Suudu Dabbenaaɓe, to diiwaan Ngiril, fiilii Elimaan mum sappoe go’aɓo to wuro Burguduuna ñalnde 3 siilo 2026. Fiilaa ko biyeteeɗo Siley Mammadu Bodel Bah. O fiilaa ko e Burguduuna ɗo o daasi mbootu makko, o hoɗi ɗoo.
Ko adii ɗuum, fotde lebbi jonɗi maa mbiyen hitaande timmunde, ñaam alaa, yar alaa, fooftere alaa, alaa ko haali ɗoyngol hakkunde Kebenaaɓe Galle Bukari ƴamreteeɓe lefol, Sihsihɓe Mboolo fiilooɓe Elimaan, Safalɓe-fulɓe, halfinaaɓe tirngo tabalde kala lawake piilaaɗo e cuuɗi Yirlaaɓe keddiiɗi potɗi teddinireede kewu nguu ko adii nde ñalawma oo yettotoo.
E ngol noon, e no mbiyri, coppule keewaani nde tawnoo cuuɗi nay Yirlaaɓe Jeeri ɗii fof( Dabbenaaɓe, Mboolonaaɓe, Maalmaalɓe e Jaanaŋkooɓe) ena kawri e Siley Mammadu Bodel Bah cuɓaaɗo oo .
To bannge golle piilungal ngal, udditiraa ko quraana, haala Geno ceniika. Meer ngalluure Hijjaaji rewni heen bismaango. Kaŋko fof e wonde capaato, o haali ko e Pulaar ngam anndinde Siley Mammadu Bodel piileteeɗo hannde elimaan oo, fiilantee ko Falnde Mbaañ fof. Nde o rowi, ƴetti konngi ko Meer Ñaabina hono Alhajji Mammadu Siidi e Dipitee Baabooy Kebe, gooto kebenaaɓe Galle Bukari.
mawɗo tirooɓe tabalde Elimaan Dabbe
Nde konnguɗi ɗii njoofi, kebenaaɓe galle Bukari njaltini lefol ena winndaa « Elimaan Dabbe », wutte, paɗe mukke, tengaade e sawru kaana, totti mawɗo Sihsihɓe Mboolo ngam fiilde elimaan oo. Ko ɗoon Bookar Sek, gawlo gummoriiɗo Mogo Tafsiiru Balla lotti daande, jaggi e asko Dabbenaaɓe ngam anndinde wonde elimaan dabbenaaɓe sappo e go’aɓo fillaa hannde e nder Burguduuna. O nattii haŋkadi Siley ɓolo, o wontii Elimaan Siley Mammadu Aamadu Aali Siidi Siley Hammee Maalik Jibel.
Sagataaɓe cajjitii mo, njolni mo e werlaa. Awluɓe, kelle e kuljinaali e taballeeji ndewi e makko haa galle makko. Jamma oo, ko noon hiirdaa haa pecce jamma. Haŋkadi Elimaan Siley Mammadu Bodel Bah naatii e daartol Dabbenaaɓe, jeytaama e doggol lawakooɓe mumen fiilanooɓe. Ɓeen ngoni ɓee ɗoo :
- Elimaan Usmaan Sammba Usmaan Bah
- Elimaan Mammadu Aamadu Maalik lollirɗo Mammadel Aamina
- Elimaan Siley Bookar Moodi ganndiraaɗo Gawlel
- Elimaan Muusaa Yero Demmba
- Elimaan Aamadu Mammadu Aali lollirɗo Bodel
- Elimaan Hammadi Mammadu Hammaat Ifraa lollirɗo Hammel Boybu (fiilaama laabi 2)
- Elimaan Hammadi Siley Sammba
- Elimaan Hammadi Bees Demmba
- Elimaan Hammaat Siley Aali
- Elimaan Siley Maamuudu Siley
- Elimaan Siley Mammadu Bodel, piileteeɗo hannde oo
Piilungal ngal ena yahdi e seremelleeji keewɗi, mawɗi gila e tirngo tabalde ngoo, lahal ngal, nguru holsere tirdeteende ndee, juri gummotooɗi e nguru nguu kaɓɓoyoo e tigilde jooɗorde les ndee, sirluuji baɗeteeɗi nder heen haa e fotɓe tirde tabalde ndee. Ɗiin sirluuji, keerorii ɗi ko safalɓe Yirlaaɓe Jeeri, taaniraaɓe Ganna e gardagol Aamadu Saajo Sih e Mammadu Lamiin Bookar Ayye Sih. E no wiyde ɓe mbiyri, ɓe ɓamdii e tirngo taballeeji lawakooɓe Yirlaaɓe Jeeri gila e hitaande 1911. Ko oon sahaa woni nde Boɓoral fusi. Ko e oon sahaa kadi woni ciñcugol wuro Ñaabina. To bannge tiratnooɓe tabalde ɓee, njontanoo e oon sahaa ko Sammba Arsiida e Demmba Arsiida e Siley Aamel Kayta.
Hade piilungal ngal noon yontude, Duɗal Pulaar Burguduuna waɗii ko weɗɗaa e gardagol Ceerno Abdul Kadeer Aan mo Beelinaaɓe, wuro Muuminiina e Maamuudu Bah lollirɗo Dooro Kudiyel mo Lugge Saybooɓe, gural Abuu Aamadu Joop, diiri Yurmeende Bah. Ngal waɗii bismaango welngo, yurminiingo feewde e hoɗɓe arɓe ɓee kono kadi ngal waɗanii Elimaan Siley Mammadu Bodel jaaroore fattamlamre.
Gaagaa tirooɓe ɓee, won gorko gooto mo darnde mum seedtini e nder keewu hee ena wiyee Aamadu Buubu Maliyel Soh, ena jeyaa Ñaabina. Alla anndi martaba mo o jogii kono darnde ndee famɗaani e nder ko waɗetee koo
Mbiyen tan piilungal Dabbenaaɓe waɗii faayiida. Jamaanu keewngu, keewngu doole nootitiima heen. Tuggude e Dabbe, Haymedaat, Mbaañ, Ñaabina, Feeralla, Njaawaldi Ɓulli, Njaawaldi Mawngo, Njaawaldi Seŋketeeɓe, Tampi-daroo, Gurel Cooga, Murtogal Gaar, Aali Baydi, Mbotto, Aateen, Cilaa, Mbakdi, Beelel Gawde, Lewe Hebbiya, Gurel Sele, Buubu Aawdi, Gurel Birayma, Bagodin, Fonndu, Deebee Duɓɓel, Mbahe, Daawalel, Wuro Maalum(Badde Cowe), Rufi Aawdi, Wenndiŋ, Dabbano e Woolumaaji, alaa heen heddiingo.
Toɓɓe daartiyaŋkooɓe
Diiwaan Ngiril woniri, rewo maayo e worgo maayo, ko hakkunde diiwanuuji Hebbiya e Laaw. Hoɗɓe e nokku oo mbiyetee ko yirlaaɓe. Kono diiwaan oo e hoore mum iwiyetee ko Ngiril. Ngiril waɗi ko cuuɗi nay :
- Yirlaaɓe Jeeri
- Yirlaaɓe Alla-yiɗi
- Pete
- Penenjuru (dewol yirlaaɓe)
Yirlaaɓe Jeeri ne mbaɗi ko pooye nay walla kinɗe nay :
- Dabbenaaɓe
- Maalmaalɓe
- Mboolonaaɓe
- Jaanaŋkooɓe
Elimaan Dabbenaaɓe ko Bahbaho, jooɗotoo ko Burguduuna. Elimaan Maalmaalɓe ko bahbaho, jooɗotoo ko Ñaabina. Elimaan Mboolonaaɓe ko Caamo, jooɗotoo ko Haymedaat. Laam-jaan ko Dehdeho, jooɗotoo ko Dabbe.
Ɗii ɗoo leppi fof noon ngoni ko e les njiimaandi Arɗo Ngiril. Oon ne ko Bahbaho wonata kadi fiiletee ko e wuro Jammel Siree, bannge rewo Jonngi e Cikkitte.
Tesko-ɗen tan ena woodi hoɗɓe e nder wuro Dabbe, mbiyetee ko Dabbenaaɓe. Ena woodi kadi askitintooɓe e fooyre walla e hinnde Dabbenaaɓe, ɓeen ne kadi mbiyetee ko Dabbenaaɓe. Askitintooɓe e hinnde walla e fooyre Dabbenaaɓe ena tawee e nder ɗee ɗoo gure : wuro Dabbe, Haymedaat, Ñaabina, Njaawaldi Ɓulli, Burguduuna, Murtogal Gaar, Gurel Cooga, Tampi-daroo, Mbaañ e Mbahe(seeɗa).
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
