So Afrik na yiɗi ɓamtaade, alaa e sago huutoroo ɗemɗe mum. Huunde e jannguɓe Afriknaaɓe njooɗodiima Ndakaaru ñalnde 20 e 21 mee 2011 ngam yeewtude ko fayti e jotondiral hakkunde ɗemngal e ɓamtaare, Tiitoonde pottital ngal ko “Pinal e ƴellitaare”. Ɓe kawrii e oo ɗoo teskuya “so Afrik na yiɗi ɓamtaade, alaa e sago huutoroo ɗemɗe mum”. E wiyde Aadama Samaseku, meeɗnooɗo wonde jaagorɗo jaŋde to Mali, gooto e hoohooɓe UNESCO, “So duunde men ndee ina yiɗi ƴellitaade alaa e sago nde rewra e ɗemɗe mayre”.
E miijo makko eɗen poti artude e lasliiji men ngam mahde biyleydaagu kesu tuugiingu e demokaraasi nder dowlaaji men. Ɗum ɗoon noon gasataa gaa gaa en ceertaani e kalfaandi hakkille, gaa gaa waklitere to bannge pinal waɗaani. E adgad wiyde makko “oon ekkol ɗo ɗemɗe men kaaletaake wonaa mo men. Ndiin njuɓɓudi laamu kuutortoondi Farayse, Engele, Español wona ndi men”. Duunde ndee ina foti naatande ƴellitgol ɗemɗe Afrik, waɗta ɗe ɗemɗe gollal, kuutorteeɗe e fannuuji nguurndam kala, tawa noon ko e yeeso timmondirde e ɗemɗe ɗe dowlaaji ɗii kuutortoo hannde ɗee. “Ɗemde ɗee ngoni ngooroondi pinal men, kuutorɗe mahgol ganndal”.
Wonande Aminata Taraawore, ɗemngal woni yumma fof. So “en en kuutoriima ɗemɗe men, en tuugiima e paarnordi men ɗi yimɓe men ngoowi ɗi, ko ndeen mbaawaten hirjinde ɓе, ɓе njeytoree e ko yehetee kala”.
