Ngaawii e sooynde Muhammed Mahmuud wul Muhameddu, kalifu laamu militeer en yahdiino e Kumba Bah to Yayi Boni, hooreejo leydi Benee (Benin) ngam faccirande ɗum sababuuji pollugol laamu Siidi wul Sheek Abdallaahi. Caggal nde heɗii ɓe, o wasiyii ɓe nde ɓe keddotoo e les jamirooje Diiso Jam e KIsal Dental Afrik (Conseil de Paix et de sécurité de l’UA). O wiyi ɓe omo yaafnoo ɓe sibu o waawi heptinde laamu jamfa sibu ndeen o luulndoto doosɗe Dental Afrik. Aɓe padnoo e jaabtawol ɗaɓɓaande jiyndiral e hooreejo leydi Niiseriyaa hade maɓɓe ɓennude toon to Abuja. Kono ko ɗoon ɓe loowti laawol ɓe ngarti. Wul Muhameddu noon ko denɗum Abdel Asiis, tee ko ganndo, ballifiiɗo binndanɗe keewɗe. Kummba Bah noon ko ɓiy Mammadu Nalla, ko o karallo ñiiƴe. O Janngi ko Ñaamee. Nde o janngata toon nde o wonnoo ko galle Persidaa Siidi wul Seek Abdallaahi, sibu oon ko sehil baaba makko no feewi. Oo Kummba noon woniino e laamu Maawiyya, caggal ɗum e laamu Eli, hade mum wondude e militeer en.
Ɗanle parlemaateeruuji laamu militeer en Ngam jaɓnude winndere nde kuudetaa o, laamu militeer en ñalnde kala ko nulɗo depiteeji e senaateeruuji caggal leydi. Fereeji ɗanle maɓɓe ittetee ko e booñ buur, tawi noon ɓesngu ina hakka e nder caɗeele mawɗe. Ñiiɓirde wiyeteende Taqadoumy waɗii heen wiɗto ngam hollide ɓurtugolfereeji ɗeen ɗanle pamɗuɗe njeñtudi. – Miisiyoŋ depiteeji 10 yahii to Libi (ina jeyaa heen Saaleh wul Hananna, Muhammed Turaad, Naaha mintu Muknaas … ). Biyeeji maɓɓe tan njari ko miliyoŋaaji jeeɗiɗi, ɗum jiidaa e njooɓaari 5000 Ooroo (fotde miliyoŋaaji ɗiɗi). – delegaasiyoŋ goɗɗo yahiino Farayse (ina jeyanoo heen Kamara Aali Gelaajo, Luuleyd wul Weddaad, … ), tee arti ina sooyi. Haɗaani fere mum ɓurii miliyoŋaaji jeeɗiɗi. – Delegaasiyoŋ tataɓo yahiino fuɗnaange ɓadiiɗo. Fere mum tolniima e 22 miliyoŋ ugiyya. – Goɗɗo yahiino to leyɗe Golf (ina jeyanoo heen wul Jideyn … ). Fere mum ɓurii 13 miliyoŋ. – Joyaɓo o yahnoo ko Mali. – Caggal ɗum delegaasiyoŋaaji goɗɗi ceeraani e yahde, gooto kala ina teeɗanoo ɗannaade mbele ina wooda ko heɓi. Fere ɗiiɗoo misiyoŋaaji joy ɓurii 50 miliyoŋ ugiyya. Firti ko lappol fof ina feroo fotde miliyoŋaaji sappo ! Ɓe mbiyi noon ɓe ngari ko ittude bonannde ?
Wul Sheyn (ganndiraaɗo Deybe), depitee Amurj, yahiino Burkinaa ina wondi e yimɓe yonɓe ngam jokkondirde e guwarnama ndiin leydi. Nulnoo mo toon ko koninkooɓe ɓe. Ina wayi no ɓeen njaɓaani jooɗodaade e maɓɓe.
Ñalnde 26 oktoobar 2008, lappol Maalde Ngenndiyankoore ngam Kisal Demokaraasi, jooɗodiima e Kolonel Kaddaafi. Ardinoo lappol ngol ko Hooreejo asammbele ngenndi, hono Masawuud wul Bulkayri. O yahdunoo toon ko e Jemiil Mansuur, Hooreejo parti biyeteeɗo Tawasul, e Muhammed wul Naaji, gooto e hoohooɓe UFP, kam e Yahyaa wul el Mustaf, kalifu geɗe Lislaam e Jaŋde lasliyankoore yantude e depitee biyeteeɗo Khalil wul Teyyib, cukko APP. Hooreejo leydi Libi wiyi ɓe wonde « ina luulndii kuudetaa 6 ut baɗɗo e Muritani o, tee alaa ko waawi waɗde so wonaa ɗooftaade kuule Dental Afrik ». O hollitii wonde o wonani ko duttagol e ngonka dagaare doosɗe.
Delegaasiyoŋ laamu militeer en yahiino leydi Kenyaa ngam jokkondirde e hooreejo Dental Afrik, hono persidaa Jakaya Kikwete. Oon holliti ɓe tan ko maa « Muritani jokku e nefeede ɗoon ɗo guwarnama dagiiɗo ardaaki leydi ndi ». Ardinoo oon delegaasiyoŋ laamu koninkooɓe ko kalifu maɓɓe jokkondiral hono Muhammad wul Mahmuud Mohammed. Ɗum waɗnoo ko ñalnde aset 26 oktoobar 2008. Nde ɓe ɗaɓɓiri mo wasiya no o yiyri hol no Muritani fotirta yaltude e ɗee caɗeele, o jaabii ɓe wonde feere nde woni ko e ɗooftagol doosɗe fedde nde, hono Dental Afrik. Doosɗe dental Afrik noon ina luulndii kala kuudetaa. O wiyi ɓe wonde ina waɗɗii mo, sabu makko wonde hooreejo Fedde nde reende doosɗe mum e ɗooftaade ɗum. O jokkani ɓe heen wonde soklaani ko ardiiɓe leydi Muritani jooni ɓe ina nelda delegaasiyoŋaaji e nder laamorɗe Afrik, sibu alaa fof leydi Afrik jogori heɗanaade ɓe. Yanti heen, moƴƴo alaa e kuudetaaji, tee Afrik woni hankadi ko e tafde jikkuuji kesi e pinal kesal ngal heptintaa so wonaa laamuuji toɗɗiraaɗi wooteeji demokaraatiyankooji. Nde tawnoo “so Alla jolaama bonde e baañoowo wuurtata e mum ko teko” laamuuji leydi Ejipte e leydi Yemen caliima jooɗodaade e delegaasiyoŋ parlemaateeruuji jahnooɗo to Misra ngam jokkondirde e Fedde (Kaɓɓondiral) Arab (Ligue Arabe). Ardinoo oon delegaasiyoŋ ko biyeteeɗo Siidi wul Maham.
Haɗre seppooji : Ñalnde 5 oktoobar, so weetii lajal Dental Afrik rokkunoo janfiiɓe laamu ɓe, luulndiiɓe kuudetaa ɓe, kam en fof e waasde yamireede, ceppii e nder wuro Nuwaasoot e nder nokkuuji keewɗi. Rewfti heen ko polis wuurtaa e maɓɓe, werlii e maɓɓe bommbooji gerenaad, lappi ɓee, riddi ɓee : ɗum siftinii en 1991, nde hay gooto suusaano wiyde ina seppa.
Ñalnde 7 oktoobar ko pelle senndikaaji ceppi ngam mawninde « Ñalngu adunankeewu Gollal Ceningal ». Kono hay ngoo haɗa. Ko ɗum tagi gila beetawe polis uddi nokkuuji ɗo gollotooɓe ɓe potnoo rentude ɗo. Ɗum haɗaani ɓe hawritoyde saraaji Polikinik, ɓe pelɓondiri toon e polis. Gollotooɓe heewɓe mbarmii heen. Huunde wayrunde waɗde sanne.
Oo dumunna ɓennuɗo, pooɗondiral mawngal ina hakkunde jamfiiɓe laamu e luulndiiɓe ɗum en caggal leydi : gooto fof ina etoo jooɗanaade Muritani e Dente walla e batuuji baɗooji e nder winndere nde.
To Orop, depiteeji « Verts » en (woni depiteeji daraniiɗi ndeenka sato, – ‘vert’ noon ko goobu ‘haako ñebbe’) njuɓɓinii batu mum en mooɓondiral : yimɓe luulndiiɓe pollugol laamu e Muritani, keɗanaama toon no moƴƴi. Ɗum ko caggal pooɗondiral mawngal hakkunde Asan Sumaare, gonnooɗo kalifu awo e laamu Siidi e biyeteeɗo wul Dadde, gootal e jagge laamu koninkooɓe.
Dental Mediteraane : Yahyaa wul Kebd gootal e jaagorɗe guwarnama wul Waghef yamiraama yo tawtore joɗnde Dental Mediteraane to Luxemboug ñalnde 7 oktoobar 2008. Nulaave laamu kudetaa mbiyaa kam en ko yo toowtu.
E nder lewru oktoobar he, Farayse saliima hokkude kalifu laamu koninkooɓe biyeteeɗo Muhammed wul Moyne wiisaa, ngam naatde Orop. O jeyaa ko e yimɓe ɓe laamu Amerik sifortoo « luulndiiɓe gartugol dagaare doosɗe ».
Ñalnde 15 oktoobar : Dental Orop hesɗitinii noddaango mum e leyɗe Afrik, ngam ɗaɓɓirde ɗum en nde calotoo heptinde laamu militeer en e Muritani. Ngol woni tataɓol ko Dental Afrik ɗaɓɓirta militeeruuji ɗi nde ngoppata laamu. Gardiiɗo Goomu Kisal Dental Afrik o ina jokki e jokkondire mum ngam dañde wallidiiɓe mbele Muritani ina arta e ngonka dagaare doosɗe. Kanko Jean Ping, o hollitii weltaare makko e nanondiral winndere nde ko fayti e ɗuum.
Bileejo : E nder yiɗde maɓɓe dañde wallidiiɓe, laamu militeer en, ulliima e sooynde, sibu borjoŋ gooto, ummoriiɗo Koddiwaar, fuuntii ɓe ɗo, fuunti jalniiɗo : O wiyetee ko Mustafa Tuure. Nde o arnoo ɗo, o wiyi ko o hooreejo « Fedde Adunankoore Ndeenka Jojjanɗe Aadee », o nawaa rajo, o hollitaa e tele, wul Maham en na taarii mo. O haali ko welata ɓe ko, wonde « hay kuudetaa gooto waɗaani e Muritani ». Nde yahnoo haa feeñani mo wonde ko o jogorɗo yiyteede, sibu o anndiraa leydi makko ko banndiyaagal, tee fedde nde o wiyi omo ardii nde woodaani, o « hejji ». Kono o heɓii dañde e koninkooɓe ɓe ñabbere moƴƴere, kaalis haa heewi, 50 000 oroo (fotde 17 miliyoŋ ugiyya). Ndaw bonannde !
Bookara Aamadu Bah
