« Alkule e ɗemngal ilo » ko lowre hesere e jaaynde mon ! Jogii nde ko Ceerno Aamadu Sammba Demmbele lollirɗo DAS. Ɗum noon hoto mo luutaa tonngooɗe Fooyre paaɗe, sibu DAS ina joganii on heen ko soñti !
KO FIRTI COÑCE ? HOLI TO COÑCE TAWETEE ?
Helmere coñce feeñi ko he wiɗtooji Felde Ɓamtaare Pulaar nde Muritani nde ɓe piratnoo helmere farayse “littérature”. Tagi “littérature” firdeede “coñce” ko soñcude loowdi mum. Soñcude (walla soñtude) woni loowde ko heewi, alɗude. Yeru: Ngesa ina soñca. Firti ko ina soña ko heewi, ina moƴƴa. Nagge ina wiyee ko soñtunge so tawii enge heewi kosam. Waɗde mbiyen tan coñce ko payka ñeñaaka.
MBAƊEN COÑCE
Coñce ! No ɗe ndaɗɗirta yonto e jamaanu ɗe mberta heen pinal ni. No ɗe njahdirta he duƴƴe hitaande ni, no ɗe nduƴƴirta taaɓe balɗe men ni. Coñce ! No ɗe ngoobirta wutteeji joom ñalɗi e ñalaaɗe en ni. Ñalɗi Alla keewɗi ɗi limotaako, ɗo gooto kala anndi ko ñalaaɗe mum. Gila he taamakurunaaɓe haa he taamaaki, yahataa waɗɗaaki en. Ɗo hiirde weli he dow garbuus, aɗa fawi telbuus aɗa fali kaabuus, ndifto-ɗaa ngu, ngu waɗa guus ! Ɗoon so a sahanaama maa yuus.
Coñce coñce ! He daaɗe ɓoggooɓe jaaɓe e murotooɗe e eede e kelle e meeñelle.
Coñce ! He daaɗe ɗoofoyooɓe laalo. Ɗo debbo ñaagotoo seeree, gorko ñaagoo fiɗee yahre, hay ɗuum ne ko yahre bonnde. Coñce he dille fitiram golle en fiytirooɓe maa fiytiraaɓe golle. Yeru ɗo sakke sakki feere ɗati ɗaatni fiytiraa kiwal. Sakke am nulaa heen fenti hello, waɗde sakke am gantinaani. Sakke soorii kolaaɗe, liyii jimɗi dawol e joftorɗi. He ɗo baylo wayli mboɗeeri, simki suɗi. wayli ɓaleeri duusi remooɓe e aawooɓe e aynaaɓe. Labbo labanii tugunnde ɓurɗi welde bawɗi, nguurndam. Ɗo mbaggu fiyraa lukluru. Coñce he daaɗe jooɗiiɓe yimooɓe, njillu he “yilloo”. Joom cañe e baaji kelle e nammaade, sañooɓe beɗi beediiɗi e ñorɗe ñorkiniiɗe. Coñce haa ɗo baalnooɗo he naale finirta ñooltude joom geese, ŋottiliiɗo he sukku ina fooɗondira e dasnde gaara.
Coñce coñce ! Coñce kadi, coñce! Coñce haa ñalla waala, fina kadi dawta ! No ɗe kettirta tuuba jaambaraagal ɗe eelta kullal makam joolooli, ɗe njabba gulle pale ɗe ngaawa janaale murle. Ɗe nawa nan-Alla, ɗe ngartira kabaaru ndimaagu. No ɗe kaccirta kalaace ni. Ɗe lewre e weñaande e njooju e tammba kum e ɓammgal e ɓaar e yahataa-arataa ɗe mbaamda e jiriile.
Coñce kay ! Coñce laafeteeɗe ngona kufune kuumeen. Kufune kibbo kogolo kiiroowo, kufune bara buubel Sammba ruŋoo bonna. Joom losi e lonka goro e lonka dewo e finkalaare e kumi bannjuli. Kibbo coroowo he sore-ore, ladoowo e lade-lade, birgoowo he birge-birge, soppinoo waɗa he bore ngaari. Ngaari inna Alla yooɓoo durnaali haa nantina oolel jaraale.
Mbaɗen coñce he daaɗe cooji he nder cabbuli e cooji e ɗeeleeli he nder gure. Cennen Haala Geno Gonnuɗo ko wonaano he konngol WON. Kaalen ko safi lamɗam lammi jaɓɓe, ko ina itta ɓiɗɗo gorko he reerde.
Aahah kay ! Coñce ! mbaɗen coñce, no ɗe kaalortoo he kunuɗe ñeeñɗuɓe, no ɗe nanortoo he noppi finɓe. So nagge barkinii soñca, so ngesa moƴƴii soñca, mayo ne ronkataa fiydude ñalaaɗe coñcuɗe. Mbaɗen coñce janngaaɗe he alkule ndowgu Geno. Mbinnden alkule he ɗemngal Ilo.
KO FIRTI COÑCE ? HOLI TO COÑCE TAWETEE ?
Coñce noon ina waɗi binndaaɗe ina waɗi jaŋtaaɗe. coñce fulɓe noon ko jaŋtaaɗe he ko ɓuri himmude heen. Coñce fulɓe ko huunde nde fotaani yeebeede ngam galɗugol mum. Nguu ɗoon ngalu noon dañaa ko he ceertugol nokkuujki guuraaɗi e aadaaji. Ko ɓuri himmude he coñce men ko jaŋtateeɗe hakkunde yimooɓe e haalooɓe.
1. Haalooɓe : Huutoraade haala coñcuka fuɗɗi ko he dingiral waɗtindii ko he njillu gure.
a) Dingiral : Tinndi e daari e cifti e kasi e puri e nganiika e yoga he jimɗi, ekn.
b) Yillotooɓe gure :
– Coolooji: ndeen wiyetenoo coolooji ko yontaaɓe yillottoɓe gure ina njeewta ɗum en.
– Haaliyankooɓe: ko sakkitii koo waɗii wiyeteeɓe jaanisiyankooɓe waɗooɓe haalaaji payɗi he nder kelme nannduɗe ñeñaaɗe ñiijtaaɗe jeewtooje heɗotooɓe.
2. Yimooɓe : Eɗen mbaawi tonngude njimri he mbaydi naalaŋkaagal. Ngam himmude darnde naalaŋkaagal he nder coñce men eɗen mbaawi yaajnaade ɗo seeɗa he nder firo :
a) iwdi helmere naalankaagal ko naale. Naalankaagal ko gollal kono ko ngonka. Geɗe naalankaagal ko jimɗi, ko bawɗi, ko buubaaji, ko sabareeji, ko kumballi, ko yoga e jime, ngamri.
b) Holi baawɗo wonde naalanke ? Naalaŋkaagal ko geɗal ñeeñal e ñeeñɓe kono rimɓe na ngona naalankooɓe. Ɗo kinɗe ina njiiɓondira
c) Keeriiɗe : Ina waɗi noon ñeeñɓe ɓe walla ñeeñiyankooɓe ɓe ngonaa walla njiɗaa no feewi wiyeede ko naalankooɓe, ko wayi no awluɓe e wammbaaɓe, Almaddaa en e winndooɓe jime ekn.
LOBUGEL YIMOOƁE
… “Miijo am seekodiima e fajiri
Subaka e sahre mi siftorii
Ngoriiji njoggii, hankadi weetii
Ɓe tuggii cinkiti
ɓe paltii nduppiti
ɓe mbakkii mbaɗɗii pokkiti
Ɓe mbaɗɗii boɓi ndowɗi e moolotti
Mbaɗɗii boɓi ununnde kaljini unooɓe
Unooɓe ko dawnooɓe ngaddunoo
Defooɓe ko ɓe ndaddunoo
Wowru laatii mbaggu
Unugal laatii sawru
Sawru fiyiraa luklukru
O, yimata ko moƴƴo mum
O, jaarata ko giɗel mum
O, ko Sammba yumma mum
Oya ko welemma fittaandu mum
Miijo am duri Fuuta uuri
Nde dawooɓe ladde ndawi
Ngaala yaltii sake huufi ferlii
Sakke sakki feere ɗati ɗaatni
Ñalnde lew hartaa seŋnorii
Sakke dawaani
Sakke nulaa fenti hello, oon gantinaani
Woni caali to cañal e baajel kelli maa naamaadi
Ñalnde doggere ko weltaare
Njamndi e haayre mbaɗi mojobere
Ɓitti bukki haa tuuti
Dewel humdanaa e yiiloo banngoo
Rewi amde haa ɓami reedu tinaani
Baylo huufi taande hofii
Wayli mboɗeeri sinki suɗi
Wayli ɓaleeri woɗɓe kuutorii
Maabo maaɓi ɓakke mahi mooɓtirde ndiyam e neldirde cuurki
Cañoowo seŋii e sukku jattinii na fooɗondira e dasnde e gaara
Fuuta, aɗa uura e goorumma
To boloŋ ɗeɗɗaa yonkaa haa tuuti nebam
Hoyre burga feecaa Alla e yiɗde kosam
Sumalleeji loowaa mbaɗaa yarga
Cow haɓɓaa rimndaa, sahre raaŋanaa »
… Fuuta na uura he tufle
Ɗo ko jatti rewɓe sahre
Ɓee ko ƴoogooɓe
Ɓee ko ƴoogɓe na padi roondooɓe
Ɓee ko roondaaɓe ina ŋarbi ŋarbina
he ŋore
Ɓee ko wuppunooɓe na liiri
Liiri he ciibe kalfini ñaale
Ɗo ko dulo boolumbal jaaltaaɓe
Jaltaaɓe feŋi jaalal
Seŋi celeŋ haɓɓi bidol
Sinki dooli pempal e pempal
Waɗi rindaŋ e hoobru
Sabbii dow ŋoral
Woni e sefaade
“Dooli e giji giji dooli e gaja gaja
Dooli e mola ñiiwa kaawndi
e ngaadaada
Eeh dooli, a hiirii dey
kono muudo Alla hiiraani”
Miin koy miijo am durii
Ndeke mi siftorii…”
Aamadu Sammba Demmbele, ( DAS )
