Wonnoo ɗoo ko kooba.
Nagge yehi ladde tawi toon kooba. Kooba wii : « Aan dey, mi yiyataa ma jamma e ladde hee. » Nagge wii : « Miin ko mi jeyaaɗo. Mi ñallan ñaamde e ladde, so hiirii mi joftoya to joomam. » Kooba wii : « Mo jey-maa ? » Nagge wii : « Joomam woni ko wuro. » Kooba wii : « Ko o nafan-maa ? » Nagge wii : « So mi joftii, joomam humat kam e ɓoggol, o ɓira mi, janngo subaka o ɓira mi, so o gaynii ɓirde mi, o sogga mi, mi yaha ladde, mi ñalla ñaamde haa hiira, mi arta. »
Kooba wii : « Ko aan jaasi ! Ƴeew tan ko aan ñamminta hoore maa, aan jofnata hoore maa, so a yettiima kume-ɗaa e ɓoggol, ɗoon kuwataa, ɗoon coofataa, so joome ari tan ɓir-maa ? Ko a kuutorgal tan, aan fuuyi !… Miin mi jaɓataa ɗum, hay gooto halfaani mi, ɗo mbelaa-mi ñallat-mi, ɗo mbelaa-mi mbaalat-mi, ko weli mi ñaamat-mi. »
Hiiri. Nagge wii : « Kooba, jooni dey hiirii mbiɗa hoota. » Kooba wii : « Mbaalen ɗoo, so a woowii jeyde hoore maa, a wontaa jaɓ halfeede. » Nagge wii : « So mi waalii ɗoo, ko jenngi fof, joomam arantu kam. Ɗum noon, mi yahat tan. So wonaa ɗuum, so o tawii kam ɗoo, o fiyat kam. » Kooba wii : « Haadi ko a puuyɗo ! Aɗa jaɓa jeyeede, saka noon kaɓɓoowo ma e ɓoggol ! »
Kooba ina yenna nagge tan, haa baañoowo yiyi nagge ina wondi e kooba. Tan baañoowo naati e jeeje, ɗacci haa nagge ɓenni, kooba sawndii ɗum, tan fawi serdu e wuttulo kooba. O aari ngelooba haa ajjii, o fooɗi rawaandu, kapsinaaji petti, kure mbiyi e wuttulo kooba pat ! Kooba waɗi tuguperi, ba oondi.
Nagge ari tawi kooba ina fettoo. Nagge wii : « A yiyii, kala mo alaa jeyɗo, ko bone warata ɗum. Miin kay, hay so a feesii baañoowo, suusaa fellude mi. Aan wonnoo a alaa jeyɗo, baañoowo warii ma, nawana sukaaɓe mum pijira teewu maa. Miin, so baañoowo fellii kam, shari’a mum e joomam gasataa ! »
Fooyre Ɓamtaare : on ndokkaama konngol, ngam ñaawde hakkunde nagge e kooba e hol miijo mon he ngol tinndol
