Gila e hitaande 1991, Fedde Ngootaagu Afrik suɓiima ñalngu 16 suwee ngam teddinirde ɗum suka Afriknaajo.Hol ko saabii suka ina teddiniree ñalngu, haa teeŋti e afrik?
Waasataa naamndiiɓe ngal naamnadal ! So en nduttiima e daartol, alaa fof mo nanaani maa yiyaani bonanndeeli laamuyel Peter Botha,warngooji mum , kam e leñamleñamaagu leydi Afrik ɓorgo. Ko toon, e wuro ina wiyee Sowetoo, (mo yiyaani Sowetoo, nanii sowetoo, sabu darnde sukaaɓe mum almuuɓe, wiynooɓe ngontaa janngude ɗemngal afrikaneer, kañum en njanngata ko ɗemɗe mumen; ɗum waɗnoo ko ñalnde 16 Suwee 1976 to Afrik worgo) ko ina ɓura 10 000 suka, tellii e mbeddaaji ina ceppa. Ɓe nduppaani, ɓe ngaaynaaki, ɓe kelaani hay dara. Ko seppo yamyamo tan ngam hollirde yiɗde maɓɓe baylagol ngonka maɓɓe. Laamuyel Botha e soldateeɓe mum ngam jaabtaade ɓee sukaaɓe seppooɓe, ko garnatuuji e petelaaji kure lotti e mum en. Sukaaɓe ɓee ne kocci kaaƴe ngaaynii ɓe, ngam wiyde min kulaani, maayde e ndimaagu. Ñalnde heen, 152 suka nduttii e gurel baaba jaraa’iilu. ɗum haɗaani iiñturu nduu jokki e gure keewɗe e nder Afrik worgo. Ko ina tolnoo e 700 suka mbaraama heen. Ñalnde 26 Suwee 1977, laamu ngu dartini jaŋde ɗemngal afrikaneer, ɓe keɓi ko ɓe njiɗi ko. Duuɓi sappo e joy caggal ndee darnde sukaaɓe Afrik worgo, e 1991, Fedde Ngootaagu Afrik, ngam wuurtinde ndee darnde, waɗi bayinnaango, teeŋtini keɓtingol jaati mbayliigu sukaaɓe leydi ndi e hare feewde e leñamleñamaagu waɗti mawnineede hitaande kala e nder Afrik fof. Goɗɗum hol ko saabii gila 1976 ko e 1991, fedde Ngootaagu Afrik, heɓtinta darnde suka waɗta mawninde ɗum?
E hitaande 1991 to joɗnde Jeeneew (Génèɓe) leyɗeele keewɗe aduna oo siifii jaɓgol e ɗooftagol haŋŋe suka e nder aduna hee. Ngaal nanondiral e ciifondiral fuɗɗii ko e ndeen hitaande. E fawaade e wiɗtooji baɗaaɗi, kam e ko jaayndeeli mbayyinta, hollitii wonnde suka ina yeebaa, won heen ina lorlaa; ina kuutoree to jotondiral terɗe tawi timmaani, kadi ƴeeɓee heen. Etee fotɓe haalde e toppitaade nehdi suka ɓe, ko ɓeen e koye mum en mbaɗata ɗum. So tawii galle ko ɗuhorde, fooftorde lorla kam e jaahiya wonti ko nokku jaaya e musiiba wonannde suka. Wonaa to lekkon, wonaa to janngirdu ŋuraana, alaa fof ɗo suka dañi jam. ɗum saabii leyɗeele keewɗe tafii kuule ngam harminde lorla e kuutoragol suka. Daranaade e mawninde njalngu suka afriknaajo, ko njalngu bayyingol e ciftingol hakkeeji suka, kam e hokkude ɗum konngol waawde kadi haalde hakke mum e anndineede kadi fotde mum.
Leydi Moritani wonaani caggal e ndee darnde, so en kulaani mbiyen wonnde, eɗen ndaɗi leyɗeele keewɗe e nder diiwaan afrik oo. Sibu leydi Moritani fentii kuule ngenndi ñaawooje leptooɓe sukaaɓe. Moritani kadi ina siifi, kadi ina huutoroo ɗee nanondire e ɗee ñaawooje:
- Nanondiral peewtungal e hakkeeji suka
- Nanondiral peewtungal e hakkeeji suka, ko firti? Ko nanondiral jaɓangal e batu kuuftidinngu leyɗeele dennduɗe e fiɓnde mum 44/25 ñalnde 20 noowaamburu 1989, ngol ciinugol mum fuɗɗii ñalde 2 settaamburu 1990 e tuugnaade e kuulal 49 paytungal e hakkeeji aadee jojjuɗi.
- Nanondiral ngal woni ɓurngal jaɓeede e nanondire fedde ngenndiije dennduɗe peewtuɗe e hakkeeji, sibu 188 leydi ciifii ngal e 1996 haa heddii Amerik e Somali.
- Nanondiral hakkeeji suka (CDE) ina soomi 54 kuulal
- Kuuɓal Dowla peewtungal e Ngonka debbo holliti ciimtol mum peewtungol e ngonka suka Moritani
- Moritani siifi jaɓgol mum nanondiral ngal ko ñalnde 8 abiriil 1991. Ciynugol nanondiral ngal fuɗɗii ko ñalnde 15 suwee 1991. Kuule ñaawooje
- Kuule winndereyankooji daɗndugol hakkeeji suka.
- Nanondiral hakkunde leyɗeele hakkeeji suka
- PiWondiral Afrik hakkeeji e ngonka ceniika suka. Kuule Ngenndiire deengol hakkeeji suka
- Doosgal leydi Moritani
- Dabi Ngonka neɗɗo
- Dabi Ñaawoore
- Dabi Gollal
- Dabi Ndeenka ñaawoore sukaaɓe
Kono mbele pentugol e ciifgol tan ina yoni? alaa, so ɗum anndaaka, jaayaaji sukaaɓe keɓatnoo kam e lorlaaji mumen njoofataa, alaa e sago ɗum saaktee e rajooji , winndee e jaayndeeji, bayyinee e dingire e jamaaji e kala nokkuuji dente.Sibu haa jooni lepte sukaaɓe ina njokki. Ñalnde fof nanataa, ko waraama, gaa, fiyaama gaa, ƴeeɓaama gaa. Etee, so tawii ko suka waɗaa ɗum, heewɓe njaggirta ɗum ko bolle puuyɗe; alaa e sago ɗum natta, etee yo ɗum nattu! Ma a ɗum nattu. Sibu Moritani sosii polis noppitiiɗo sukaaɓe, laamu ngu e jokkondiral e pelle Unicef, Terre des hommes, e koperasiyoŋ Españool mbaɗii heen ngaluuji e yimɓe toppitiiɓe kisal suka e anndinde hakke suka. So en ngartii kadi e mawninde ñalngu suka afriknaajo hikka 16 Suwee 2008, mbiyen lepte ɗe ina njokki, hay so tawii kuule keewɗe, e taaɓal mawngal waɗaama ne.Ñalngu ngu ina mawnine maa walla ina jogori mawnineede e nder santar nehdi sukaaɓe telɗuɓe.
Naalankooɓe Diɗɗal Jaalal e Jabbaaji (Rapooruuji) ko kam en mbelnata ɗoon ñalawma. Jiidaani kadi e jaaɓorgal toppitiingal ɓesngu, yumma e suka ina mawnina ɗum hikka kadi e no woownoo waɗirde e duuɓi ɓennuɗi ɗii nii. E joofnirde mbiyen wonnde, suka ina haandi e suureede, neheede, janngineede, ñammineede, cafreede, e fijde (dogde, diwde, ekn) sibu ko ɗum ƴellitta ɗum to bannge hakkille, e terɗe ɓalndu. Omo foti heɗeede, teddineede e diisneede e kala ko ina toɗɗii mo. Kala ko ɓuri doole suka, fotaani waɗneede ɗum.
Mammadu Maamuudu Baal
