Militeer en ngontanii Afirik inta aanniinde ! Ko e lewru ut 2020 laamu Ibiraahiima Bubakar Keytaa follanoo to Mali ummoraade e tuddunde koninkooɓe “Suñnjata Keytaa” dariinde e wuro Kati, 15 km hakkunde mum e Bamako laamorgo leydi ndii. Teskaama pollugol laamuuji kala ummorii ko e ndeeɗoo tuddunde : 1968, 1991, 2012, 2020 e 2021. Ɗum firti ko ndeeɗoo tuddunde ina foti ƴeeweede hol ko moolii e mum.
Pollugol laamu fuɗɗii ko e lewru ut 2020 , adii fuɗɗoraade ko murto soldateeɓe hoɗnooɓe e tuddunde Kati, njoofniri follude laamu Mali tawi ɓeen nelii e maɓɓe wonde ina njiɗi haaldeede, ko oon jamma soldateeɓe ɓee ñjanti e maɓɓe, ndewñini IBK hooreejo leydi ndi e gardiiɗo jaagorgal laamu nguu Buubu Siisee, paari ɗum to tuddunde Kati. Laaɓani yimɓe e oon sahaa ko soofaaji ɗiɗi (Maalik Jaw e Saajo Kamara) njuɓɓini pollugol laamu nguu, woodi ɓadtiiɓe laamu woɗɓe nanngaa njanti e hoohooɓe ɗiɗo nannganooɓe ɓee. Renndo aduna ngoo yantude e Dental dowlaaji Afiriik e CDEAO (Dental dowlaaji Afirik hirnaange) kam en fof kolliti ko ngondaani e pollugol laamu nguu, etee yo ɓe tottit ardinooɓe ɓee laamu nguu, yanti heen ɓe pelliti uddo mali alaa jahoowo, alaa naatoowo, balle ummoraade caggal leydi ndartina, balle paatunooɗe e kaɓirɗe larme e kaalisaaji mum fof ndartinaa, leydi Farayse heɓiino nii wiide maa noddit kala soldateeɓe wonnooɓe toon ina palanooɓe « ownooɓe hakkillaaji ». Woni ko dartinaaka tan ko naatgol nguura, safaruuji ekn… Caggal jiindiral folluɓe laamu nguu e ɗeen dente, teeŋti noon e CEDEAO, ɓeen parli e maɓɓe nde ɓe toɗɗotoo siwil en e laamu cabborgu keborngu toɗɗeede nguu caggal nde folluɓe laamu nguu mbaawni IBK nde qirrotoo wonde ɓooriima laamu. Ko ndeen Bah Ndaw toɗɗaa yo ardo laamu cabborgu nguu, Muttaar Wan halfinaa jaagorɗe laamu nguu, mawɗo soldateeɓe folluɓe laamu nguu sukki Bah Ndaw (firti ko ɓe ngoɗɗaani.
Ina teskini noon e oon yonta leydi Mali woni ko e iñcuru mawndu teeŋti noon e nder konu hee : soofaaji gardiiɗi ɗii ina tuumaa dirtinde kaalis konu, alaa ko toppitii so wonaa poosuuji mum en, yanti heen larme oo foolaama polguuji bonɗi, yeru to nokku biyeteeɗo Indelimane to fotde 49 soldaat waraa, ɓe ndonkii falaade kareeli hakkunde leƴƴi koɗduɗi, ɗum saabii warngo fulɓe to wuro Ogosaagu ngo leñol Dogon en saabii. Murto mawngo jibinaama e leydi hee tawi tafi ɗum ko dillere siwil en wiyeteende « M5-RFP » (Dillere M-5 Dental Doole Ngenndiyankooje) darnunoonde seppooji e nder leydi ngam mettere mum e kareeli ɗi konu fooletee ɗii, jiidaani eɓe tuumi laamu nguu nguuykaali e wooteeji dipiteeji juɓɓinanooɗi ñalnde 11 e 12 ut 2021. Ɗum fof ina jeyaa ko yaawni liɓgol IBK saka kadi leydi Farayse njakoranoondi ko kañum ƴaañi mo ɗalii mo, hollirii nii gartugol makko e laamu jibinta ko fitinaaji.
Renndo aduna oo inan heedi caggal CEDEAO walla ina waggini ɗum nde yiilotoo peeje no ñawndirta ɗee caɗeele. En majjaani noon tawde deftere janngirtee ko banndum, fedde ndee wattinta tan ko laawɗinde pollugol laamu nguu kañum fof e haalde haalaluuji tiiɗɗi e siftinde piɓle mum mawɗe jowitiiɗe e demokarasi e kormagol doosɗe leydi. Ma a taw follude laamu ko ɗum suusni soldateeɓe ɓee nii follude laamu nguu, en njiyii e ɗii duuɓi kala, leyɗeele keewɗe e nder Afirik bannge hirnaange (go’o e Muritani, Ejipt en, Caad en, Koddiwaar en, Gine… ɗe limotaako) ngartirii pollugol laamuuji, ndagnii jaɓɓugol doosɗe leyɗeele mum en tawde ɗe paamii ko haaletee koo fof ko « bawɗi gaɓɓule » tan saka noon leyɗeele kulaaɗe ɗee alaa fiɓnde ndaranii, ndaranii tan ko nafooje mum en. Ko njenana-ɗen tan ko leyɗeele hirnaange, teeŋti noon e Farayse, ko feere mum en hebori hoonaade, teskaade doole konuuji ɗe ɓe njoƴƴini toon ɗee, hay so tawii eɓe njogii kulhuhi feewde e leydi Riisi ngonndi e ɗuurtaade leydi ndii (soldateeɓe folluɓe laamu nguu ina faayaa ko yimɓe maɓɓe) kono kadi nanaama soldateeɓe ɓee ngoni ko e haaltitde e « jihadist en » ɓalliiɓe Limaam Mahmuud Dikko nanngodirɗo e dillere M-5 nde soldateeɓe ɓee nguuranii tawde nii mawɗo maɓɓe Asiima Koyta saaktii ko kamɓe kebori ardaade laamu cabborgu keborngu toɗɗeede nguu.
Mali naattii e jiiɓru hesuru, yiilaade juɓɓule laawɗuɗe e jokkude e huccannde goodal e ngootaagu ngenndi mum tawa ina ñawnda caɗeele renndo ngoo : nguura, safaara, jaŋde, kisal e geɗe baaɗe noon. « Ko woni e lahal fof maa juuɗe njiitu ».
Maamuudu Haaruuna Joob
