(aljumaa), 10 lewru men Morso, ndu ngonɗen ndu, musiɗɗo Mammadu Demmba Ñas lollirɗo Bangali Ñas fiilaama Jaaltaaɓe Wenndiŋ. Golle ɗe puɗɗii ko waktu sappaɓo to galle Elimaan jamaa wuro ngo. Sakkiti duwaaw o ko Ceerno Aamadu ƴero Sal. Capanɗe tati e gure joy taawtoraama piilungal ngal. Jirwinooɓe to Caloka Pete Senegaal Abuu Caam e Mawɗo Lappol hono Saydu Mbacca, tawtoraama golle. Ñeeñɓe leñol ngol mbaɗii toon geɗe jooɗɗe. Balɗe tati ko e aljanna pittaali, noppi e gite, wonaa, gila e njimri, ngamri, ñaantungal, koɗli haa e buubaaji e sabareeji. Adii ko konngol bismaango feewde e jamaanu ngarngu ngu. waɗi ngol ko ɓiyi piilaaɗo o, ena wiyee Abuu Bangali Ñas. Caggal konngol ngol rewi heen ko geɗe piilungal. Kikiiɗe, caggal bottaaje, gure subalɗe nootitiiɗe ɗe, mbaɗi daay-daayre, nde hono mum yiyaaka tawo e nder cubalooji. Laaɗe nootitiiɗe ɗe ko laana Sorimalee. Ko kaan adii arde. Rewi heen ko laana ɓallaa. Ɓeen e Suraynaaɓe ngondi e laana gooto. Sakkitii arde ko laana Canngelnaaɓe. Ñalande heen hay Seɓɓe kaɓɓii laana Balla Jeerel, hakke e weltaare nde mawnude e yimɓe.
Banndiraaɓe, ko ɗum woni konngol bismaango ngol Abuu Ñas jaɓɓorii hoɗɓe arɓe ɓe: Haakem Falnde Mbaañ Meer Commune Mbaañ Hilifaaɓe jooɗaniiɓe Laamu e nder Falnde Mbaañ Hoohooɓe dawrugol nootitiiɓe Seteeji gure cubalooji nootitiiɗe Nulaaɓe gure jonngidaaɗe, koɗdaaɗe.
Hoɗɓe tedduɓe arɓe nootitaade e nguuɗoo kewu Musiɗɓe tedduɓe, rewɓe e worɓe E innde ɓesngu wuro Wenndiŋ e Malibooli e kuuɓal, Jaɓɓe e Darto, e innde jaaltaaɓe Mammadu Demmba Ñas ganndiraaɗo Bangali Ñas, min calminii on salminaango njonngu. Min calminii on salminaago enɗam. Min calminii on salminaango giɗgol. Min mbiyii on bisimilla mon, bismilla mo min Yoogi e nder luggere pittaali amen. Bisimilla mon e cuuɗi mon. Bisimilla mon e ɓesnguuji mon. On mbeertanaama ɓerɗe, jeese e leece.
Ooɗoo ñalawma hannde, ñalluɗo 10/ 07/08 mo kawritɗen e nder Wenndiŋ ngam fiilde Jaaltaaaɓe Wenndiŋ e innde Mammadu Demmba Ñas ganndiraaɗo Bangali Ñas, ko ñalawma mawɗo. Ko ñalawma mo daartol jogori teskaade, desanteeɗo yontaaji, kaaltoyteeɗo e nder jamanuuji garooji. Goonga majjataa, goonga maayataa. Ɗo goonga yiyaa fof ena ŋarɗi, ɗo goonga yiyaa fof ena jalba. Kala gannduɗo ɗum, horsinee, hormee, toownee, yantinee e lasal tedduɓe.
Wenndiŋ ɓooyii yiɗde dañde ñalɗi bayɗi hono nii ngam siftinde darnde nde ngo darinoo e nder Fuuta Tooro to bannge Pinal. Wenndiŋ ko wuro ɗo Geyɓe, Saarɓe, Mboocɓe, Burle e Baalingoyaa (ɓoonɓe e Salalɓe) e Ñasɓe njiidi yumma e baaba, ndawdi e Njonngu e Enɗam, timmondiri e teddungal e faayidaagal:
- Geyɓe ngoni mawɓe jaambureeɓe, ndokkata lefol, mooftata ngol so ngol diwɗii.
- Saarɓe ngoni joom maayo en, kalfinaa Tufnde e fiyakuuji mum.
- Mboocɓe ngoni Jaagarafeeɓe, renndinooɓe asakkeeje. Ko kamɓe kadi piilata Jaaltaaɓe so tawii rokkaama Lefol.
- Ñasɓe ngoni Lawakooɓe Wenndiŋ ndokkaa Jaaltaɓaagal wuro e Almamaagal jumaa e jamaa e.
Ko ɓe cuuɗi nay laamɗotooɗi: Suudu Muudo Haymuut, Suudu Aljum Haymuut, Suudu Muuse Haymuut e Suudu Mbañi Haymuut.
Ooɗoo piilateeɗo hannde, hono Jaaltaaɓe Mammadu Demmba Ñas, jeyaa ko e Suudu Mbañi Haymuut. Ko kanko waɗti Jaaltaaɓe sappo e ɗiɗaɓo (Jaaltaaɓe 12) wonande Suudu Mbañi Haymuut ndu. Wonande cuuɗi nay Ñasɓe ɗi, ko o Jaaltaaɓe 23ɓo. So tawii ko to bannge meeɗnooɓe fiileede Jaaltaaɓe e nder Wenndiŋ ko kanko waɗti Jaaltaaɓe 29ɓo. O lomtii ko Jinnaaɗo men Sammba Jaara Ñas, caggal nde ɗoon sankii e hitaande 2002 (yo yurmeende Alla won e mum).
Hannde ne, Jaaltaaɓe Mammadu Demmba Ñas lollirɗo Bangali Ñas naatii e Taariik Fuuta Tooro, o winndirii innde makko alkule kaŋŋe e nder daartol Wenndiŋ e Malibooli, o yantondirii e sagataaɓe wasorɓe Leñol, waɗnooɓe ñaam-golluuje tiiɗɗe wayɓe no Aamadu Dooro ɓeleende e Daaboo Aamadu Dooro ɓeleende. Musiɗɗo men Tijjaani Aan ena heewnoo wiyde: » » yonta fof ena jogii yontaaɓe mum. E nder yonta fof, Leñol ena jogoo payndaale mum. ƴettinta noon le*ol ngol payndaale mum ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawrunooɓe e ɗoon yonta ».
Ɗum noon, en mbiyii mo Seydi Ñas! Kanko ne yonteede makko hawritii e yonta makko, hawri kadi banndiiko en fof ena mbaɗi mo tiiɗɗo-tinaaɗo, ena ngitti fotde mumen, ena lommbi e juuɗe makko. Mbiyen tan , caggal nde ñaaganiɗen mo balɗe juutɗe e battande moƴƴe, yo o jogoro jam, kawren heen!
Banndiraaɓe, en mbawataa joofnude konngol men, tawa en ɗaɓɓitaani yaafuya ummoraade e jinnaaɓe, ɓe ngannduɗaa, en potaano ɓamtude daande e dow mumen. Ko noon ne kadi en mbaawataa joofnude tawa en kesɗitinaani njettoor feewde e hilifaaɓe men diine, aada e dawrugol e musiɗɓe yahruɓe to Ɓamtaare e Jokkere Enɗam, ummiiɓe to woɗɗi maa to ɓadtii, tawi ko dudnoyɓe golle mumen e haajuuji mumen jojjuɗi ngam timmtinde faayiida ooɗoo ñalawma. Yo Alla yoɓ moƴƴere! On njaaraama.
Ciimtol Njaay Saydu Aamadu
