Koolal nayaɓol Aadaaji e Faggude Ngaynaaka yuɓɓinaa, no aadoranoo nii, ko Gural. Ngol udditi ko ñalnde aljumaa 16 siilo, ngol uddi ko ñalnde aset 17 siilo 2026. Tiitoonde maggol hikka yowitii ko he lijjitiwal dowri e kesam-hesaagu ngaynaaka.
Koolol nayaɓol Aadaaji e Faggudu Ngaynaaka to Gural : hikka ko lijjitiwal Koolal nayaɓol Aadaaji e Faggude Ngaynaaka yuɓɓinaa, no aadoranoo nii, ko Gural. Ngol udditi ko ñalnde aljumaa 16 siilo, ngol uddi ko ñalnde aset 17 siilo 2026. Tiitoonde maggol hikka yowitii ko he lijjitiwal dowri e kesam-hesaagu ngaynaaka. Ko Ganniiru Nagge Gural nduu tammbii koolol ngol. Faandaare maggol ko ƴellitde ngalu pinal e faggudu e taariindi nokkuuji dowri Muritani. Koolol ngol ko fartaŋŋe ƴellitde ndonaandi ngaynaaka e tiiɗtingol nguurdiigu.
Gural ko wuro fulɓewonngo kilooji 5 hirnaange worgo Eeleega laamorgo diiwal Barakna, lollirngo Weendu mum, Weendu Eeleega; nokku ngaynaaka duumiika nayi e gelooɗi. Ko nokku naatnaatondiral leƴƴi diiwal ngal. Koolol hikka ngol udditiri ko konngol diisneteeɗo jaagordu pinal, teeŋtinɗo nafoore koolol ngol to bannge siftinde aadaaji men ɓooyɗi, haa teeŋti e nafoore to bannge faggudu e renndo. Hade makko, ko Aamadu Demmba Bah, coso e jokkorgal Koolol ngol, kollitɗo yiɗde yaajtinde ngol he diiwal kala, e konngol Siidi Ahmed wul Buuh meer Eeleega e garanɗo laylaytol Ganniije keeriiɗe. Ɓee fof kaali ko yeeso Perfee e jooɗaniiɗo WWaali Barakna. Hoohooɓe teskinɓe kadi ine tawaa : Haadiya Kan gonnooɗo Hooreejo Galle ganniiji Muritani, e Bah Usmaan gardiiɗo kuftodinɗo Maaden Muritani, e fiilaaɓe yonɓe diiwal ngal, e hoohooɓe aada. Kono kadi e yimɓe heewɓe, haa teeŋti e sukaaɓe e rewɓe sinkoriiɓe cosaan pulaagu.
Nde ɗuum yawti huccanaa ko njillu mahdi Ganniiru nduu hade jeeɓoygol kaake resordu nagge fulfule huccaneede. Ñalnde aset 17 siilo ndee jeewte ɗiɗi njuɓɓinaama, ɗe haralleeɓe humpitiiɓe njeewti ɗum en. Heen wootere ko he Pulaar ɓennduɗo, ndeya ko he aarabeere lasliire. Ɓe njeewti ko faati e naatnaattondiral ɓooyngal leƴƴi koɗɗi he nokku hee, hono Safalɓe Barakna, Halayɓe e Fulɓe aynaaɓe.
Leƴƴi dennduɗi daartol, ɗi lislaam e jiidigal cañi hakkunde mum ɓiyngu yummaagu ɓooyngu. E wiyde Habiibulla wul Hayballa, ko ngal ɗoo ñootondiral woni sirlu caabiiɗo cuɓagol Eeleega ngam sosde Ndenndaandi Lislam Muritani e hitaande1958. Ko noon kadi Al Murtada wul Muhammed Esfaag teeŋtiniri haala ɓennuka kaa, o siftini jime yimiyanke lolluɗo biyeteeɗo wul Mekiyin, ɗo yaltinta enɗam tiiɗɗam ngonɗam hakkunde safalɓe e Halayɓe Ɓoggee.
Dr Hadiya Kan mo innde mum waawaa seernde e Ganniiru, e tokara mum karallo geɗe dowri, njeewtii no moƴƴi he pulaar labaaɗo, ɓe teeŋtini nafoore aadaaji rewrude e tinndi hakkunde fulɓe e nayi, e sirruuji e cuuɗiindi ngonndi ɗoon. Lijjitiwal dowri Sagataaɓe ɗiɗo jannguɓe, wiyeteeɓe Ibraahiima Bah e Muusaa Bah, kam enne kollitii yimɓe ɓee humpito mum en, ɓe kirjini sukaaɓe ɓee nde tiidantoo lijjande koye mum en golle (ko anndiraa antamporonariyaa), sompude lijjitirɗe mum en ɗe keerorii. Defte Pulaar Rewi e jeewte ɗee ko dokkugol almuɓɓe janngooɓe Pulaar seedanteeje. Defte keewɗe taro e hiisa e celluka e nokɓetiwal ine mbejaa ɗoon.
Yimɓe heewɓe, yiɗɓe humpitaade ko woni e ɗee defte pulaar kese pul, keɓii ɗoon humpito e hunuko Aamadu Dulo Soh, jannginoowo pulaar, ko faati e duɗe jarriborɗe ɗemngal ngal udditaaɗe e huunde e ekkolaaji leydi ndii. Ballal koppe rewɓe Koolol ngol wonanii rewɓe Gural e woɗɓe ummoriiɓe Ɓoggee e Baabaaɓe, ngam hollitde e yeeyde geɗe ɗe peewni. Ine jeyaa heen Fedde rewɓe Haayre Golleere, Fedde ballondiral rewɓe Beeli Uurɗi, e goɗɗe, gollotooɗe kam en fof he peewnugol e njeeygu geɗe ummiiɗe e kosam. Ndeke Koolol ganniiru Gural, ko fartaŋŋe mawɗo karwital e gostondiral e nguurdiigu moƴƴu, paatungal e ƴellitaare renndo e faggudu dowri, teeŋtinoowal ƴellitaare nagge fulfule.
Bookara Aamadu Bah
Konngol Jokkorɗo koolol ngol
Waali tedduɗo Diisneteeɓe Jaagordu pinal tedduɓe Ardiiɓe sarwisaaji diiwal tedduɓe Bismaaɓe tedduɓe Ko teddungal mawngal e weltaare mawnde wonande mi ƴettude konngol yeeso mon he ngol ɗoo Koolol Aadaaji e Faggudu Ngaynaaka nayaɓol. Weendu Eeleega e ladde-ngaynaaka taariinde ɗum ndee, njeyaa ko e nokkuuji ngaynaaka Muritani ɓurɗi alɗude, gaddanɗi aynaaɓe, haa teeŋti e aynaaɓe nayi, hoɗde heen. So en teskiima, guralnaaɓe e yimɓe diiwal ngal ɓuri dartoraade ko golle ngaynaaka.
Ndeke, compugol Ganndiiru Nagge he Gural, haawnaaki. Ganniiru nduu maa newnu ƴellitgol denndaangal aadaaji ɓooyɗi paatuɗi e nagge fulfule. Kono kadi, maa ndu won resordu duttorɗe, ndu wallita ɓamtaare ngaynaaka nder ngonka ñiiɓal e baylagol weeyo diiwal ngal, ngonka kesa hannde kaa. Ko Ganniiru nduu jibini ngol ɗoo Koolol Aadaaji e Faggudu Ngaynaaka, duuɓi sappo hikka.
Faandaare maggol ko jokkondirde pinal, e addaaji e faggudu nder oo yonta moɗondiral pine. Anniya oo ko rokkude sukaaɓe men nangtorɗe, e yaynanaade ɗum en laawol. Faandaare koolol ngol ko ƴellitde pinal e faggudu e taariindi nokkuuji dowri Muritani. Ko alɗinde ndonaandi ngaynaaka e tiiɗtinde nguurdiigu moƴƴu rewrude e gostondiral ñeeñal-golle ɓooyngal, e naatnugol kesam-hesaagu e lijjitirɗe ɗe rewɓe e sukaaɓe puɗɗata. Ngol waɗanaa kadi ko aynaaɓe e remooɓe e rewɓe dowri, e sukaaɓe dariiɓe, e fitiram golleeɓe, e wiɗtooɓe e fewjooɓe e daraniiɓe pinal. Maa ngol won fartaŋŋe yettinde miijo jaajtingol koolol ngol nder diiwal ngal e ƴeewde no nokkuuji goɗɗi naatiri heen. Miɗo yetta kala wallitnooɓe puɗɗagol mahngo joɗnde ganniiru nduu, diidaandu gila 31 bowte 2022.
En njejjitaani eɓɓaande FAJR nde Jooɗordu Farayse he Muritani, kam e eɓɓaande Kore nde Dental Orop, wallitɓe e juɓɓingol kooli tati gadani ɗii. Mi yettii tawtoraaɓe ɗoo hannde ɓee kaaɗdi njettor, ummoriiɓe diiwe goɗɗe leydi ndii (Tarasa, Asaaba, Gidimaka), ummoriiɓe Senegaal, haa teeŋti noon e laamu diiwal ngal, e Jaagordu pinal sabu ballal mum en, e huufo mum en duumiingo. On njaaraama.
