Fedde Ƴellitaare Muritani (Association pour le Développement de Mauritanie – ADM) anndiraande Fedde Halayɓe (Ɓoggee e Diiwaan) yuɓɓinii kiirɗe ɗiɗi pinal e naalankaagal to Galle Sukaaɓe Ɓooyɗo ɗo e Nuwaasoot, ñalnde alkamiisa 5 e aljumaa 6 suwee 2008. Jirwini kiirɗe ɗe ko awluɓe Fuuta, haa arti noon e awluɓe Halayɓe. Jamma gadano o, hiirde nde udditiri ko konnguɗi hooreejo Fedde nde e teddiniraaɓe hiirde nde.
E nder konngol maako udditirgol, hooreejo Fedde nde, hono Mammadu Siley Bah wiyi : «hiirde nde ina teddi, hiirde nde ina weli, sibu eɗen njogii ɗo neɗɗo jiɗɗo ngootaagu leƴƴi Muritani, hono Ahmed wul Hamsa, hooreejo kominotee irbeen Nuwaasoot ». O wiyi kadi « Fedde nde ina yiɗi dañde ngalu, kono nde ɓuri yiɗde ko ƴellitde awluɓe men, ɓe nganndu-ɗaa ko kam en njoganii en sirluuji men ». Caggal ɗum ko senaateer Ɓoggee, hono El Haaj Abdul Bah ƴetti konngol e innde teddiniraaɓe hiirde nde ; ɓeen ngoni, senateer Raabi Haydara, depitee Kajjata Maalik Jallo, depitee Sammba Sih e Aadama Muusaa Bah meer Ɓoggee e Hawaa Jallo cukko Ahmed wul Hamsa e Muusaa Malal Gey, cukko meer Sebka. Miijo yuɓɓinde ɗee kiirɗe, ina jeyaa heen sikke alaa yiɗde weytinde, kono ɓuri teeŋtude heen ko yiɗde wallondirde e banndiraaɓe awluɓe ngam wuurtinde e ƴellitde ooɗoo fannu kimmuɗo e pinal Haal Pulaar en.
Hay gooto haalantaake nafoore awluɓe e renndo men, darnde maɓɓe so wolde dawii, darnde maɓɓe so haala enɗam dawii, darnde maɓɓe so haala pinal dawii : awluɓe ngoni mooftirgal (mémoire) leñol Fulɓe. E ooɗoo sahaa naatnaattondiral pine, ngal reenaaka heen fof yooloto. Ko ɗum tagi, ina foti jeyeede e darɗe men hannde wuurtinde denndaangal fannuuji pinal men, hesɗitinde ɗum en, woni waylude ɗum en haa njahda e yonta.
Enen fof eɗen nganndi wonde ndeeɗoo hinnde ina keerorii mbaydi naalankaagal e gaaci: jimɗi ɗi, e kaɓirɗe dille (boloŋaaji) haa e ngamri ndi. Ndiiɗoo mbaydi naalankaagal ina waawi wuurnude joom mum. Heddii tan ko ndi liggee (gollee), ndi yuɓɓinee, loowdi jimɗi ɗi alɗinee maa waylee haa yahda e yonta hannde o. ƴeru, e miijo am, awluɓe ina poti nattude wonde awluɓe yimɓe heeriiɓe tan, ɓe njiyloo wonde awluɓe leñol. Ko ɗum firti ? ɗum firti ko loowdi jimɗi maɓɓe yo ɓur abbitaade e soklaaji renndo ngo e leñol ngol e kuuɓal, ƴeru, hono no « rappeer en mbaɗata nii». Hay kaɓirɗe ɗe ngalɗinee, woni njahdinee e kaɓirɗe kese, njaltinooje sifaa gaaci belooji yontannde hannde nde.
Ɗum noon ina ɗaɓɓi e maɓɓe darnde : faamde ɗum tawo e daranaade ɗum. Eɗum ɗaɓɓi darnde men enen kala, woni mballen ɓe e ngoon yeeso, hono no Fedde Halayɓe fuɗɗorii waɗde nii. Kala ɗo belaa woni, ɗo jirwino woni, tawa aɓe noddee heen. ɗum maa wallitɓe e jeeyngal, so tawii ɓe naatnii e jimɗi maɓɓe kesamkesaagu katojinaangu ngu.
Bookara Aamadu Bah
