Ndiyam laaɓɗam :
Ardii e geɗe laaɓal ko ndiyam laaɓɗam, hol ko woni ndiyam laaɓɗam, ittojam ñaawoore soɓe, ɓamtojam taƴre haɗnoonde dewal Alla ? Ndiyam laɓɓinoojjam ko mbaydiiji ɗiɗi: 1. ko ndiyam mbellitii-ɗam, ɗam waylaaki to mbaydi majjam, walla to dakmeeki e henndu majjjam, ko wayi no ndiyam toɓo walla caaɗli walla boyli e cewle, walla marmalle e galasuuji caayɗi. 2-ndiyam mbayloriiɗam ko hoddi e mum, ko waawaa seertude e muuɗum, ko wayi no: a-ndiyam mayo geeƴ: arii to hadiis Abii hurayrata wonde gorko gooto wiyii no: nelaaɗo (JKM) minen a min njola e mayo min nawora dihal seeɗe (mbelɗam) so min calliginiima heen min maaya ɗomka, mbele a min mbaawi salligaade ndiyam maayo geeƴ ɗam ? Nelaaɗo (JKM) wiyi: “ko ndiyam maayo woni laabɗam dagii jiiba mum”. b) ndiyam mbayliɗam sabu leydi ñiiɓirde mum, walla leydi ɗo ɗam dogata ɓ) ndiyam mbayliɗam sabu ɓooyde ñiiɓgol ko nanndi e beeli walla ɓulli, walla mbalkaaji, so ɓakkere wuddini walla wayli henndu mum ene yaafee. Almaami Maalik wiyi : haɗataa laaɓal woyndu so luuɓirii sabu loopal (ɓakkere) e ko nanndi heen. c) ndiyam mbayliɗam sabu ko yalti e mum ko wayi no baali kaatandiri, walla baramlefi haako ñebbe kuymbata dow sabu ñiiɓal, e biidi (cuddi puɗoori e takko keedtuɗo e ndiyam oo). Ɗeeɗoo geɗe fof so mbaylii ndiyam ittataa laaɓal mum, sabu ina satti reentaade. Alla toowɗo o wiyi : “ mi waɗanaani on e he ko ina addana on caɗeele ” ko ɗum addani lislaam yaajnude newuyaaji mum e ndiyam kuutorteeɗam e dewe Alla. TESKO: ndiyam laaɓɗam so wonii e der genndukaawel mo wonaa juulɗo lorlataa laaɓal mum, sabu Nelaaɗo Alla (J KM) salliginooma e hudusuru debbo keefeero - kedde daabeeje dagiiɗe ñaamde e karmuɗe ñaamde fof, walla kedde jaroowo sangara, ɗum fof so waylaani mbaydi ndiyam e henndu mum, ene huutoree e laaɓal.
Ibnu Umar habrii wonde Nelaaɗo Alla (J KM) ɗanninooma jamma o wirtii gorko gooto ina jooɗii sara beelel mum, Umar wiyi gorko oo “mbar barooɗe dekkaani e beelel maa he e jamma hee ?” Ɗum firti ko mbar ɗe calɓaaki e beelel he ? Nelaaɗo heɓɓitii wiyi “jom beelel hoto habru mo, ooɗoo ko caɗtinoowo geɗe, kañje njeyi ko woni e deedi majje, enenne ko enen njeyi ko heddii koo, njaram men e laaɓal men”.
Kedde ndiyam lootinooɗo janaaba walla fiilayru, so waylaaki ene sella goɗɗo huutoroo ɗum. Ibnu Abbaas wiyi “Nelaaɗo Alla ( J KM ) ene lootortonoo kedde lootam (jom suudu mum Maymuuna).” Hono ummu Salamata wiyi “miin e Nelaaɗo (JKM) amin lootodtonoo e genndukawal gootal (lahal) tawa ko janaaba”. So nebam toɓɓitii e ndiyam, huymbii dow jillondiraani heen ittataa laaɓal mum. So soɓe seeɗa yanii e der ndiyam keew-ɗam, waylaani ɗum, haɗataa ɗam laaɓde.
So gawde ñobbugol hudusuru battindii e ndiyam mum, haɗataa ɗam laaɓde, (ko noon ne kay, henndu ordesawel moƴƴinoowo ndiyam haɗataa laaɓal ndiyam ɗam). Ɗeeɗoo geɗe fof ko ngam yiɗde Lislaam newnande juulɓe no ndewiri Alla. So tawii noon wayliri ndiyam ɗam koko hoɗdaani e majjam, ko gooto e geɗe ɗiɗi wonata : a) tawi ko soɓe wayli ɗam, ɗam huutortaake e aada hutortaake e dewe Alla. b) tawi koko laaɓi wayli ɗam, ko wayi no suukara, kosam, saabunnde, ɗaam ene huutoree e geɗe aada (yarde, defde, wuppirde) kono hutortaake e dewe Alla ko wayi no, ittude soɓe walla salligaade walla lootaade farilla. Ene anndaa kala ndiyam ina waawi ittude jaati soɓe kono ñaawoore iwirtaa so wonaa ndiyam mbellitiɗam (laaɓɗam).
Ittude ñaawoore soɓe haɗoore njuulu sellude ko farilla baɗɗiiɗo e dow sarɗiyeeji ɗiɗi : a) hattande : tawa aɗa jogii ndiyam, kadi tawa aɗa waawi ɗam hutoraade. b) siftorde : tawa a yejjitaani, ɗum firtata ko so tawii a yejjitii, walla a tinaani walla a hattanaani ittude nattii waɗɗaade ma.
Tesko ɗoo : so neɗɗo teyii juuldii e soɓe (ɓalndu makko walla e comcol makko walla e nokku juulirɗo makko) juulde makko bonii. Ene waɗɗii mo ittude soɓe ɗee, o fillo juulde ndee hay so waktu mum ɓennii. Kono so tawii noon o yejjit, walla o ronku no o ittiri, o juuldi e soɓe hee haa o silminii, njuulu makko bonaani, ina yiɗaa tan noon o itta soɓe ɗee, o filloo juulde ndee so waktu mayre lor oo ene heddii.
l waktu tiisubaar e takkusaan gasata ko saanga mutal naange, waktu futuro e geeƴe gasata ko saanga nde fajiri feeñi, waktu subaka gasata ko puɗal naange.
l comcol juuloowo ko kala ko fawii e ɓalndu makko, ko o haddii walla ko o ɓoornii, walla ko o mojii, ko o fiili e hoore makko, walla paɗe ɗe o ɓoornii.
l nokku juuloowo ko kala nokku mo terɗe makko memeta ko wayi no tiinde, juuɗe, koppi, korle, jooɗorde makko. Nokkuuji keddiiɗi ɗii defaaki mo laaɓal mum en. Ene sella o juula e leeso waɗngo soɓe so o fawii e dow mum sejjaade makko walla wudere sukkunde.
l so soɓe yanii e juloowo yo o taƴ, juulde ndee, o itta soɓe ɗee, o filloo juulde ndee. l so juuloowo tinii soɓe e ɓalndu mum walla e comcol mum, yo o taƴ njuulu nguu, so wonaa tawa omo anndi heddaaki e waktu njuulu nguu ko omo waawa taƴde, o itta soɓe ɗee, walla o daña comcol laaɓngol, o heɓta hay so darnde wootere, tawa waktu oo gasaani. So tawii ɗum gasataa hoto o taƴ, yo o jokku, njuulu makko bonaani.
l so ɓaaw-ɓaawo yiyii he Almaami soɓe, yo o hollu mo tawa o haalaani. So omo ɓadtii. So tawii omo woɗɗi mo yo o haalan mo, almaami oo yalta juulde ndee, lomtina gooto e ɓaaw ɓaawɓe ɓee, timmina juulde ndee. Ene yiɗaa tawa ko kolluɗo mo oo, so tawii kay ene waawi lomtaade.
l So ɓaaw-ɓaawo yiyii soɓe e almaami mum o deƴƴii o haalanaani mo haa o gooliima huunde e golle njuulu nde o fuɗɗii haalande mo, juulde makko bonii no almaami oo nii. Oon sahaa o waawaa lomtaade almaami oo.
l So tawii soɓe takkii ko les paɗe juuloowo, so o habbirii omo ɓoornii ɗe, so arii e sujjoyde o ɓoorta ɗe, so o dartiima o ɓoornoo, njuulu makko ina selli. Haade kay ɗe cuutodtaako e koyɗe makko. l So o hulii hade koyngal makko ɓamtodaade e majje, yo o ɓoortu ɗe o joñta ɗe. Arii e yeewtere Abii Sayiid Al-kudariyu : “won ñalawma mo Nelaaɗo (JKM) juulnunoo min, ndeen o naatii juulde o ɓoorti paɗe makko, o fawi dow bannge makko nano. Ndeen yimɓe ɓee njiyii ɗuum tan ɓoorti paɗe mum en, ndeen o salminii, o wiyi ɓe : “ko duñi on e ɓoortude paɗe mon ?” Ɓe mbiyi “min njiyii a ɓoortii paɗe maa tan minen ne min ɓoortii paɗe amen.” O wiyi “miin ko Jibril ari e am, habri mi wonde aɗe mbaɗi soɓe, tan ɓoortu-mi ɗe, so gooto e mon arii e jamaa, yo o ƴeew paɗe makko, so o yiyii e majje soɓe, yo o momtu ɗum, o juulda e majje.”
Jibril Muusaa Job,
