Eɗen njokka yaltinde e ndeeɗoo tonngoode, Doosɗe (Constitution) leydi Muritani. Teskuyaaji mon ina katojinaa
Damal IV : Jotondiral hakkunde mbaawka ciynoowa e mbaawka carɗinoowa
Kuulal 61 : Guwarnama e parlemaa kala ina mbaawi sakkitde sariyaaji, gooto fof bannge mum. Eɓɓaaɗe sariya ina poti yeewteede e nder batu hilifaaɓe caggal ɗum njoɗɗinee e biro wooturu e cuuɗi sarɗi ɗiɗi ɗi. Eɓɓaaɗe sariya ɓeto kaalis ngadotoo tawo holliteede ko asammbele.
Kuulal 62 : Guwarnama kam e terɗe parlemaa ina njogii hakke sakkitde mbayliigaaji. ;iin ɗoon mbayliigaaji walla miijooji ɗi terɗe parlemaa cakkiti, njaɓetaake so tawii jaɓgol mum en yuumtata ko e ustagol dañal laamu walla tawi ina njibina walla ɓeyda fere laamu. So wonaa noon taw ɗiin mbayliigaaji walla miijooji cakkitaaɗi ina ngondi e peeje ɓeydugol dañal ngalu leydi ndi jerondirgol e ko ɗi ustata ko. E ɗi mbaawi saleede kadi so tawii ɗi njowitii ko e lowre mbaawka doosɗe, (pouvoir réglementaire) hono no hollitiraa e kuulal 59 nii, walla so tawii e ɗi luurondiri e mbaawkaaji doosɗe leydi ndi, hono no siforaa e kuulal 60 ɗeeɗoo doosɗe. So tawii, ɗum fof e wayde noon, parlemaa saliima teskaade miijooji guwarnama o, kollitooji luulndagol miijooji e mbayliigaaji cakkitaaɗi ɗi, gootal e taƴre ɗiɗi ɓennuɗe ɗe, oon sahaa, hooreejo leydi ndi ina waawi hollitde ɗum Diiso sarɗinoowo fotngo ñaawde ɗum e nder lajal balɗe jeetati (8).
Kuulal 63 : Jeewtugol eɓɓaaɗe sariya e nder suudu sarɗi hollitaandu ɗum ndu, yowittoo ko e winndaande nde guwarnama o holliti nde. So suudu sarɗi hollitaama winndaande wootaande e suudu woɗndu ndu, ndu yeewtata ko e winndaande nde ndu hollitaa nde.
Kuulal 64 : Eɓɓaaɗe sariya walla sariyaaji cakkitaaɗi cosantee ko goomuuji keeriiɗi ngam yuurnitaade ɗum en, e dow ɗaɓɓaande Guwarnama walla suudu sarɗi hollitaandu ɗum ndu. So guwarnama walla suudu sarɗi hollitaandu ndu ɗaɓɓaani ɗuum, eɓɓaande sariya walla sariyaaji cakkitaaɗi ɗi neldetee ko to ngootu e goomuuji duumiiɗi ɗi, ɗi terɗe mum en ɓurataa yimɓe njoyo (5) e heen suudu kala.
Kuulal 65 : So yeewtere udditaama, guwarnama ina waawi luulndaade juurnitagol kala mbayliigu ngu hollitanooka Goomu ngu ko idii. So guwarnama ɗaɓɓii ɗuum, suudu hollitaandu ɗum ndu rokka heen miijo, rewrude e woote laawol gootol, toɗɗiiɗe winndaande nde walla taƴre mum yeewtetenoonde nde, tawa teskaa heen tan ko mbayliigaaji cakkitaaɗi ɗi ndu jaɓi ɗe.
Kuulal 66 : Kala eɓɓaande sariya ina foti yuurniteede e heen suudu caggal ɗum e woɗndu ndu haa ɗi kawra e winndaande wootere. So cuuɗi ɗiɗi ɗi kawraani tawi guwarnama o ina heñorii ɗum, eɓɓaande sariya nde ina waawi holliteede, caggal nde janngaa laawol gootol e heen suudu kala, Goomu hakkunde cuuɗi ɗi mbele ina sakkita miijo wonande geɗe ɗe kawraaka ɗe. Ndeen ɗoon winndaande ina waawi holliteede cuuɗi ɗiɗi ɗi e rewrude e mbaydi ngootiri. E oon sahaa alaa ko ɗi mbaawi waylude heen. So tawii goomu hakkunde cuuɗi ɗiɗi ɗi roŋkii hawrude e winndaande wootere, walla so tawii winndaande nde jaɓaaka e cuuɗi ɗiɗi ɗii kala, Guwarnma o ina waawi, caggal nde janngitii ɗum kadi laawol goɗngol e nder cuuɗi ɗi, ɗaɓɓirde asammbele nde taƴata haala ka.
Kuulal 67: Sariyaaji ɗi doosɗe leydi ndi nanngiri sariyaaji doosgal ngootetee walla mbaylirtee ko e mbaadi ngaroori ndi: Eɓɓaaɗe ɗiin sariyaaji puɗɗotoo yuurniteede e wooteede e nder suudu adiindu holliteede ndu ko balɗe sappo e joy (15) caggal nde njettinaa nde. Kuulal 66 ina tabitinee ɗoo. Kono tan, so cuuɗi ɗiɗi ɗi luurdii, winndaande nde waawi jaɓeede e asammbele ngenndi e sakket tan, ko so tawii keeweendi terɗe mum ngootanii ɗum. Sariyaaji doosɗe jowitiiɗi e senaa poti nanndude no ngootirtee e nder cuuɗi ɗiɗi ɗii kala. Sariyaaji doosɗe mbaawata bayyineede tan ko caggal nde Diiso sarɗinoowo seedtii ɗi luurondiraani e Doosɗe leydi ndi.
Kuulal 68 : Ko parlemaa wootata eɓɓaande sariya ɓeto kaalis (loi des finances). Parlemaa hollittee eɓɓaande sariya ɓeto kaalis ko e udditgol joɗnde mum lewru noowammbar. So tawii asammbele ngenndi yeewtaani heen hay laawol gootol balɗe capanɗe tati (30) caggal nde hollitaa eɓɓaande nde, guwarnama hollita nde senaa. E oon sahaa senaa ina foti rokkude heen miijo mum e nder balɗe sappo e joy (15). Caggal ɗum golloree no wiyraa e kuulal 66 ɗeeɗoo doosɗe nii. So tawii parlemaa o wootaani bidsee o haa uddii joɗnde mum, walla wootii kono ɓeto ngo yerondiraani, guwarnama o neltirtu eɓɓaande bidsee nde en nder balɗe sappo e joy (15) to Asammbele potɗo joɗaade joɗnde heñoraande.
Asammbele ina foti wootde ɗum e nder balɗe jeetati (8). So tawii bidsee oo wootaaka haa lajal ngal yawtii, hooreejo leydi ndi ƴetta yamiroore sariya (ordonaas) ngam laawɗinde mo e tuugaade e ko ngalu naatnoongu e hitaande ɓennunde nde. Parlemaa horata ciynugol bidsee Dowla kam e bidseeji cinndiiɗi heen. Ciimtol depasuuji ina foti holliteede parlemaa lebbi jeegom kala wonande jeegom ɓennuɗi ɗi. Tonngol hiisaaji heen daawal kala ina poti holliteede joɗnde yowitiinde e bidsee hitaande rewnde heen nde mbele ina jaɓee, ƴettanee sariya. Ñaawirde hiisaaji (Cour des comptes) ina wallita parlemaa e guwarnama horde ciynugol sariyaaji hiisa ngalu.
Kuulal 69 : Ina jeyaa e geɗe gardinaaɗe e ginol golle parlemaa jeewte jowitiiɗe e eɓɓaaɗe sariya ɗe guwarnama sakkiti e fawaade kadi e himme e deggondiral ngal guwarnama o yiɗi ngal. Yontere kala, naamne terɗe parlemaa e jaabawuuli guwarnama ina ndottanaa joɗnde ko idii nde geɗe goɗɗe njeewteee.
Kuulal 70 : Hooreejo leydi ina bayyina sariyaaji e nder lajal balɗe jeetati (8) ko yaawi fof, lajal balɗe capanɗe tati ko leeli fof e fawaade e deggondiral parlemaa yettiniri mo ɗiin sariyaaji. E nder ngal ɗoon daawal, hooreejo leydi ina waawi ruttinde eɓɓaande sariya nde ngam yuurnitee laawol goɗngol. So tawii keewal terɗe asammbele jaɓii eɓɓaande nde, ende foti bayyineede e nder lajal joopangal e taƴre ɓennunde nde.
Kuulal 71 : Ko hooreejo leydi fellitta ngonka koninkaagu (État de siège) kam e ngonka jeertaare (État d’urgence) wonande daawal balɗe capanɗe tati (30). Parlemaa ina waawi ɓeydude njuuteendi daawal ngal. Parlemaa ina jogii hakke jooɗaade e oon sahaa, so tawii wonaano e joɗnde. Sariya ina dotii mbaawkaaji ɗi ngaadoraaka ɗi hooreejo leydi rokkaa so tawii ɗii ngonkaaji kewii.
Kuulal 72: Ina waɗɗii guwarnama rokkude parlemaa so ɗaɓɓii, e nder mbaydiiji cifaaɗi e sariya, denndaangal laɓɓitinooje jowitiiɗe e gardagol mum e golle mum.
Kuulal 73 : Hooreejo hilifaaɓe ina waɗana Asammbele ngenndi, hitaande kala, e joɗnde mum noowammbar, ciimtol golle guwarnama hitaande ɓennunde nde, kollitoowol kadi tuugnorgal golle hitaande faynde nde.
Kuulal 74 : Horeejo hilifaaɓe kam e hilifaaɓe ko naamnitteeɓe yeeso Asammbele. Oon kellifuya politik fawii ko e ciynugol ko wiyetee ɗaɓɓaande hoolaare (question de confiance) e ɗaɓɓaande goppugol golle (motion de censure). Caggal nde batu hilifaaɓe yeewti e tuugnorgal ngal, hooreejo hilifaaɓe gaddanoo guwarnama mum tabitingol tuugnorgal golle ngal kam e bayyinaango politik kuftodinɗo, heen sahaaji, yeeso Asammbele ngenndi. Asambele yedditirtoo golle guwarnama ko gootgol ɗaɓɓaande goppugol golle. ;aɓɓaande goppugol golle nde depitee joɗɗini to Asammbele, alaa e sago waɗa ndeen tiitoonde haa laaɓta kam e siñaatiir makko kanko joɗɗinɗo o. Ndeeɗoon ɗaɓɓaande waawata joɗɗineede tan ko so tawii, ko famɗi fof, tataɓal (1/3) terɗe Asammbele ina ciifi ɗum. ;aɓɓaande hoolaare kam e ɗaɓɓaande goppugol golle mbaawaa wooteede ko adii capanɗe nay e jeetati (48) waktu caggal nde njoɗɗinaa nde.
Kuulal 75: woote gittugol e golle (vote de défiance) walla ƴettugol kuulal goppugol golle ina addana guwarnama dimisiyonde (woppude golle) ɗoon e ɗoon. ;iiɗoo wooteeji tabitta tan ko nde keɓi keeweendi depiteeji asammbele o. Limetee ɗoo tan ko woote jaɓɗe liɓgol guwarnama o. Guwarnama liɓaaɗo o ina jokka golle gaadoraaɗe haa nde hooreejo leydi toɗɗii hooreejo hilifaaɓe e guwarnama keso kala. So tawii ɗaɓɓaande goppugol golle riiwtaama, kamɓe siifnooɓe ɗaɓɓaande nde ɓe mbawaa sakkitde goɗɗo e ndeen joɗnde wootere so wonaa e sarɗi cifaaɗo e taƴre aroore les nde. Hooreejo hilifaaɓe ina gaddoo kellifuya guwarnama mum yeeso asammbele ko fayti e gootgol winndaande jaɓaande e batu hilifaaɓe. E oon sahaa, hiisetee ko ndeen winndaande jaɓaama, so wonaa taw noon ɗaɓɓaande goppugol golle joɗɗinaande e nder waktuuji 24 dewɗi heen ɗi wootaa ko e sifaaji joopaaɗi e nder taƴre adannde ndeeɗoo winndaande. Hooreejo hilifaaɓe ina waawi ɗaɓɓirde senaa jaɓgol bayyinaango politik huftodinngo.
Kuulal 76 : So tawii ɗum kewii, uddugol joɗle gaadoraaɗe walla keñoraaɗe dirtinte mbele geɗe cifaaɗe e kuulal 75 ɗe ina ndaña siyneede.
Kuulal 77 : So tawii e nder daawal balɗe capanɗe tati e jeegom (36) guwarnama liɓraama laabi ɗiɗi (2) woote ittugol e golle walla ɗaɓɓaande goppugol golle, hooreejo leydi o ina waawi, caggal nde diisnii hooreejo asammbele, fusde oon asammbele. So ɗum kewii, woote ina poti yuɓɓineede e nder balɗe capanɗe nay (40) so heewii. Asammbele keso o ina jogii hakke jooɗaade jonte tati (3) caggal nde toɗɗaa nde.
Haa tonngoode 50 njokken
