Doron (Drone) – Ndiwoowa ka alaa dognoowo

Kam fof hannde e heewde nafoore, diwooje ɗe ngalaa dognoowo ina kulaa kadi sanne. Ɗee laaɗe inniraaɗe “doron” – drones – ina kaawi heewɓe. Alaa-e-sago noon. Ko nanndo piirowal ngal dognoowo ɗum wonaani he mum. He duuɓi capanɗe ɓennuɗe ɗii, biyanooɗo ɗuum ina woodi fof yeddat. Hay sinno ɗi keewi huutoreede ko to bannge konuyankaagal, aɗi keewi nafoore to bannge nguurndam fof, ko ina tolnoo hannde e duuɓi sappo ŋaddet (hedde hitaande 2010 tan).

Yahranoo ɗo adan ɗoo ko feewnande sukaaɓe ko pijiri, kono ɗum sariima haa waɗtii huutoreede he kala jookili nguurndam : faabaade yimɓe, hanndaade cumu, jaayndiyankaagal, ndema, ngaynaaka, awo, ekn.

Nde wonnoo « doron » hannde ko kuutorgal kimmungal, ina waɗɗii en faamde no ngal siforii, firo maggal, no o feŋtiraa, no o tafiraa, no o fotata, « doronaaji » koninkooɓe e wurankooji, holi ko ɗi mbaawi waɗde, nafooje majji, no jiɗɗo dognude « doron » janngirta ɗum. Maa en mbaɗtindoro hollirde jelooɗe « doronaaji » ɓurɗi yaajde.

Firo doron

Eɗen nganndi ko mbiyaten laana ndwoowa, maa piirowal (no Fulɓe Aadamawa inniri ɗum). So eɗen cifoo laana ndiwoowa mbiyaten ko « masiŋ ɓurɗo henndu weeyo teddude diwoowo, dilloowo nder atmosfeer e ballal motoraaji jiilnooji biifi walla jerƴooji, baawɗo deeƴde nder weeyo. Ɗum wiyetee « aeronef » woni masiŋ diwoowo. Timmata « avion » ko maa jogoo dognoowo.

« Doron » noon ina wiyee kadi he Engeleere « UAV » (Unmanned Aerial Vehicle – Masiŋ weeyo mo alaa dognoowo nder mum, alaa jolɓe he mum). Ndeke « doron » wonaa « avion ». Kono ko masiŋ weeyo mo jiiloowo ɗum woɗɗi to woni, kono « doron » ina jogoo hoore mum kam tan.

Helmere « drone » ndee  ummii ko he Engeleere « drone bee » woni ñaakol gorol ngol fiɗataa, nafoore mum tan ko leldaade e ñaakol dewol laamingol ngol. Hawraama hannde ɗum firata ko « masiŋ weeyo maa deegoowo maa kayoowo tawa alaa gonɗo heen ».

Ngel masiŋel noon ina heewi inɗe kuutortooɗe, fawotoo tan ko he nokku e ɗemngal kaaloowo oo. Ina wiyee :

• • UAV (Unmanned Aerial Vehicle) – masiŋ weeyo mo alaa dognoowo.
• • Aéronef télépiloté – masiŋ weeyo mo dognoowo woɗɗi ɗum.
• • Drone civil / militaire – Doron wuranke maa konuyanke
• • Mini-drone (usage grand public)  – Doronel tokosel.

Holi no doron feŋtiraa ?

Adii enndude tafde « doron » ko Farasenaajo biyeteeɗo Max Boucher (Maksa Buushee) guurnooɗo (1879-1929). Ko o kapiteen konu Farayse o wonnoo, karallo dognugol / diwnugol laaɗe diwooje. Miijo diwnude piirowal tawa hay gooto alaa he mum arani mo ñalnde 2 morso (suliyee) 1917. O tafi laanel makko ngel teddeendi kilooji 500 (hannde wiyatee ko wooroo). Laanel ngel diwi yahi nder weeyo ko ina tolnoo e pooɗteeki 1 000 meeteer.

He oon tuma, leyɗeele doolnuɗe tawi ina njiyloo no keɓiri kabri añɓe mum en tawa nelaaɗe yimɓe nder piirooje mum en. Ndeke, feŋti miijo doronaaji ko konunkooɓe ko adii aɗum saroo nder jookli nguurndam yimɓe fof. Ko hedde kitaale 2010 doronaaji puɗɗii hankadi huutoreede he kala nguurndam. Haa teeŋti noon waɗde nate dow feewde les ɗe jaayndiyankooɓe e haralleeɓe nganndiin-leydi ɓuri waawde huutoraade.

Holi mbaydi ƴiyal doron ?

He ndaɓɓa, tafngo doron ina feƴtoo he ceŋɗe tati :

• • Ƴiyal doron kaa. woni mbaydi njiyniinndi masiŋ oo, o juuta maa o raɓɓiɗa, o yaaja maa o faaɗa, o waɗa biifi maa takke… o waɗa juuɗe maa alaa : so o waɗii juuɗe tati o wiyee “tirikopteer, juuɗe nay ko “kuwadirikopteer”; juuɗa jeegom wiyee “heksaakopteer”…
• Doron heewi feewnireede ko ko hoyi. Ina wona koymet, maa gaaraaji Karbon hay nih leɗɗe. Ɗum fawii ko e nafoore doron yiɗaa yo addu.
• • Masiŋ jerƴoowo doron kaa. Alaa-e-sago doron jogoo masiŋ jerƴoowo haa waawa dillude e leydi e he weeyo. Masiŋ oo ko « motoor » e bifirɗi mum e ko reenata yaawo doron kaa e «batiraaji » dokkooji yiite.
• • Horo diwngo ngoo. Nafoore hoore diwngo ngoo ko reende masiŋ jerƴoowo oo tawa toppitiiɗo gonɗo e leydi oo ina waawa nawde doron kaa no yiɗiri nih. Ko horo diwngo woni ngaanndi doron kaa fof.
• •Kuɓɓam doronaaji. Ina waɗi doronaaji mbaɗetee ko kuɓɓam « keroseen » (hono baɗateeɗo e piirooje oo) ; goɗɗi ko yiite nawata ɗum en, ɗiin noon ina ngara haa njettoo tawa dille mum en nanaaka.

Tagoodi doron

Mawnugol maa pamɗugol doron fawii ko e ko yiɗaa huutoreede koo. Njuuteendi doron ina wona 40 cm maa 50 cm (feƴtere meeteer) haa meeteer. Teddeendi ndii yaha e garamuuji 250 (250 g) haa 25 kg. Nguurndam doron so diwii ina wona hojomaaji maa tolnoo e waktuuji 40. He hitaande 2014, Amerikinaaɓe ndiwnii doron nder atmosfeer (X-37B), o woni toon fotde lebbi 22 omo wanngoo nder weeyo.

Doronaaji wurankooji (siwil)

Ngal natal gese demaaɗe ko ñetti ɗum en. Ndeke doron ina huutoree tigi to banngeeji keewɗi ceertuɗi  ko wayi no sinemaa, telwisoŋaaji, sarde puudaar he gese ndema, taariindi, maaje e beeli, limoore kullon wuro e ladde, ekn. Haralleeɓe doronaaji inan njiyloo huutoraade kon laakon to rimdude huunde nawana goɗɗo : ɓatakeeji, ñaamirɗe naweteeɗe.

Doronaaji konuyankaagal

Miijaade haɓtororaade doronaaji nder kareeli e golwole jolii gila he wolde adunaare adannde. Doronaaji kuutoraama he ɗee golwole teeminannde 20siire. Yeru mum ko Wolde Koree, Wiyetnaam, Irak, Afganistaan, Yugoslawia, ekn. Doron ɓuri famɗude fere e tanaa sabi soklaani dognoowo, soklaani kadi neldude soofaaji nder nokkuuji goɗɗuɗi kadi mettuɗi yahde. Ina saɗi hannde yiyde leydi ndi alaa doronaaji nder konu mum.

En njiyii he kareeli hakkunde heen bannge Amerik e Israayiila e oya bannge Iraan, doronaaji kuutoraama banngeeji ɗii fof. Ɗi ndimnda « bommbooje », njaha haa tiima e wuro, galle maa suudu, cammina toon bommbooje majji.

Mbaawka doronaaji hannde

Doronaaji hannde ina kattani gollaade ko heewi, ko neɗɗo meho waawaa gollaade. Yeru mum ko :

• – Doronaaji ina mbaawi yettaade tooweeki diwngo fotde 4 000 meeteer, hay sinno ki heewi dotteede ko e 120 meeteer.
• – Nguurndam doron ina yaha haa waktuuji 40 nder weeyo, juuraaki yarnaaka kuɓɓam ndeelam maa yiite.
• – Yaawo doron ina waawi yettaade waktu fof kilooji 375 (375 km/waktu). Ina fota e yaawo won ɗeen piirooje tokoose yaawo.
• Gaa gaa kuutore ɗe kaal-ɗen dow ɗee, doronaaji ina keewi nafoore to :
• – natde (foto) ko metti yettaade (dunli cukkuɗi, cumu, dow kaaƴe, maaje e beeli, ekn).
• – reende kisal : kisal keeri, yiylaade majjuɓe maa bonnooɓe.
• – rimdude « kameraaji », doronaaji ina mballa tigi Jaayndiyankooɓe, e wallifitooɓe « filmuuji », e remooɓe e aynaaɓe.

Holi potɗo yiilde doroona ?

Hannde oo, heewɓe ina kuutoroo doronaaji he mbaydi kesiri haa nih dognude doron wontii meccal. Jeeyirɗe keewɗe hannde ina njeeya doronaaji.

Kono mbele janngude no doron yiilirtee ina weeɓi ? Ko goonga saɗtaani hay dara. Kono alaa-e-sago kam janngee. So neɗɗo ina yiɗi soodde doron ngam huutoraade ɗum he keeriinde mum, yo o adora tawo ƴeewde tokooso (mini-dorone). Nde wonnoo ina famɗi, ina waawi huutoreede hay nder huɓeere. Adotoo janngeede fof ko diwnude, e juurnude, diwirde caggal, e diwirde yeeso, selde wayla tiinde.

Ciftinen tan, kala naatɗo he Enternet maa yiy toon dente diwnooɓe doronaaji waawɓe jannginde mo woni kala no faamrata yiilngo doron.

Kuule kuwtoragol doronaaji

Huutoraade doron ina jogii kuule ɗe leydi fof ƴefti ngam reende kisal yimɓe e nguurndam mum en. Ngam ɗuum, kala kuutortooɗo doron ina foti reende ɗee kuule :

• – Waasde diwtude tooweeki 120 meeteer. So a diwtii ɗoon, a naatii hankadi he wertaango weeyo.
• – Waasde weeyde dow nokkuuji koɗaaɗi e nokkuuji piirooje (tufɗe piirooje), weertaango weeyo haɗaango (koninkooɓe keewi ɗum jeyde), e tuddule koninkooɓe, e peewnirɗe mbaylaandi (isinaaji), ekn.
• – Waasde diwnude doron mum jamma, so wonaa tawo ko jamiraaɗo.
• – Natde maa « filmude » yimɓe tawa wonaa e jaɓgol mum en yamiroore mum en.
• – Ciftoren, kala tanaa joli heen sabi doron kaa, ko joomum sabii.
• – Doronaaji ɗi teddeendi mum en ɓuri garamuuji 800 (800 g) poti ko winnditaade haa ndokkee yamiroore nde mbaawa ɗum huutoraade no njiɗiri nih.

Holi tafooɓe doronaaji ɓurɓe lollude ?

Njeeygu doronaaji inan tan ɓeydoo ƴellitaade e heewde soodooɓe. Kono ɓurɓe dowlude ɓee ko :

• – Ardii fof ko jeloode doronaaji Shiniwaaji wiyeteende DJI. Aɓe tafa doronaaji Mavic, e Avata, e Mini e Phantom : he adune hee, doronaaji kuutorteeɗe to siwil en ko Shiniwaaji peewni heen 70%.
• – Ko heddii ko ko ameriknaaɓe e Oropnaaɓe (Farayse, Engele, Rusiya, Ukereen) e asinaaɓe hono Indo e Iraan e Pakistaan, ekn.
• – Hay so en mbaawaa waɗde doggol tafooɓe doronaaji, eɗen mbaawi wiyde kam ɗi Shinuwaaji peewni ɗii ɓuri weeɓde huutoraade.

Tesko. Won suka gooto muritaninaajo, kooninke, tafi doron haa diwi arti. So rewaama eɗen kattani tigi tafde doronaaji tawa kuutortee ko to ndema e taariindi… hay nih to bannge ndeenka maaje e keeri leydi. Ɓuri huunde fof maa soda, heen sahaaji cogguuji murtuɗi.