Ngoo hello saaktata ko defte pulaaɗe, ittaaɗe e ɗemɗe goɗɗe.
Eɗen puɗɗoroo deftere, tiitoonde mayre ko “ OBSESSION du RETOUR ”, woni ko pulir-ɗen “Hooɗeende Kootol”. Winndi ndee deftere ko biyeteeɗo AAMADU DEMMBA BAH.
Kewkewe 89-90 tawi Aamadu ko Maruk, ɗo janngatnoo. E nder ɗuum, jiknaaɓe makko e koreeji makko, gurel maɓɓe, hono Gural, saraaji Eeleega, fof taccinaa. Omo woni toon haa ɓataake ummorii mo Demet, Senegaal…
“Hooɗeende Kootol” waɗi ko dame sappo-e-ɗiɗi. Dame “udditirka” e “uddirka” cuwaa tawo winndeede, heddii dame sappo woni : Ballal Jaŋde, Peewnitagol, Jiytol Maruk, Heggooru-hoɗooru hesuru, Goɗɗol e Yeeweende, Yaakaare, Ɗangal ladde, Jiytondiral, Enndo haa Pellital, Kootol he holi janngo ?
———————–
« Mbiy-mi, Jeŋ, ko njogor-ɗaa janngude ?
– Paaraa-mi ko jaŋde ngaandiiri faggudu. Ɓurnoo-mi yiɗde ko yahde caggal-leydi kono, ko noon tan. Aan, a dañii fartaŋŋe mawɗo …
– Aan ne kay a heɓii « bakka », ina waawi ndañaa ballal jaŋde, hay gooto anndaa. Kadi, caggal-leydi, hay gooto anndaa ɗo fayi, tolnooji jaŋde Muritani ine seerti no feewi e leyɗe keddiiɗe ɗee, wayi ko no yahde ladde nih… »
Min padnoo ko bottaari nder boleeru kaawi mum Ngarta, hade amen hootde suudu sukaaɓe ndu woɗɗaani. To Nuwaasoot, dowriyankooɓe keewi ñaamde ko e galleeji banndiraaɓe mum ɓadiiɓe. Ɗuum ina jeyaa e waasde ɓe yiɗde ɓooyde e wuro hee. Ngal njaatigaagal goowangal, donangal e goowaaɗi dowri, ina kaamnoo e won sukaaɓe sabu mum en anndude doŋke baabiraaɗo galle moƴƴo. Mo woni fof ina ñaama ina yara nder galle horeeru mum, so tawii kay kamɓe njey-daa e leñol gootol, maa hinnde wootere, jokkondiral ina woodi tigi. Heen sahaaji, jotondiral galleeji tan maa cehilaagal tan ina yona jaɓeneede ngal njaatigaagal.
Nuwaasoot ko wuro teeru heso. Yimɓe fof ko arɓe. Ɓooygol maɓɓe he wuro hee woɗɗondiraani. Nde jeytaare siifaa, ko les tilliisa, hay huɓeere wootere woodaano. Yoga e Nuwaasootnaaɓe puɗɗii arde ko yooro 68 haa 74. Aɓe keddoranoo moƴƴere e karaysiraagal dowri Afirik, yoga e waasgolleeɓe, sukaaɓe e janngooɓe, ina ñaama ina njara, ina ndaña ɗo leelii les mbaawka e donkal ɗiin galleeji, kuutoroo moƴƴere e waawnere jiidigal e cehilaagal e jokkere enɗam. Ko ɗuum woni, so ƴeewnditaama yuɓɓo ndeenka renndo men.
Yooro e uujo dowri feewde cahe mbaawaani helde ndee jokkere enɗam, ɓeydiinde doolnude, yahdi e donaaɗi e goowaaɗi ɓee teerunkooɓe. Leeɗe kese njaajii haa “ barakuuji ” puɗɗii saraade. Ɗii barakuuji ganndiraaɗi “ kebbe ” inan tan ɓeydoo yaajde fawaade e no yimɓe ummortoo dowri ina ngara he cahe teeru. Nuwaasoot laatiima ɓurngo yiɗeede.
Ko ɗuum addani baaba am, koohowo Pullo ɓooyɗo e durno fotde teemedde nagge, ari he1977 hoɗi e leegal 5ɓal, nder “ barakel » tokosel, saraaji « areebis », duuɓi joy caggal garal makko. Nde o waasi nayi makko fof, feere alaa so wonaa yahde, o woppi ɓesngu makko Eeleega, o ari Nuwaasoot yiylaade ngabbon ugiyya, o wona deenoowo. Neene amen waɗti heen ngollon hono wuppande eeleeganaaɓe daɗɓe e bone yooro, ina yoɓee. .
Kebungal
Darorɗe settaambar 86
– « Kariimu !
– Naam, Naam ! » Miñi am jaabii, ɗoon e ɗoon naati suudu ellee padnooɗo sokla mawni mum ɓurɗo famɗude.
– Yaa wiy Ngarta walla Karfa miɗo ni ɗoo fadi ɓe.
– Eey»
Hanki mum mi hiirii artude, ko ɗum tagi mi dañaano tawtoyde dental sehilaaɓe am hono no aadoranoo nii, cuuɗi gooto e maɓɓe. Alaa e sago mi yeewta galle amen tawo ko faati e yahdu am faandu. Kono miɗo anndi maa sehilaaɓe am ɓee, so tinii mi arii tan, ngarat. Ɗuum jeyaa ko e aadaaji amen. So gooto e amen artii ɗanngal tan, ɗoon e ɗoon min ndentat cuuɗi maɓɓe. Ko famɗi fof min ñallantu mo, hade amen fuɗɗitaade jontanɗe, ine hasii min njaha leegal goɗngal, ɗo min mbaawi tawde fedde amen rewre walla hoɓɓe arɓe tawtoreede ndiftungu walla innde walla goɗɗi. Ine saɗi ɗo neɗɗo wonata kam tan gooto, tawi wondaani e sehil gooto,walla ɗiɗo, walla fedde ndee fof. Heen sahaaji amin mbaalda ɗo gootel, haa teeŋti noon so en heediiɓe walla en njiidii leegal. Ɗuum ɓuri heewde fof ko e gure ɓurɗe yeewtude ɗee, ɓurɗe heddaade e aada. Teeru firtaani ɗiin aadaaji, heen sahaaji nii, tiiɗtinii huunde e majji, sibu yimɓe ndentata toon ko fawaade e enɗam. Nii woni, galle amen e galleeji kaawmiraaɓe am fof koɗdunoo e leegal gootal, leegal Madinaaji.
Neene am, sabu mum soklande yahdu am faandu, seerataa e naamnaade mi, Alla wazi tan, ko naamne ɗe mbaawnoo-mi jaabtaade ko aldaa e saɗeende. Ɓinngel am, hol to njogor-ɗaa jippoyaade ? Hol no njiytirtaa laawol lekkon mon ? Miɗo faami no feewi ngoƴaaji makko ɗii, mi waɗa feere fof ngam deeƴnude ɓernde makko.
– « Ɓinngel am, ɗanngal ngal ine juuti ?
– Alaa, ko waktuuji seeɗa, ɓurataa waktuuji tat iso heewii, ellee.
– Kono hay gooto a anndaa toon, hol no mbaɗataa ?
– Hoto hul neene, hay caɗeele goote ngalaa heen. Miɗo yahda e mawɓe, annduɓe fof, kadi mi wonaa cukalel. Maa mi waɗ no yimɓe fof mbaɗata nii ».
Ko ɗoon sehilaaɓe am naati galle amen, yeewtere amen dartii, min ngoni e salmondirde e maɓɓe. Neene am yahi feewnoyde tufam, walla mbiyen « zrig » e sapatoore, njaram lolluɗam nder safalɓe. Caggal calminaali huunde e sehilaaɓe am ngoni e tooñde mi, ɓurɓe heewde dille ɓee naati nder suudu, ɗuum kadi ko yiɗde addude yeewtere jogornde ñallude ñalnde heen.
Karfa, keewɗo gaajate oo wiyi : « Ñerih, miɗo yenanaa ko a keppuɗo woppude min ɗoo ».
- Hee ! Aɗa sikki miɗo heñorii noon fof woppude on, onon sehilaaɓe am worɓe e rewɓe ; woppude ndee jirwere guurte, mi yaha leydi ndi mi anndaa, ɗo fof woni kesum e am, miin e hoore am ? Woppu kaan, aɗa anndi mi no feewi, aan e hoore maa aɗa goongɗinaani ko kaalataa koo !
- Ngarta wiyi : « Hoto waɗ, mi nanii Maruk ine weli. Yanti heen jaŋde mum ine moƴƴi. Ko leydi aarabeeri, kono e wiyde adiiɓe ma toon ɓee, toon seɓori Alaseri, sibu mi nanii ɓaleeɓe ine keewi toon caɗeele.
- Ahaa, ɗuum ko goonga ! Mi fottii e sanɗa kayhayɗinaajo gooto ummiiɗo Rabaa, o wiyi kam wonde toon alaa hay caɗeele goote. O tottii kam nii jokkorde makko.
Ngarta wiyi « Aah, a yiyii dee ! Yanti heen ko leydi Hasan II saahibul jalaala, no jaaynooɓe maruknaaɓe mbiyata nii. »
*** Haa tonngoode faande so Alla jaɓii
Wallifo : Aamadu Bah
Fulo : Aamadu Malal Gey
Sahto : Bookara Aamadu Bah
