Caggal nde yoga e leyɗe e pelle kolliti luulndaare mum en kuudetaa kewɗo e Muritani ñalnde 6 ut 2008, caggal nde nulaaɓe Dental Afrik e Dental leyɗe Aarabeeɓe e woɗɓe, ngari ɗo, njokkondiri e denndaangal lanndaaji ɗi, waɗii balɗe seeɗa, hakkillaaji fof njowitii ko e ko jogori kewde caggal ɗuum. Nii woni, ko maa ñalnde 22 settammbar, Diiso Jam e Kisal Dental Afrik yaltini kominikee, e batu mum 151 ɓiiwu, njooɗinoongu to New York. ɗum ɗoon noon ko caggal nde ɓe ndiisnondiri e Dental Orop kam e Goomu Kisal Fedde Ngenndiije e Amerik e Farayse ….
Bayyinaango ngo siftinii huunde e doosɗe Dental Afrik ɗe leydi Muritani siifi ñalnde 7 sulyee ɓennuɗo o.
Fedde nde hesɗitinii heen ñiŋoore mum e calagol mum kuudetaa o, «ɗaɓɓi nde leydi ndi ruttotoo e dagaare doosɗe tuugiinde e wooteeji 2006 e 2007». Nde wiyi «alaa e sago leydi ndi arta e dagaare doosɗe e rewrude e dokkitgol Siidi wul Sheek Abdallaahi jappeere mum ko aldaa e sarɗi ko adii 6 oktoobar 2008». Ɓe njeertini ɓe so tawii ɗum waɗaani «kuuge maa pawe e maɓɓe tee ɓe nefee».
Fedde nde wiyi kadi ina anndina ɓe wonde «denndaangal kuule ɗe militeeruuji ɗi ƴetti ko wayi no sariyaaji walla doosɗe kese, ko niilɗe, tee ngalaa qiima, ndagaaki». Nde ɗaɓɓiri denndaangal leyɗe jeyaaɗe e Dental Afrik kam e winndere ndee kala nde kiisotoo wonde denndaangal kuule e geɗe militeer en ƴetti wonde ndagaaki, ndewaani laawol. Yo ɓe mballit waɗde gartugol dagaare doosɗe».
Fedde nde hollitii wonde ina weltii e «nanondiral e jokkondiral gonngal hakkunde Dental Afrik e Haɓɓere leyɗe Aarabeeɓe kam e Fedde Ngenndiije dentuɗe e Fedde Farankofoni kam e Dental Orop, ko fayti e Muritani.»
Caggal nde Dental afrik yaltini ngooɗoo bayyinaango, janfankooɓe laamu ɓe, mbiyi wonde njaɓaani. Seneraal Abdel Asiis holliti wonde hankati «ɓe naatii, ɓe mbaawaa ruttaade, gasii». ɓoodi e wallidiiɓe maɓɓe «mbiyi wonde gartirgol Siidi ga fotaani miijeede, ko ‘diidol boɗewol’ ngol yawtotaako», ko «werlaade nebam e dow jayngol» ekn … Won heen mbiyi ɗum ko «naatde e fiyakuuji leydi Muritani».
Kono ñalnde 29 settammbar Jean Ping, gardiiɗo Goomu Jam e Kisal Dental Afrik, holliti wonde winndere ndee kala (Afrik e Dental Orop e Amerik e leyɗe goɗɗe), ina pelliti fawde e Muritani kuuge. O wiyi «kuuge ɗe ko garooje». Ko jiidaa e ɗuum, Amerik saliima rokkude delegaasiyoŋ Muritani «wiisaa» ngam tawtoroyeede Batu kuftodinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe udditngu ñalnde 23 settammbar to New York.
Ko adii ɗum, ñalnde 17 settammbar Kondoleesaa Rice hollitii wonde «doosiyee Muritani» joginoo to Millenium Challenge Corporation (MCC), uddaama. Firti ko leydi ndi haaytii heɓde miliyoŋaaji 25 dolaar ɗi fotnoo heɓde toon e lewru oktoobar 2008. Oon kaalis ko fuɗɗoode ballal tolningal e 400 miliyoŋ dolaar, wonande leyɗe ceedtanaaɗe demokaraasi e kuutoragol moƴYol ngaluuji buur. Heewnoo noon ko so woodii leydi seedtanaa jaɓɓugol ɓurtungol jojjanɗe aadee, walla ko wayi noon, ko ndiin leydi yowee haa nde moƴƴitini fof. Kono wonande Muritani, ɓe ittu innde mum tan haa laaɓi, ngam hollitde pellital maɓɓe haɓaade ɗum.
Militeeruuji ɗi keɓii jokkondirde e huunde e yimɓe sikkaaɓe ina mbaawi wallude ɗum haa ndee fedde arta e kuugal mum, kono ɓeen, caggal nde enndi ɗum, mbiyi ɓe ko «hoto ɓe tampin koye maɓɓe, alaa ko mbaawi e ɗumɗoo hay dara». So wiyaama Seneraal e meeruuji nganndaa loowdi piWondire adunankooje ɗe Muritani siifi, ɗum na waawi jaɓeede, hay sinno noon, Asiis wiyiino wonde «Muritani maa ɗoofto denndaangal piWondire adunankooje siifnoo». Kono so wontii ko depiteeji kam en koye mum njaɓɓata kuule adunankooje, ɗum ko huunde nde faamnaaki. Sibu, yoga e kuule kaaleteeɗe ɗe, ko ciifaa ɓooyaani, tee ko Asammbele yamiri ciifgol mum en. Heen winndannde ko nanondiral cosngal Goomu jam e kisal Dental Afrik, nde Asammbele yamiri ciifgol mum e rewrude e sariya mo tongoode 2008/034.
Winndannde ɗiɗmere nde ko Doosɗe Dental Afrik e hoore mum, jowitiiɗe e Demokaraasi e woote e Gardagol (sariya Asammbele mo tonngoode 2008/036). Ɗeeɗoo kuule garooje njeyaa ko e ɗeen doosɗe :
Kuulal 2 : «Fayndaare ngalɗoo doosgal ko : harminde, riiwtude e ñiŋde kala mbayliigu guwarnama ngu tuugaaki e doosɗe e denndaangal leyɗe jeyaaɗe e Fedde nde, sibu ɗuum moƴƴaani e deeƴre e jam e kisal e wellitaare (tawre 4).
Kuulal 3 : «calagol e ñiŋgol denndaangal mbayliigaaji guwarnamaaji ɗi tuugaaki e doosɗe» (tawre 10).
Kuulal 24 : «So tawii ngonka mbaawka haɗde golle politik tuugiiɗe e doosɗe e demokaraasi walla kaɗoowa gardagol dagingol jolii e nder ngootiri e leyɗe jeyaaɗe e Fedde nde, Goomu deeƴre e Kisal ina foti ƴettude kuule ngam artirde ngonka dagaare doosɗe, hono no siforaa e nanondiral cosngal Goomu jam e kisal Dental Afrik …».
Kuulal 25 : «Saabiiɓe mbayliigaaji guwarnama ɗi ndewaani laawol potaani tawtoreede woote juɓɓinaaɗe ngam artirde ngonka dagaare. Ɓe mbaawaa halfineede golle e nder juɓɓule dowla maɓɓe (taƴre 4) … Saabiiɓe mbayliigaaji guwarnama ɗi ndewaani laawol ina mbaawii ñaaweede …
Batu fedde nde ina fawa kuuge e kala dowla umminɗo walla ballitɗo mbayliigu ngu tuugaaki e doosɗe …».
