Caaktugol ciimtol kuɓtodinngol kitaale 2022 e 2023 Ñaawirdu Hiiso, yerɓinii renndo Muritani, haa teeŋti to bannge politik. Ɗemɗe heewɓe cortiima, njaltii he deƴƴere mum en : ɓee ine poɓɓa, ɓee ine paayi, ɓee ine ɗaɓɓa nde kuuge pawetee he waɗɓe bonannde. Hono ngol ciimtol meeɗaa yiyeede. Ko ngol winndannde yaajde, luggere, faccirnde huufo kaalis denndaaɗo leydi ndii, nde hono mum meeɗaa waɗeede. Hooreejo Leydi ndii heɓi ngol ko e lewru korse (suwee) nduu ɗoo. Hay jaagordu wooturu daɗaani, ko noon wonannde ko ɓuri heewde e gollorɗe (antampirisaaji) laamu, e eɓɓaaɗe ñamlanaaɗe kaalis caggal leydi. Ñaawirde ndee, e gardagol Hemid Ahmed Taaleb, weejnii heen geɗe ɗe ndewaani laawol keewɗe, haa teeŋti e nder kalfingol golle laamu, e cuuɗgol hiisa kaalis halfinaa, waasa hollude ɗum jogiiɓe heen hakke, hono ardiiɓe haa e ɓesngu Muritani.
E wiyde Gardo Ñaawirdu nduu “ Ñaawirdu nduu ina waɗa golle mum he nder wellitaare mawnde ”, tee, e wiyde makko kadi, faandaare ciimtol ngol ko “ humpitde e sahtaade ”, kono wonaa bonnande hay gooto. Ciimtol ngol feeñninii ŋakkere huɓtodinnde wonande njiilgu 2022 e 2023, kam e jilɓugol ɗo kaalis ummoriiɗo caggal leydi rewi. Ko ɓuri heewde e dañal leydi ndii ummortoo ko e dañirɗe kaalis, tolniiɗe e 55 miliyaar MRU. Kaalis kuutorteeɗo e gollingol njuɓɓudi laamu kam e pirlitte kaalis e balle, ñaamata ko ɓuri heewde e ɓetokaalis leydi ndii. Ɗuum waɗi Ñaawirdu nduu wasiyaade cemmbingol hiiso ngaluuji leydi ɗii, kam e rewindo teeŋtungo ñamaale, e jaajtingol dañirɗe kaalis.
Jaagorɗi keewɗe njoopaama :
Ɓuri ñiŋeede heen ko ɗii ɗoo jaagorɗi :
•Jaagordu Ppetroŋ e Oogirɗe e Yakawere : huufo ngo moƴƴaani nanondire golle, baasgol ɗooftaade laabi taariindi, pirlitte ɗe ndallinaaka.
• Jaagordu Cellal : golle kalfinaaɗe junngo e junngo, njoɓɗeele ɗe ndewaani laawol, toppitagol kaɓirɗe e safaara ngol tuugaaki e ganndal.
• Jaagordu Golle e Heblo mecce : ƴettugol liggotooɓe ngol rewaani laawol, pirlitte ɗe ndewaani doosɗe CAN U-20 2021.
• Eɓɓaaɗe mahngo laabi (Neema – Basikunu – Fasaala) : leelgol golle ngol alaa daliidu e joɓgol golle ɗe ciynaaka.
• Booñ Covid-19 e tuugnorgal DECLIC : kuutoragol ngalu ngol rewaani laawol, binndugol laabi ɗiɗi hiisa ngalu e dokkugol ndaamordi ngol haanaani.
• SOMELEC, CNAM, Mauritania Airlines et SNAAT : ŋakkere duumiinde, baasgol woodde horo nderiiwo, duumagol ngardiigu mbonngu.
Caggal nde ciimtol ngol saaktaa, sarɗooɓe heewɓe toownii daaɗe :
Yahyaa wul Luud, carɗoowo keeweendi politik, ɗaɓɓii « ñaawoore e diiwgol e golle ». ko noon kadi Muuna mintu Dey aybiniri «buuño duumiingo sabbinngo he njuɓɓudi laamu ».
To luumndo politik, Gurmo Abdul Loh, cukko hooreejo UFP yettii laaɓal golle ciimtol ngol, jeertini : « saɗeende ndee wonaa laaɓal ngal, saɗeende ndee bewre waɗboneeɓe. So waɗɓe bone pawaaka kuuge, hay huunde ciimti nafataa ».
Partiiji politik e pelle renndo : hakkunde yaakaare e sikkitaare
E wiyde Muhammed wul Mowluud, Hooreejo UFP, caaktugol ciimtol ngol ko « huunde moƴƴere kono kañum tan yonaani ».
FRUD-Espoir Mauritanie, he nder bayyinaango yaltini, haalii haala « geese mbuuñaari juɓɓuɗe », caggal ɗuum ɗaɓɓi « diiwgol e golle laamu kala hoohooɓe modduɓe ».
Pelle renndo ngoo kollii kañum en kadi weltaare mum en he « taaɓal moƴƴal faade e laaɓal », ɗaɓɓi kadi « pawgol kuuge kiisɗe laaɓtuɗe » e wiiñooji, ñaawooje, e gartirgol kala jawdi ndenndaandi porlaandi.
Jaayɗe leydi ndii kadi carii ciimtol ngol haa yaaji. Jaaynde wiyeteende La Dépêche wiyi « jangtol kuuge ñaaɗngol, kono moƴƴol ». L’Authentic to bannge mum wiyi ko « wempeƴere politik » feeñninoore « jolɗe duumiiɗe nder ngardiigu ». Lowre Rapide Info : « caaktugol ciimtol ngol fotaani lomtaade horo hiisngo. Laaɓal ine foti teeŋtinireede kuuge ».
Hakkunde jaamburaagal e yiɗde ɓesngu.
Ñaawirdu Hiiso teeŋtinii jaamburaagal mum : « wonaa ñaawde woni golle amen, kono ko horde e humpitde », e wiyde Gardo mum. Kono wonande ko ɓuri heewde e yimɓe cabbii ko he jogori rewde heen. Ciimtol ngol jogotoo faayiida tan ko nde laamu ƴetti kuule ngam waylude ko teskaa koo, naatna mbayliigaaji memotooɗi : ciynugol kuuge, baylugol laabi golle, yuurnito nderndero duumiingo, e caaktugol dewondirngol njeñtudi mum.
Jojjannde laaɓal duumotoonde
Ñaawirdu Hiiso waɗii ɗoo taaɓal mawngal he nguurndam njuɓɓudi laamu, he caaktugol ngol ciimtol timmungol. Jooni kay yimɓe padi ko he laamu nguu, mbele ine natta muñannde juume huufo jawdi hay huunde ko fayi arde, hono no jaaynoowo gooto tonngiri ɗum nii : « ngardiigu moƴƴu wonaa haala tan. Ko kañum woni ngooroondi ɓurndi tiiɗde wonande hoolaare hakkunde Dowla e ɓiɓɓe leydi ».
Jooni noon hade ɗum fof, joɗnde jaagorɗe laamu talaata 21/10/25 fawii kuuge he 30 jaggal, moddungal heen.
Bookara Aamadu Bah
