Fooyre Ɓamtaare tewnii kanndidaaji ɗii e woote ɓennuɗe ɗee, ngam heɗaade ko ɓe kaali e ɗemɗe leydi ndii. Waɗi noon ko ɗuum woni ko Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani daranii. E nder Doosgal leydi hee, ko Arab tan laawɗinaa ; ɗemɗe keddiiɗe ɗee, hono Wolof e Sooninke e Pulaar mbiyaa ko ɗemɗe ngenndiije, kono e ko feeñi, alaa darnde ɗe ndokkaa, wonaa e njuɓɓudi laamu hee, wonaa e nder jaŋde, hay jaŋde mawɓe : heewii ɗo ardiiɓe diiwanuuji kaɗi duɗe Pulaar udditeede e nokkuuji mum en, walla mbiyi « ko Arab tan foti janngineede ». Ndaa ɗee ɗemɗe ngenndiije koolkisanooma e duɗe jarriborɗe hakkunde 1980 e 1999, tee, e fawaade e ɓeto Breida (Biro Unesco jooɗinoongo to Ndakaaru) kam e ministeer Muritani kalfinaaɗo jaŋde, jarribo ngoo yuumtii. Kono laamu nguu dartini jaŋde majje e hitaande 1999. Ko ɗuum waɗi hannde, ko laawɗingol majje woni hujja pelle pinal ngenndiije ɓurɗo teeŋtude. Kanndidaaji e woote ɗee kam en fof won ko kaali heen :
– En keɗiima konngol Gaswaani to Kayhayɗi : o wiyi « maa ɗemɗe ɗee fof mbaɗtu janngeede e duɗe laamu » ;
– Wonande Haamiidu Baaba Kan « keɓtingol ɗemɗe ngenndiije ɗee kala, kam e teeŋtingol potal mum en nder jaŋde, e golle e ñaawoore » jeyaa ko e peeje moƴƴinooje nguurdiigu ;
- Mohammed wul Mawuluud huniima so heɓii laamu maa « wuurtin ɗoon e ɗoon Duɗal Ɗemɗe ngenndiije », e maa « heɓtin potal hakkeeji denndaangal haalooɓe ɗemɗe ɗee, e nder denndaangal tolnooji jaŋde » ;
- Biraam Dah Abeidi kañum ne wiyi maa sompu « Tippudi Nehdi e Jaŋde njahdundi e soklaaji muritaninaaɓe to bannge faggudu, tawa ko mbaawndi huuɓnude soklaaji to bannge jaŋde, ɗooftiindi keewal pine, rewrude e naattingol ɗemɗe ngenndiije ɗee nder jaŋde leydi ndii fawaade e njeñtudi njuumtundi jarribo adanngo ngoo, tawa kadi ina hisni jalbeende pinal ngaadorangal leydi ndii ».
Bookara Aamadu Bah
