hono gaa Abii Dardaayi wiyi “mi nanii nulaaɗo Alla (JKM) ina wiya “worɓe ɗiɗo walla tato ndaroo ina njuula, tawa alaa e maɓɓe noddinɗo walla ndarnaani njuulu so wonaa ko seyɗaani mooltee mum en”.
Ibnu Umar laatiima ina wiya: laatiima jebbiliiɓe (juulɓe) ndentatno ngona e sabbaade njuulu alaa noddinoowo hay gooto, ñalawma gooto ɓe kaaldi hakkunde maɓɓe e dow ɗuum, yoga e maɓɓe mbiyi : ƴettee hulnde hono hulnde annasaar en noddiren juulooɓe woɗɓe, walla hono allaadu yahuudu en, Umar wiyi : en ƴeewataa neɗɗo tan nodda juulooɓe. Nde nulaaɗo (JKM) nani tan, o wiyi : “eeyhey maa Bilaali, ummo noddu njuulu. » naniraa ɗum ko Bukhaariyyu.
Kono ko Abdullaay bun Sayiid bun Abdi Rabbihi janngini juulɓe ɓee konnguɗi jowitiiɗi e noddingol, ngam nde nulaaɗo añi noddirgol iwde e hulnde annasaar en, o yamiri Bilaali yo noddin, ndeen Bilaali janngaani konnguɗi noddinaandu. Ko kanko Abdullaay bun Sayiid, e ballal Alla toowɗo lonngini mo konnguɗi noddinaandu, caggal ɗuum o qirlii o wiyi, on ngarataa mi tinndina on ko ɓuri moƴƴude e noddirde hulnde annasaar en. Ɓe mbiyi : Eey. O wiyi so aɗa noddina mbiyaa :
— ALLAAH ƁURI MAWNUDE, ALLAAH ƁURI MAWNUDE,
— MIƊO SEEDOO DEWETEEƊO ALAA SO WONAA ALLAAH,
MIƊO SEEDOO DEWETEEƊO ALAA SO WONAA ALLAAH.
— MIƊO SEEDOO MOHAMMADU KO NELAAƊO ALLAAH,
— MIƊO SEEDOO MOHAMMADU kO NULAAƊO ALLAAH,
— NGAREE JUULDE, NGAREE JUULDE,
— NGAREE MALAL NGAREE MALAL,
— ALLAAH ƁURI MAWNUDE, DEWETEEƊO ALAA SO WONAA ALLAAH.
KO YOWITII E JUULGOL SUBAKA
Kaŋko noddinoowo oo, so o ɓennii “ngaree malal”, o rewnata heen ko “juulde ɓuri ɗoyngol”, “juulde ɓuri ɗoyngol”, laabi ɗiɗi. o sakkitoro “deweteeɗo alaa so wonaa Alla”.
KO LAAWƊINA E NODDINOOWO
Nde o laatotoo wonde juulɗo, gorko jontuɗo, joom hakkille, celluɗo.
Ina yiɗaa e nanɗo noddinaandu nduu nde reftata e noddinaandu nduu, kono, so noddinoowo o wiyii “ngaree juulde” laabi ɗiɗi, kanko deftoowo heen oo, o wiyata ko “feere alaa, doole ngalaa, so wonaa Alla. So oon wiyi kadi “ngaree malal”, “ngaree malal”, kanko keɗtiiɗo oo kadi o jokkat e wiyde “feere alaa doole ngalaa so wonaa Alla”. So noddinoowo e laawol ɗiɗmol “Alla ɓuri mawnude”, o reftat heen no oon wiyiri nii, so noddinoowo o wiyii “deweteeɗo alaa so wonaa Alla”, kanko o wiya e ɓernde makko “gooto mo alaa denndidiiɗo, ina woodani mo laamu e jettooje, kanko huunde fof o mo hattani”.
NGUURNUGOL NJUULU:
ALLA ƁURI MAWNUDE ALLA ƁURI MAWNUDE,
MIƊO SEEDOO DEWETEEƊO ALAA SO WONAA ALLA,
MIƊO SEEDOO. MOHAMMADU KO NULAAƊO ALLA,
NGAREE JUULDE, NGAREE MALAL,
JUULDE DARNAAMA, JUULDE DARNAAMA.
ALLA ƁURI MAWNUDE ALLA ƁURI MAWNUDE, DEWETEEƊO ALAA SO WONAA ALLA.
Caggal ɗiiɗoo konnguɗi noddinoowo, ina toon ñaagunde (duwaawu) baɗɗo nafoore ina ɓuri yiɗeede e juulɗo nde huñotoo ndeen ɗoon ñaagunde, nde o wiyata caggal nde noddinoowo oo joofni ko noddatnoo kanko noddinɗo oo e keɗtinooɗo baawɗo ñaagunde ndee, o wiya “Alla joom ɗiiɗoo barkinɗi, e njuulu ndariingu, hokku Mohammadu cellal e ɓural, mbittanaa mo nokku yettorde nde podanno-ɗaa mo”. Nulaaɗo Alla (JKM) wiyi “so tawii juulɗo waɗii oo ɗoo duwaawu tuma nde noddinɗo joofni, daganiima mo tefoore am ñalnde darnde”.
Tesko-ɗen enen juulɓe, ɗee geɗe diine fof ina ngaaɓnoo huutoreede e ɗemɗe men nehniije ɗee, tawa wonaa Arab, fof foti to Alla ceniiɗo toowɗo oo.
Alla kay wiyi ko ndewee kam, ko miin woni Alla gooto mo alaa denndidiiɗo, Mohammadu ko nulaaɗo Alla. Omo nana kala ɗemngal ko moƴƴi heen, e ko boni heen, etee omo jaɓana juulɗo kala ɗemngal ngal ñaagorii mo, walla so o añii kadi o salonoo ɗum, ngam ko kanko woni golloowo kala ko welaa.
SARƊIYEEJI NJUULU
1. E dow kellifaaɗo hono oon jiɗɗo njuulu nde o reenata sarɗiyeeji garooji ɗi :
Ko laaɓal soɓe ɗuum ina renndini lootngal e salligi. Oon neɗɗo so tawi jolii wonande mo gootel e baɗɗiiɗi lootngal ko adii nde o fayata e njuulu, oon neɗɗo jolii wonande gootel e bonnooji salligi ko adii nde o fayata e njuulu, ina waɗɗii e makko lootaade e nder fiyaaku gadano oo, e fiyaaku ɗiɗmo oo.
2. Laaɓal ɓalndu e comci e nokku iwde e soɓeeji luutondirɗi ko wayi no, sanngara e coofe, e ngantu fawaade e geɗe ɓutte ɗe moƴƴaani, e ngeɗon cewkon, ɗuum ko gila e fuɗɗoode njuulu haa feewde e wattannde, so tawii laatiima siftoraama wonande tuundi ndi o mo hattani momtude ɗum, yo o momtu ɗum. Kono so tawii laatiima ina hawraa wonande mo walla o hattanaani ittude ɗum ngam waasde ndiyam, oon ɗoon neɗɗo ina wondi e ngantu, o jokkat juuldude e soɓe makko tan, njuulu makko ina selli.
EGGUGOL HUCCITIRDE NJUULU
Ina waɗɗii e nɗɗo juuloowo nde huccitta hedde (KAABA) gila e puɗɗogol njuulu e haa nde o gasni iwde e ɗuum fof. Oon mo laatii gonɗo e nokku tee o anndaa hol to huccitirde heedi, o dañaani kadi holloowo mo kanko oon, o tiiɗnoto tan o juula feewde e senngo no o yiyiri ko toon woni huccitirde fof, ina sellani mo.
Suurde won e terɗe makko haa teeŋti e njogoram makko e ko ɓadi ɗum fof. Terɗe gorko baɗɗiiɗe e mum suurde e nder njuulu, ɗuum ko hakkunde wuddu e koppi. Kono debbo ina waɗɗii e mum suurde, so ina juula, ɓalndu mum fof haa heddoo yeso ngoo e newe juuɗe ɗee. Jooni noon aan juulɗo gorko e juulɗo debbo e caggal tigi nde nganndu-ɗaa sarɗiyeeji njuulu, yaama mi hollit maa tigi so welii Alla toowɗo oo, jubbannde wonande ma, siiwtaannde faayodinnde himmunde faande e waktuuji juulɗeele joy e lime jowitiiɗe e darɗe mum e fiyakuuji mum e kumpitte goɗɗe ɗe ɗum heerorii, miɗo yiɗi nde naatantaa e anndude ɗum ɗoo no moƴƴiri.
JUULƊEELE JOY
Juulɗeele joy (5) pawiiɗe e dow kala kellifaaɗo, ɗeen ngoni ɗeeɗoo: 1 tiisubaar, 2 takkusaan, 3 futuro 4 geeƴe 5 subaka.
(A) Njuulu cuɓaangu, ɗum firti tigi ne ina woodani juuloowo njuulu cuɓtaangu no o waɗirta kala feccere iwde e mum, ɗum woni naafle ngardiin.
(B) Waktu pawiiɗo : ɗum ko waktu mo Alla waɗɗini e dow kala juulɗo, so yontii ɓuri moƴƴude ko waɗde ɗoon e ɗoon. Ina haɗaa e dow juulɗo gorko e juulɗo debbo nde waɗata njuulu makko feewde e mum. e ina laatonoo mo bakkaat e soɓe, so o waɗii ɗum ɗoon so wonaa tawa ina laatoo ko o jom ngantu.
NJUULU TIISUBAAR
Waktu mum yonata ko toowgol naange guuragol mum seeɗa iwde naange e hoore feewde e senngo hirnaange e feewde e kala huunde nde mbeelu mum fotata e mum. Waktu mum pawiiɗo oo ko tuggi kala nde huunde fof mbeelu mum foti e mum fayi mutal naange. Lime mum kañum ko darɗe nay. annoyoo:
Jibril muusaa Joob
