Ine gasa tawa heewɓe meeɗaa nannde « Ceuta » walla « Melilla », kono ko e ɗee balɗe tan, tuggi 20/5/21 mbaɗti nande ɗee inɗe, sibu ɗe kaalaama no feewi he nder jaayɗe winndereeje baaɗe no France 24, ekn. Yoga heen nii hollitaa heen tan ko yimɓe uujɓe ummoriiɓe Maruk walla leyɗe Afrik, ine ŋarbi-ŋarbina he kaaƴe, walla ine tacca maayo ngam naatde he gure hee. Ine waawi nii joomum en cikka wonde Ceuta e Melilla ngoni ko nokku goɗɗuɗo Maruk walla Afrik. Alaa. Ceuta e Melilla kaaleteeɗi ɗii, ko gure ɗiɗi ɓalliiɗe en no feewi, sibu ko e Maruk ɗe takkii. Ko ɗe gure ɗiɗi Espaañnaaje keerondirɗe e Maruk, ine tiimi e maayo Mediterane. Wertaalo Ceuta ko 18,5 kiloomeeteer kaaree, werataalo Melilla ko 12,3 kiloomeeteer kaaree. Gure ɗiɗi ɗee ine ndeestondiri fotde 380 kiloomeeteer. Wooto e majje fof ine waɗi fotde 85 000 neɗɗo. Aɗe njogii wellitaare gila 1995. Kono, gila 1956 Maruk ine teeɗanoo yo ɗe ngartu e jeyi mum ɗe iwa e laamu Espaañ, sabu mum hiisaade goodaangal majje ko baɗte koloñaal. Sahaa e sahaa kala Maruk ine ƴettaa kuule mettere e salaare ko wayi no uddugol faggudu, walla udditingol uujuuɓe keeri mbele ine tacca faade Espaañ, hono ko waɗi jooni koo nii.
Ñalawma kala maruknaaɓe ine ngara gollaade toon, tawi yoga heen alaa ko woni golle mum en so wonaa tarafik (njulaagu ngujjitaangu). Kono, no yoga e winndere ndee nii, uddugol keeri ɗii sabu koronaa, warii nguun njulaagu, waasnii diiwanuuji Maruk keediiɗi, guurnooɗi he ɗuum.
E hitaande 2001, ngam haɓde e araniyaagal ngal rewaani laawol, Madirid, e ballal Dental Orop, puɗɗii mahde ɗoon hiɓɓunde (Uddo) nde kilooji 8 kiloomeeteer njuuteendi, toowniraande barabara e kameraaji, e keɓɓirɗe (capteurs) nguleeki. Ko ngooɗoo uddo uujooɓe ɓee taartorii koyɗe, walla he laaɗe, walla e lummbagol, ngam naatde boowal Schengen (Orop) tawi wiyaani ine tacca maayo Mediteraane hulɓiniingo.
Ceuta e Melilla noon ngonti he jey Espaañ ko gila teeminannde 15ɓiire. Oon sahaa ko ɗe gure njulaagu e koninkaagu, jokkondirɗe Afrik e Orop.
Keeri hakkunde gure ɗee e Maruk ko deenanooɓe no feewi, banngeeji ɗiɗi ɗii kala, bannge Maruk, ko koninkooɓe Maruk ndeeni ɗoon, bannge Espaañ kadi ko koninkooɓe Espaañ ndeeni ɗoon. Ɗuum haɗaani, e ɗee balɗe, ko ine wona 2 000 uujɗo naatde wuro Ceuta ngoo e ñalawma gooto. Addi ɗum tan ko Maruk ɗaccitde keeri ɗii, woppi (walla nii duñi yimɓe mum) yimɓe mum yo naat ɗee gure.
Hol ko saabii ngoo uujo jooni ? No uujo ngoo bettiri nii addanii jaayɗe e yimɓe heewɓe sikkitaade, mbiyi wonde ko maruknaaɓe toppitiiɓe kisal kirjini ɗum, sabu welsindaare e nooynaare mum en.
Ɗum hawriti kadi ko e luural dipomasi hakkunde Maruk e Espaañ, ko ina wona jonte keewɗe : ñalnde 23 abril, nanaama wonde gardiiɗo Polisario hooreejo Denndaandi arab saharaa demokaraasi (RASD) hono Brahim Ghaali, jahroowo e duuɓi 73 naatii opitaal gooto to Espaañ ngam safraade. Kanko Ghaali o woniino jaagorgal Saharaa kalfinaangal ndeenka, kadi o woniino jooɗaniiɗo Polisario to Espaañ et to Alaseri. Ko e sulyee 2016 o lomtii Muhammed Abdul Ajiiju gonnooɗo hooreejo Saharaa duuɓi 40.
Ɓeydi finnere Maruk ko nde tawi wonde Ghaali jaɓɓoraa he opitaal Espaañ oo ko he innde suuɗaare, ine wondi e koronaa. Ɗum hawri ko e puɗɗitagol hare hakkunde Maruk e Polisariyoon gila noowammbar 2020.
Espaañ heɓtinaani RASD kono ine haalda e Polisario, tee jaɓaani won ko jokkondiri geɗe ɗee. Maruk ne kadi jaɓaani heɓtinde wonde garwol uujooɓe ɓee he Ceuta e Melilla, jokkondiraani e cafrugol mawɗo Polisario to Espaañ. Ɗum noon, hay gooto haalanaani goɗɗo goonga puŋŋiniiɗo oo : Espaañ jaɓɓiima Ghali e nder hopitaal mum, Maruk kam ne woppitii uujooɓe yo naat
Ceuta e Melilla ciftinii en ɗoo luural Saharaa hirnaange, gootal e luure ɓurɗe ɓooyde, jejjitaaɗe, winndere ndee. Ngalɗoo luural fuɗɗii ko e kitaale 1970. Wertallo Saharaa ngoo ine tolnoo e 270 000 kiloomeeteer kaaree, tawi ko ɓuri heen heewde ko ceenal, tee ine famɗi ko hoɗaa. Hoɗatnoo heen ko tirbiiji bebeer en. Jiimnoo nokku oo ko Espaañ gila 1884, caggal ɗuum, e hitaande 1934, o wonti diiwal (provine) Espaañ. E oon sahaa tawi laamu Maruk, keɓtungu jeytaare mum e 1959, waɗtii hollitde hujja mum e leydi hee ko ine wona teeminanɗe keewɗe.
Bookara Aamadu Bah
