Barak Oboma wonii kanndidaa gadano ɓaleejo e gardagol leydi Amerik. Ko ñalnde 4 suwee o heɓi keeweendi nulaaɓe coklaandi ngam wonde kanndidaa. Mo o waɗdatnoo kawgel o, hono Hillary Clinton jaɓii foolaama, fellitii wallitde mo, mbele omo foola kanndidaa Repibilikee en (républicain) biyeteeɗo John McCain e woote gardagol leydi Amerik ñalnde 4 noowammbar 2008. Ko ñalnde 25 haa 28 ut 2008, parti makko, hono parti Demokaraat, laawɗinta kanndidatiir makko.
Konngol ngol o yooɓinoo e ngelɗoo kawgel ko “Time for change”woni «mbayliigu yontii ». Wonande yimɓe heewɓe, ko ɗum huunde hesere, mawnde, ko neɗɗo mo wonaa tuubaako (daneejo) wonata kanndidaa e ndii leydi. Ko ɗum addi ɗamaawu ma a taw so ɗum kewii, maa politik Amerik waylo no wayi wayde fof. Cikkunooɗo ɗum fof, yo yaltu heen : sibu Barak Oboma ina heppa ko foolata Hillary Clinton ngam hollitde miijo mum e geɗe ɗe yaakoranoo maa wood mbayliigu naatni : so jotondiral Amerik e leyɗe goɗɗe ɗe, haa arti noon e darnde fayde e Palestiin e Iraan.
Diskuur makko gadano ɓurɗo teskinde o waɗi ɗum ko to «Conférence annuelle de l’American Israel Public Affairs Committee (AIPAC), » ko wiyetee lobby ƴahuud en to Amerik. Helmere «Lobby» nde ina waawi firdeede « goomu ndaraniingu nafoore heeriinde, ina huutoroo mbaawka mum to bannge ganndal walla ngalu,walla mbaawkaaji goɗɗi ngam waawnude walla ɓenninde nafooje mum ». E nder konngol makko ngol o huccitini e AIPAC, sikkeeji nattii, o heedani ko Israayiil, sibu ina feeñi heen, wonde, ma o waɗ feere fof, so o toɗɗaama hooreejo leydi Amerik ngam hisnude Dowla Israayiil. Konngol « kisal Israayiil » artii laabi 20 e nder diskuur makko he. Hakkeeji ɗii fof ko laamu ƴahuud en o rokki, alaa ko o heddaani Palestinnaaɓe so wonaa fotdeeji. Israayiil ina jogii hakke. Ina waɗɗii Palestiin! Oboma daɗtiima idiiɓe ɗum ɓee fof nde wiyata « Jerisaalem maa heddo wonde laamɗorgo Israyiil, tee feccetaake ». Kaa haala noon ina luulndii denndaangal jamirooje Fedde Ngenndiije Dentuɗe (ONU) ; ina luurondiri e yiɗde Palestinnaaɓe, sibu ko ɗum ina jeyaa e hujjaaji mum en ɓurɗi teeŋtude.
Wonande Iraan ne ko noon, sibu o wiyi wonde ma o « huutoro kala peeje, ngam haɗde Iraan dañde bommb atomik ». Ɗum firti tan, ko o riiwtaani wolde, walla werlaade e ndiin leydi bommbooji. ɗumɗoo fof ina sañondiri, ina faamnii, sibu Iraan yiyraa ko no gaño Israayiil ɓurɗo bonde nii. Ma a taw geɗel gootel ɗo o seerti e Buush, ko wiyde ma o yaltin soldeteeɓe Amerik to Irak. ɗum noon, famarɓe doole, yaakorinooɓe e Oboma, yo pooftin koye mum en. To leydi Amerik, maa mbiyaa ko ƴahuud cañata fof ina cañta.


