E nder ɗuum, ñakkuuji keewɗi peewnaama, e oo sahaa, fotde heen 48 ñakku nana koolkisee he aadee. Laborutuwaaruuji Pfizer e Moderna peewnii ñakku mum en, puɗɗiingu huutoreede he leyɗe keewɗe he winndere ndee (Dental Dowlaaji Amerik ɗo ɗi peewnaa ɗoo, Kanadaa, e Orop…). Ɗii ñakkuuji kuutorii ko wootere e peeje kese ɗee, hono feere ñakku anndiraande ñakku « ARN messager ».
Hol to annduɓe ɓee njahrata e oo sahaa e hol pesooɗe ngoodaa jooni ?
E oo sahaa ko peeje ɗiɗi ɓurɗe teeŋtude ngoodaa to bannge peewnugol ñakku :
Ñakku (feso) aadoraango, hono feso huutertenoongo haa oo sahaa ngoo : he ndee feere, ko wiris mo tooke (doole) mum leefɗinaa, walla mo tooke mum cammitaa naatnetee he ɓalndu neɗɗo, mbele so yiyii wiris oo ine feewna kaɓtorɗe. Ɗeen kaɓtorɗe hankadi keddoo e ɓalndu joomum, o wontaa hankadi heɓde ñawu nguu, sibu so wiris tookaaɗo oo naatoyii caggal ɗuum e ɓalnduu joomum, kaɓtorɗe peewnanooɗe ɗee paddoo ɗum law, mumta mo.
Ñakku kesu nguu, yeru ngu laboratuwaaruuji Pfizer e Moderna peewni nguu, mbiyeteengu ñakku « ARN messager ».
Ñakku « ARN messager » (ARN nelal) : ko taƴel tokosel ittetee he wiris Coronaa oo (he ARN makko), ɗum noon ko taƴel ngel alaa hay tooke goote, ngel naatnee he ɓalndu neɗɗo, woni neɗɗo oo ñakkiima. E oon sahaa ɓalndu neɗɗo oo tuugnoo he ngeel taƴel ngam feewnude tollon (puƴon kuurikon he wiris koronaa, mbaakon no tolli kon nii) nanndukon he tollon wiris oo. So ɓalndu neɗɗo oo yiyii koon tollon nanndukon e tollon wiris koronaa kon, ndu feewna kaɓtorɗe ngam haɓtaade kon. Nii woni ɓanndu nduu feewnii hankadi kaɓtorɗe ɗe nganndu-ɗaa so wiris koronaa goonga goonga oo naatii ɓalndu joomum, law law paddoo ɗum, mumta ɗum.
Ine wayi no haa hannde peeje ɗee fof ko goote, sibu wonande feere ɓooynde ndee e hesere ndee kala, ɓalndu neɗɗo hollete wiris oo (no o woorunoo tawa tooke makko ine ustaa walla kusel keɓtinirgel ittangel e makko ngel tookaaka) mbele endu waawa feewnande mo (kanko wiris oo) kaɓtorɗe baawɗe warde mo, kaɗa mo wiltude he ɓalndu neɗɗo.
Ñakku Siin nguu ne no wayi ?
Feere feso aadoraande ndee ɓuri anndeede e hoolkiseede. Ko ɗuum addani Doktoor My Said Afif, hooreejo Fedde Maruknaare toppitiinde Gannde Safaara (Société Marocaine des Sciences Médicales), jeyaaɗo kadi e goomu karalleewu e nganndeewu ñakku Covid, wiyde : « feere ñakku Sinofarm (Sinopharm) huutoroyteende he Maruk ndee, ko feere siirnde, sibu nde huutorii ko wiris cammitaaɗo ». O wiyi ñakkuuji leydi Siin kuutorii ko feere aadoraande ndee, ɓooynde huutoreede, ɗum noon ɓurnde siirde. O wiyi « ko wiris oo e hoore mum huutoraa ngam feewnude kaɓtorɗe ɓalndu e hokkude ɗum paddorɗe kisnoyooje ɗum. Ko peeje wayliyeeje keewɗe kuutortee ngam warde e sammitde wiris oo, ɗum noon o tookaaka ».
Ko ɗuum kadi woni miijo Axel Kahn, gooto e faraysenaaɓe annduɓe ndoniwal ɓurɓe mawnude, sibu o wiyi ñakku Siinuwaajo Sinopharm tuugiingu e « peeje-ɓooyɗe », peewniraangu wirisaaji cammitaaɗi huutorii ko karallaagal ɓurngal newaade, ɓurngal yaajde ngam feewnude ñakku. O wiyi « so miɗo jogori fesaade hannde, jaraa haala, kuutortoo-mi ko feso Sinuwaa ngoo », hade makko fawtude heen « ñakkuuji Sinuwaa en ɓuri yahrude yeeso he nder winndere ndee ».
Bookara Aamadu Bah
CoronaVac, Sinopharm, AstraZeneca…
E ooɗoo sahaa ɓur-ɗen heewde nande tan ko haala ñakku Pfizer e Moderna, peewnaaɗi to Dental Dowlaaji Amerik. Kono ñakkuuji goɗɗi ine ngoodi. Yeru, leydi Siin ine feewni heen ɗiɗi, heen gooto anndiraa ko ñakku Pekin, oon woni CoronaVac (mo SinoVac), oya anndiraa ko ñakku Wuhan (Wuro ɗo wiris oo adii feeñde ɗoo). E oo sahaa leyɗe keewɗe ine nganniyii huutoraade ɗi, ko nanndi e Inndonoosi, Turki, Maruk, Beresiil… Maruk maa huutoro kadi ñakku ngoɗngu ummortooɗo ɗum to fedde Suwed-Biritaaniire wiyeteende « AstraZeneca », hollitnde ko sakkitii koo wonde yuumteende feso mum tolniima e 100% (ɗum firti kala pesiiɗo lekki mum sellat tan). Ñakkuuji Siin ɗii ɓuri newaade mooftude sibu ɓuuɓol ɗaɓɓi ngol ɓuri hakindaade sibu ko hakkunde degreeji 2 e 8 celsius. Ñakku Moderna ine ɗaɓɓi ɓuuɓol -20°C, mo Pfizer oo ine ɗaɓɓi -70°C
