Jihaadiyankooɓe nder winndere hee mbeltiima haa njeysi nde Taaliban en loppiti laamu to leydi Afganistaan. Leyɗeele baaɗe no Yemen pelli dow, ngami, kuɓɓi jayli ina kollita weltaare mum en. To Somaali, jihaadiyankooɓe ndokki sukaaɓe tanngaleeje, aɓe kollita ɗo weltaare maɓɓe tolnii ko « lislaamiyankooɓe » teetti laamu to Afganistaan. Doŋere Asiya Worgo he kuuɓal, jaɓɓiima ko Amerikinaaɓe pelliti yaltude Afganistaan koo, ko raay cemmbinoowo muñal waawi konuuji fof. Hannde noon, haralleeɓe dawrugol winndere ina njogii kulhuli maa ɗum jibinan jihaadiyankooɓe yonta keso nder doŋere Hirnaange-Hakkundeejo (leyɗeele aarabeeɓe), kam e Asiya-Hakkundeejo (Pakistaan, Iraan, ekn.).
Kulhuli haralleeɓe dawrugol ɓuri abbitaade ko to Al-Qayda e maaldiiɓe Dowla Islaam. Hay sinno semmbe maɓɓe ustiima ɗii duuɓi, ittataa aɓe ngoodi, kadi aɓe ndilla. Nanondiral hakkunde Taliban en e Ameriki hollitii ɓe cuuɗataa nder leydi maɓɓe Afganistaan, seɓɓitiiɓe yiɗooɓe yande he nafooje leyɗeele Hiraange (Tuubakooɓe). Kono kadi gollondiral maɓɓe e Al-Qayda ina tiiɗi, ina seedtini.
Kirondiral noon ina woodi hakkunde Al-Qayda e Dowla Lislaam. Ina hulaa maa wonan Dowla Lislaam fartaŋŋe haa holla semmbe mum no fotiri nder diiwaan oo. Diiwal Afgnistan Korasaan, ina moofti semmbeeji Dowla Lislaam, addani ɓe yande he Boowal piirooje Kabuul ñalnde 26 lewru Ut ɓennundu nduu. Ɓe njooɓii hedde 170 neɗɗo, heen 13 ko he semmbeeji Amerik. Gaagaa jogaade ɓe miijanteende ngorwordi Lislaam, holi ko seerni Taliban en e Dowla Lislaam e Al-Qayda ? Ko ngal naamnal etoto-ɗen jaabtaade.
Nde keɗi-ɗen rajo BBC, en nanii Colin Clark (Koliin Kalaak), biɗtoowo ko yowitii he ndeenka e kisal to Duɗal Sufaan Niwyork, ina wiya he ndaɓɓa : » Taliban en ɓuri softude he leydi Afganistaan. Al-Qayda ko moojeere yawtikeeri yiɗnde sañde geeseeji mum. Dowla Lislaam noon ko noon wayi, kono ko ɓe añɓe Al-Qayda e Taliban en ɗiɗo fof. Ko ɓe añɓe huɓɓuɓe .
Iwdi. Al-Qaida e Taliban en ngummii ko he jattinaare nde Riisi huuri he leyɗe maɓɓe gila he kitaale 1980 ; yanti heen kareeli ndernderi hakkunde afganistaanaaɓe hedde 1990. Jalluɗi Yuɓɓo Dowla Lislaam noon fuɗi njalti ko he Al-Qayda caggal ɗuum nder leydi Iraak, nde Amerikinaaɓe njiimi leydi ndii he 2003. Sosi Al-Qaida ko galo biyeteeɗo Osama ben Laden he lewru desaambar 1980. O jeyaa ko Arabia Sawuud, jeyaaɗo he galle alɗuɓe sanne. He ɗemngal arab, helmere « Al-Qaida » firata ko « ngooroondi » maa « geese ». Al-Qaida wallitii juulɓe leyɗe Lislaam kaɓatnooɗe he Dental Sowiyet ngam jeytaare mum en. Ben Laden sosi konukooɓe nder leyɗe Juulɓe keewɗe, ngari, naati he Al-Qaida.
Miijanteendi Ben Laden ko « jihaadi » peewndi e Dental Dowlaaji Ameriki (USA). O haali ɗum ko he 1998, nde tele CNN bayyini ɗum. Ɗuum waɗii ko adii « njangu 11 setaambar ». Nde konu soofaaji Ameriki kuurii he Irak he hitaande 2007, cente Al-Qayda majji menndeŋ. Duuɓi keewɗi ɓe ndillataa. Duuɓi nay aɓe nuɗɗinii. Ko he 2011 ɓe cuppitii.
Helmere « Talibaan » firata ko « Almuudo » maa « sanɗa ». Ɓe nganndaa ko he 1990, rewo Pakistaan, nde sowiyet en njalti Afganistaan. Ɓe puɗɗorii ko jeeyngal e jeewte nde jamaaji, ɓe tammbii Lislaam kiisɗo sunninkooɓe, ngalu ummorii ɓe Arabiya Sawuud. Ɓuri heewde he maɓɓe ko Pashtuun en, taweteeɓe teeŋti he Afganistaan haa Pakistaan. Bannge Hirnaange-Rewo Afganistaan, Talibaan en puɗɗii yaajde e doolnude. Ɓe keɓi Kabuul (laamorgo Afganistaan) he 1996, ɓe polli Burhanaddin Rabbaani, Hooreejo Afganistaan. He 1998 ko kamɓe koni ko ina abboo he 90% leydi Afganistaan. He oon tuma noon, Al-Qayda nattii tan wonde balloowo haɓooɓe e tuubakooɓe, wontii yuɓɓo Jihaadi nder winndere fof. Nde wonnoo aɓe mballita Talibaan en to ngalu, ɓe njaɓɓaa Afganistaan. Arɓe ɗoon ɓee njaajnii miijooji mum en yiɗde hawde aduna oo fof e jattinaade araneeɓe Iraak. Ɓe puɗɗii luurdude e Al-Qayda. Ɓe mbayli innde fedde maɓɓe he 2006, ɓe mbaɗti wiyeede « Dowla Lislaam ». Nder golwole Iraak, ɓe mbaɗti kadi wiyeede « Dowla Lislaam Iraak e Fuɗnaange », Iraak waɗtaa « kalifaandi ». Ɓe taƴondiri e Al-Qayda yummaajo oo, mo Ben Laden oo.
Panndaale maɓɓe. Miijooji ɗee pelle tati nanndi, Talibaan e Al-Qayda e Dowla Lislaam. Tati fof ndaranii ko tabitino Lislaam sunniyanke kiisɗo. He miijo maɓɓe, nguurndam renndo e dawrugol ceerndetaake e nguurndam diine. Ndeke, huɓɓude jayli sabi diine, ko huunde haannde. Ɗee pelle tati ceerti tan ko yolno maɓɓe daranaade tabitino Lislaam. Talibaan e Al-Qayda e Dowla Lislaam puɗɗinooma siynude Shariya Lislaam nder Afganistaan he kitaale 1990. Ɓe carɗini ko tiisi dow rewɓe haa jibini kuuge bayɗe no warde debbo jaggiraaɗo jinaa, piyle ɓoggi e taƴngo juuɗe wonande wujjuɓe. Hannde oo noon, woƴi Talibaan en ko waylude nguurndam Afganistaanaaɓe haa yahda e Sariya Lislaam, wonaa fooɗanaade waylude winndere ndee. Ciftoren ɓe njibnaa ko he golwole Sowiyet en, he kitaale 1970 haa heɓi 1980.
Al-Qayda e Dowla Lislaam noon haa jooni muuyaa ko foolde aduna oo fof, sosa kalifaandi. Ɓe ceerti ko Dowla Lislaam yiɗi sosde jooni-jooni kalifaandi. Al-Qayda noon yahri ko ɗuum yaawii. Jihaadiyankooɓe e Juulɓe e kuuɓal cuwaa tawo heɓaade. Ɗum wonaa geɗal keñoraangal.
Haɓdiiɓe maɓɓe. Talibaan en e Al-Qayda e Dowla Lislaam ndenndi añɓe. Añɓe maɓɓe ko USA e Tuubakiri e kuuɓal. He nder ɗuum, ina heen maaldiiɓe maɓɓe e kala leydi ceerndundi Dowla e Diine. Gila he fuɗɗoode Dowla Lislaam ɓuri Al-Qayda wonde ƴiiƴiwo, sibu ɓe ndenndini he hare wootere tuubakiri e juulɓe ɓe njahdaani e maɓɓe. Al-Qayda ko gaño tigi USA, Dowla Lislaam noon waɗti heen juulɓe Shiit en e woɗɓe ɓe ngonaa sunniyankooɓe. Ɗoon ɗo hay sinno Al-Qayda jaggiri Shiit en ko yaltuɓe diine, warde ɓe ɓurtii, kadi ko bonande ngalu. Nde Talibaan en loppiti laamu Afganistaan ndee, ɓe kaalditi e USA mbele ina yalta leydi. Dowla Lislaam jaggiri ɗuum ko jamfa. Kono ɗuum bonnaani jotondiral maɓɓe, rewrude he fedde woɗnde ina wiyee Haqqani, fedde jokondirde no feewi e talibaan en.
Kuutorɗe golwole
Lollini Al-Qayda ko nde ɓe njani he sooreeji puneeji New York, ñalnde 11 settaambar 2001, ɓuri anndireede ko « Njangu 11 Settaambar ». Hono nguu njangu ina battini he hakkillaji. Ko ɗum softini koninkooɓe maɓɓe tawa fayndaare maɓɓe ko yaltinde USA leyɗe aarabeeɓe, haa teeŋti leyɗe ɗo nokkuuji kormaaɗi to Lislaam ngoni. Ina tabiti hannde he nder hakkillaaji ko kamɓe ngollii bommbooje « 11 settaambar» to New-York. Ujune-ujune neɗɗo maayii heen. Golliiɓe ɗum ɓee ngoongɗini ko juulɗo Lislaam fof ina foti daranaade Jihaadi. To Afganistaan too, payndaale maɓɓe ɓuri payndaale seɓɓitiiɓe leydi ndii. Wonande Dowla Lislaam, ceɓɓitaagal jeyaa ko he hare waklitere. Nder leyɗe ɓe ɓe keɓti, ɓe ñaawa yimɓe warngo, mbaree he dingire, alaa-e-sago kadi yimɓe fof tawtoree. Mo araani fof fawee kuugal. Al-Qayda ɓuri seɓorde e Dowla Lislaam. Tuggude 2014 haa 2017, Dowla Lislaam lifii keeri mbaawka mum haa Siriya e Iraak. Kono ɓe ndonkanii Kurde en, kam e semmbeeji sirinaaɓe ɓe Riisi wallitta. He Marsa 2019, semmbe maɓɓe gonnooɗe to Siriya ngonti tan lellon cuuɗikon. Njangu ɓaɗngu Kabuul ñalnde 26 lewru ut yawtundu nduu, gollii ɗum ko fedde wiyeteende IS-K, catal nder Dowla Lislaam. Waɗii maayɓe fotde 170, heen 13 ko « soldateeɓe » USA. Talibaan en noon ndaraninoo ko haɓde e semmbeeji laamu Afganistaan haa ɓe keɓti yoga e gure mawɗe, ina heen Kabuul, laamorgo ngoo.
Noddaango yimɓe. Talibaan en, e Al-Qayda, e Dowla Lislaam ina ndaña ñalnde kala yimɓe hesɓe, gila he nder dowri Afganistaan haa he caggal leydi. Ɓe mbiyata nder jeeyngal maɓɓe ko kamɓe tan kattani heelɗitinde diine Lislaam. Muuyaande maɓɓe ko hawridinde winndere ndee fof. Al-Qayda e Dowla Lislaam keeddaani heen sara. Ɓe ndañii yimɓe haa nder leyɗe tuubakiri. Ɓe kuutortoo ko geese internet. Ɗoon ko Dowla Lislaam ɓuri ɗoon hoonaade haa yimɓe ummii baŋ-yoo-baŋ nootitii ɓe Siriya e Iraak. Ko jeeyngal Dowla Lislaam addani seɓɓitiiɓe tuubakiri e Afirik heewde doole e kaɓirɗe. Ko ɗuum jibini almuɓɓe wujjeteeɓe Nijeriya e njangu ɓaɗnoongu Paris he 2015 haa heewi maayɓe. Ko ɓuri heewde he njannguuji ƴiiƴiiji baɗooji hannde he aduna hee, ko seɓɓitiiɓe jotondirɓe e Dowla Lislaam e Al-Qayda. Talibaan en ɓuri heddaade ko he leydi mum en Afganistaan.
Aamadu Malal Gey
